Pentukoulu jatkuu

Tällä kertaa paikalla ei ollut kuin Jippo ja Hero, olipahan aikaa ainakin reilusti. Alkuun oli "kehäänmenotarkastus", Heidi kopeloitsi ja vähän hieroskeli suupieliä. No tää rupeaa olemaan jo rutiinia näköjään. Ei ongelmia. Sitten luoksepäästävyys, otin Jipon pa:han ja naksuttelin kun oli hyvin. Ihan ensin vähän nousi mutta sitten vaan istui ja piti kontaktia vaikka Heidi koski samalla. Taitava!

En taas muista missä järjestyksessä näitä mentiin mutta tehtiin takaosan käyttöä vahvistavia temppuja ja "kakejumppaa". Kakejumpassa Jippo ponkas jossain vaiheessa maasta istumaan silleen samallailla kuin Cassu tekee, etutassut sinkoaa ensin ilmaan ja sitten vasta maahan <3 Inana. Myös "oravaa" eli istutaan takajaloilla etutassut ilmassa. Peruuttamista, tämä onnistui kahden askelen verran kerrallaan. Nämä ovat melko rasittavia liikkeitä, ei paljoa peräkkäin. Välillä vapautetaan ja sitten muutama toisto taas.

Välissä pa:ta ja jopa tarjos sitä ihan itekin, olipa hellyttävä.

Kun muita koiria ei ollut niin pujottelu tehtiin niin että rivissä seisoi Sara, sitten Miia Heron kanssa ja viimeisenä Heidi. Koira vapaana pujoteltiin kaikkien välistä eestaas. Jippo oli ihan loistava tässä, piti kontaktia, naksuttelin ja palkkailin ja kehuin koko ajan.

Taivas-maa-meri-leikki, eli taivaassa seistään, maassa-maahan ja meressä istutaan. Juostaan aina paikkojen välit ja tässä kohtaa Jippo alkoi kiinnostumaan enemmän Herosta kuin tekemisestä. Tuijotteli joka paikassa Heroa ja olis halunnut sen luo eikä tehnyt mun kanssa, sain sen kyllä aina tekemään määrätyn liikkeen mutta joo, juokseminen paikasta toiseen oli ihan liikaa sille :)

Merkkitötteröitten kiertämistä, no Jippo sen kyllä osaakin kun ollaan aksaa varten opeteltu. Kävi kiertämässä tötterön, haki nakin ja juoksi Heron luo. Jipii. Sama toistui pari kertaa ja sitten Heidi jo sanoi että ota hihnaan ja tekeminen loppuu jos ei malta. Tuijotteli sitten siinä hihnan päässä Heron perään koko ajan. Sen aivot varmaan jo suli eikä kyennyt keskittymään tekemiseen tai sitten se vaan niin rakastaa sitä poikaa :D Piti käyttää se ulkonakin kun nuuskutteli maata sen näköisenä että kohta tekee hädän lattialle. Onneks vein.

Vielä luoksetuloa, juostiin karkuun ja hihkuttiin. Jippo tuli iloisena perään juosten hulluna-ja samaa vauhtia ohi musta. Jep. Meni kattomaan mitä siellä isolla puolella harrastetaankaan, siellä oli pentujen aksakurssi menossa samaan aikaan. Tuli kumminkin sieltä pois kun kutsuin. Otettiin uudestaan ja teki ihan saman, täysiä mun perään ja ohi-tällä kertaa juoksi vaan juoksemisen ilosta seinustalla olleitten aksaesteitten luona. Että sellainen luoksetuloharjoitus sitten. Viimeiseksi otettiin ihan läheltä että nyt pääsin palkkaamaan tulemisesta luo.

Metallikapulaan tutustumista, kauhean epäilyttävä esine, meni mielellään kyllä haistelemaan mutta kun haisi oudolle niin ei koskenut siihen. Kyllä se kiinnosti muttei muuta sille tehnyt. Heidi oli sitä mieltä että saattoi Jipon mielestä haista "väärälle" kun siinä oli hänen koirien hajut. En sitten tiiä. Pienempänä se metallia kantoi mutta siinä vaiheessa kun hampaat alkoi vaihtumaan niin en ole tarjonnut sitä kapulaa ettei jää ällötys päälle. Tarttee laitella kaikenmaailman metallisia tavaroita tarjolle kun se kerran kaikkea säilöö sinne sohvallekin.

Lopuksi rauhoitusharjoittelua, no Jippo rauhoittui kyllä heti kun taisi tosiaan olla aika väsynyt. Riiputti vaan päätään kun korvista rapsutteli. Tykkää siitä korvien lällyttelystä ihan sikana.

Tunnin päätyttyä laskettiin pennut sitten vihdoin leikkimään kahdestaan hallin taakse, saivatpahan riehua sitten. Ne on kyllä hyvä leikkipari, tasavahvoja painiessakin. Ettei kumpikaan ole siis heikompi mikä jää aina alakynteen.

Käytin Jippoa vielä tutustumassa Heidin koiriin, hänellä on kaksi narttua, Melli ja Muusa. Kauheesti Jippoa muut koirat kiinnostaa mutta pitää silleen varovasti takaapäin käydä haistelemassa. Muusa oli tutumman näköinen kun on mustavalkoinen paksuturkkinen bortsu niin se oli kivempi.

Vein sen jälkeen pojat lenkille Ritomäkeen ja Jippo sai jäädä autoon yksin odottamaan, oli jopa ihan hiljaa. Taisi olla ekan kerran autossa niin että otan pojat kyydistä ja jätän sen sinne. Oli kyllä niin hyvin väsytetty että ei paljon varmaan jaksanut reagoidakaan. Muuten on ollut autossa yksin niin että olen käynyt äkkiä kaupassa tai jotain muuta pientä. Kotona yksinoloharjoitteluakin olen muistanut muutaman kerran viikossa tehdä, ei se näytä mitenkään stressaantuneelta siitä. On hiljaa kun menee kotiin lenkiltä takaisin.

Se on niin helppoa (ja käytännöllistä) unohtaa tuo yksinoloharjoitus, se virhe Jecun kanssa tuli tehtyä. Se ei edelleenkään osaa olla kotona ihan yksin. Kyllä sitä siis tehtiin aikanaan (liian vähän kylläkin) ja toisinaan vieläkin mutta on niin ahdistunut että en ole viitsinyt kiusata sitä sillä kun ei ole pakko. On sitten oikein tai väärin. Toisaalta Jippo ja Cassu ovat luonteeltaan paljon itsenäisempiä, metsässä vapaana se on Jeccu kuka pysyttelee mun lähellä ja ne kaks painaa menemään ilman huolen häivää missä muut on. Jos Jeccu lähteekin vähän kauemmas tulee aika pian tarkistamaan viereen että olen tallella.

Viime viikolla käytin iltalenkit taas niin että Jipon yksin ja pojat erikseen, oppii olemaan ilman niittenkin seuraa. Ja toisaalta että leimautuisi myös minuun eikä pelkästään poikiin. Leikkiä sen kanssa pitäis enemmän, sen on kyllä hoitanut enimmäkseen nuo koirat keskenään. Aina kun sen kanssa yrittää yksin leikkiä niin Cassu heti tietenkin änkeää siihen. Pallosta Jippo eniten kotona tykkää, sitä se tuo kun heittelee. Ja tykkää "saalistaa" sitä. Hyvällä mallilla tuo sen kasvatus ja asioihin totuttaminen on mun mielestä, pitäis keksiä vielä mitä muita uusia asioita sille pitää esitellä. Saa esittää ehdotuksia!!

Kommentit

Marika sanoi…
Ihanaa lukea mitä Jippo treenaa ja miten paljon hän osaa...
Tova pääsi eilen yksin mun kaa hallille jossa hän teki mm takakiertoja, mutkaputkeja ja eteenmenoja Jaanan auttaessa meitä. Olisitpa nähnyt miten kovalla vauhdilla neiti tuli ulos putkesta. Pitäisi tehdä enemmän Tovan kaa ja pienissä pätkissä. Nytkin huomasi miten Tovan keskittyminen laski muutaman toiston jälkeen.
Harmi kun täällä ei oo mitään pentukurssia mut pääsehän Tova aina joka toinen viikko tokon kisapentukurssille ja nyt lauantaina myös hakuilemaan.
tuija sanoi…
Tova varmasti on vauhdikas! Se vähän riippuu tuo keskittymiskykykin, tuolla agilityssä sillä ei se loppunut. Mutta siinä kun ei hirveästi joudu miettimään niinkuin tokossa, siinä aivosolut väsähtää nopeammin :)