Kolmosten kisojen neitsyys menetetty

Lähdettiin koko perhe tutustumismatkalle Vuokkoset-Areenalle. Jeccukin pääsi hengailemaan hallissa ja haistelemaan ihania schapetyttöjä, Iksua ja Selmaa. Etukäteen tiesin että menee kisat ihan vaan tottumiseen siihen kolmosten sähinään, kommelluksiltakaan ei tietenkään vältytty. Toka rataantutustuminen kun alkoi niin minä olin vielä ulkona, aika nopeeta toi radanrakennus ainakin HSKH:lla :D Juoksin äkkiä halliin, vinttasin toppasaappaat jalasta ja sukkasiltaan painelin menemään. Hankaluutta aiheuttaa näköjään se että ei pääse kunnolla katsomaan rataa kun sama kohta mennään monta kertaa ja 44 ihmistä yhtäaikaa siellä tutustumassa. Ahdasta on. Radat kyllä muistin jopa oikein joka kerta, että sitä radan unohtamista ei vieläkään tapahtunut mikä ihan varmasti on joku kerta edessä.

Eka rata oli Kari Jalosen tekemä, tuomaroimassa kuitenkin Anne Viitanen. Edit. ratamestari kertoikin että kaikki radat oli Anne Viitasen tekemiä, vaihtelivat vaan kumpi tuomaroi. Alussa hyppy, rengas ja hyppy mikä piti tehdä takaakiertona ja sen takana suoraan putki. Sain käännettyä justjust siltä putkelta hypylle ja siitä puomille. Sivuirtosin puomilta aika voimakkaasti koska sen jälkeiseen tilanteeseen piti ehtiä ja toisaalta kääntämään tarjolla olleilta kepeiltä pois. Onhan tätä treenattu mutta eipä se kisoissa sitä vielä kestänyt. Siitä vielä jatkoin, takaosan takaakierto onnistui ja vielä seuraavakin hyppy oikein, siinä jätän käden ylös liian pitkäksi aikaa niin menee kolmannen väärältä puolelta. Kepeille lähtee sen takia väärin koska kulma on mahdoton. Tullaan uudestaan puomille, siinä on suoraan edessä hyppy minne ei siis pitänyt edes mennä ja pomppaa puomin alastulon jo suurinpiirtein puolestavälistä alas ja sille hypylle. Siinä kohtaa sanon vaan että oho ja lähdetään radalta pois.

Toka rata (eli tämä ja kolmas oli Anne Viitasen tekemä) menee aika sievästi hypylle kuusi asti, siinä en ota tarpeeksi tiukasti ja katse just kääntyy pois koirasta niin menee selän takaa väärän hypyn. Tämä mulla jäi kyllä rataantutustumisessa ajattelematta kokonaan että tonnehan se voi mennä. Menee sitten pussiin aika pienestä kulmasta ja kepeille hienosti, vähän jää ihmettelemään takaaleikkausta mutta jatkaa vaan kun sanon: mene mene. Kepeiltä kääntyy hyvin hypylle ja siinä kun pitäis mennä oranssiin putkeen niin huomaan kun käännyn että prkl mähän oon ihan suoraan sitä väärää putkea kohti, oma ohjausvirhe tässä kohtaa. Ei se sillä kädellä auta enää näytellä mitään :) Siitä ohjaan vaan esteitten kautta maaliin, noin se loppu suurinpiirtein olisi mennyt. Kivasti hakee pimeen putkikulman. Tämä ratana oli kaikkein kivoin noista kolmesta ja meille sopivin profiililtaan. Eikä muuten todellakaan ole suostuvainen istumaan lähdössä, oikein etutassut nousee ilmaan kun kun "keskustellaan" istutaanko vaiko eikö.




Viimeinen rata oli taas agirata, tällä tuomarina sitten vastaavasti Jalonen vaikka oli Viitasen tekemä rata. Pomppaa puomin kontaktin taas kun edessä on putki tarjolla. En huomannu sitä tuolla, videolta vasta katoin. Tajusin tossa että ei me tommosia olla muuten treenattu että edessä houkuttimena lähellä este. No, se meni just treenilistalle. Ja siis eihän sinne putkeen pitänyt mennä vaan kääntyä hypylle takaakiertoon. Siinä nyt sitten sählätään eestaas kunnes mä saan sen sinne oikeeseen putkeen ja jatketaan matkaa. Keinu mentiin radalla kaks kertaa, menee se vähän nopeammin kuin ennen mutta ei tietenkään yhtä nopeesti kuin hallilla. Tokalla kerralla olenkin yhtäkkiä sen edessä (Cassun mielestä) mutta kun sanon että tule vaan niin tulee nopeasti alas. Joo rata siis sujuu ihan kivasti esteelle 10 asti missä se tekee kyllä ihan oman ratkaisun kääntyä pimeeseen putkikulmaan eikä tule hypylle. Katoin tän oikeen hidastettuna niin on jo tulossa mutta päättääkin että, nääh mä meen tonne putkeen taas :)) Muakin vaan naurattaa että mihin hittoon se taas sinkos :D Cassu oli pikkasen skitsona tällä radalla, tuli ihan mieleen se yks möllikisa joskus puoltoista vuotta sitten...Jatketaan ja menee ihan oikein hypylle 14 asti, miltä paukkaa sitten väärään putkeen. Olis pitänyt olla helvetin paljon tiukempi ote, vastaista kättä ja kaikkee. Noi tommoset ahtaat paikat on silleen pahoja että Cassun työskentelyetäisyys on mieluummin kaukana kuin lähellä. Melkein tulen puomin alastulon yli tossa. Olis siis pitänyt mennä oranssiin putkeen ja loppu olikin sitten tommonen miten mentiin.

Yhteenvetona siis, ei ne mahdottomia noi kolmosten radat ole, tiukempaa ohjausta vaatii ja rataantutustumisessa pitää yrittää mahtua sekaan vaan. Huolimatta ihmismuurista pitäis löytää ne omat vaihtoehdot. Vauhtia riitti joka radalle, paljon mieluummin Cassu menee näitä missä tulee ylläreitä eikä mennä koko ajan suoraan. Se on vähän tylsää sen mielestä. Niin ja oli eka kerta että mentiin kolme rataa peräkkäin että sekin on nyt kokeiltu. Aika pitkä päivä tuli kun oli vielä ensin medit, minit, medit minit jne. Että hyvin toi jaksaa kolme rataa, kun kerta viimesellä oli vielä noin intona että kaikki esteet pitää käydä kokeilemassa. Ehkä se väsymys näkyi sitten siinä ettei ihan ollut kuulolla enää.



Oli kyllä muutenkin kiva päivä, näki schapeihmisiä pitkästä aikaa ja Marikan kanssa menetettiin samoissa kisoissa kolmosratojen neitsyys :D Naurettiin Marikan kanssa että kun oltiin peräkkäin Iksun kanssa niin yleisöllä oli hauskaa, schapet villiintyi hieman....Olishan se ollut yleisöystävällisempää että olis ollut muita koiria välissä niin olis päässyt yleisökin vetämään henkeä välillä. Ja eikä ne huiputkaan muuten välttämättä niin fiksuja ohjauksia siellä tehnyt, ei tarttenut silleen pudota maan rakoon että mitä ihmettä me kolmosissa tehdään. Ensi viikonloppuna paremmalla asenteella sitten Hyvinkäälle!

Kommentit

Marketta sanoi…
Onnea kolmosten korkkauksesta. Siitä se lähtee.
Vanhan neuvoja: Tutustu rataan hyvin kentän reunalta. Hyvä tilaisuus jos vaikka minit menee ensin. Katso kohta mikä mietityttää reunalta katsoen eniten ja rataantutustumisessa menetkin siihen kohtaan tutustumaan ensin, kun isoin porukka on yleensä alussa. Ruuhkan mentyä(aina sitä kuitenkin on) palaa alkuun, ehdit kyllä kävellä vielä 3-4 kertaa koko radan läpi.
Marika sanoi…
Kiitos seurasta. Oli kyllä kivaa menettää se "neitsyt" hyvässä seurassa. Olis ollut kivaa ehtiä nähdä teidän suoritusta kunnolla, mut onneksi Kimi oli kuvaamassa teidän ja meidän ratamme. Ei ne kolmosten radat olleet niin vaikeita, pitää vain treenata lisää ja hyvänä päivänä teemme hyviä tuloksia. Kivaa oli ainakin meidän koirillamme ja sehän on pääasia.
Yleensä aloitan tutustuminen jossain radan keskivaiheella ja yritän sillä tavalla välttää ruuhkaa. Välillä joutuu kuitenkin ruuhkan keskelle eikä siinä auta muuta kun tehdä tilaa itselleen. Onneksi täällä idässä on yleensä vähemmän kilpailijoita 3-luokassa kun esim. pääkaupunkiseudulla.
tuija sanoi…
Kiitos Marke ja Marika neuvoista, täytyy pitää mielessä. Mä muuten ajattelin tulla sinne itään Kotkan kisoihin maaliskuussa, sitten siellä on tietysti hirveä ruuhka :)