Tokoillessa toivoa täynnä

Tänään vuorossa tokon jatkokurssin 3.kerta, aika tyytyväinen olin treenin jälkeen. Ehkäpä sitä tosiaan vois parin kuukauden päästä lähteä sinne Heinolaan schapetokomestaruuksia ratkomaan, jos vaan saan työvuoron vielä vaihdettua...Ja vaihteeks olis ollu varmasti tosi hyvä koulutus pääsiäismaanantaina mihin en pääse kun on töitä, ärsyttää ihan suunnattomasti. No toisaalta jos ei näitä vuorotöitä tekis niin ei olis kyllä varaa mihinkään koulutuksiin ym. kisoihin että tulee kai niitä tilaisuuksia toistekin.

Aloitettiin treeni taas luoksepäästävyydellä, tää on jo parempi! Ekalla kerralla ehti just ruveta mulle mörisemään että anna sitä namia kun tässä nyt jotain tehdään, pyysin Katia tulemaan takas uudestaan että ei nyt saa sitä kuvaa että möristään kun tullaan koskemaan. MUTTA kummallakaan kerralla ei väistänyt, juhuu!

Seuraavaks oli paikkamakuu, sivulle ja käskystä maahan ja jätä koira. Hei mäkin alan oppia odottamaan käskytystä :) Oli koko ajan hiljaa paikallaan, vähän pää pyöri jossain kohtaa kun vieressä olijat kävivät palkkaamassa. Ja juttelin vielä Katin kanssa (!) enkä kattonut Cassua ku seinille  ja sitä kelloa missä ei ole ollu patteria ainakaan vuoteen :D (no välillä pakko oli vilkasta). Koirien viereen palattiin kaikki yhtä aikaa ja sitten tuli että käsky! ja kaks naapuria ehti antamaan käskyn ensin niin Cassupa nous niitten käskyillä istumaan, hö. Laitoin takas maahan ja kuulemma alokkaassa ei ehkä rokoteta. Sit nous nätisti vasta omalla käskyllä. Kuunteluharkkaa tähän. Mut olin tosi tyytyväinen, häiriötä oli kyllä aikalailla kuitenkin.

Alotettiin sitten kapulaharjoitukset, sitä muovikapulaa ei sitten saanu kun on jotain toimitusvaikeuksia...no ehkä se kesään mennessä tulee. Sain Katilta puisen lainaan, sanoin kyllä että hampaanjälkiä siinä kyllä sitte tulee olemaan. Ja olihan siinä...Tein sitä sillä tyylillä mitä opetettiin bat-hallilla eli vauhdin kautta, ekat pari kertaa oli semmosta että meni kapulalle, lähti tuomaan ja pudotti melkein heti. Mietin et mikähän tossa voi olla niin ällöä ku kaikkia kepukoita metässä kantelee vaikka kuinka kauan? No mistä noi aivoitukset tietää..ehkä kun se on pakko? Sain kyllä hyviä neuvoja miten saa aikaa pidennettyä, täytyy kokeilla niitä sitten. Mut hokasin et heti kun laittaa käden edes kohti namipussia niin kapula tippuu siihen ja tullaan hakemaan palkkaa. Nyt tässä ku tätä kirjotan niin oliskohan aksapallolla osuutensa asiaan. Sehän tuo sen mulle ja saa namin ku pallo tippuu suusta. Heh. Sitten kun pidin käden pois taskulta ja käänsin vielä selänkin ja lähin kävelemään niin toi mulle asti! Jee. Mut siis tiputti kyllä maahan. Kaks kertaa ihan loistava, siihen sitte tää loppu.

 Mulla on vähän se ongelma ylipäätään tässä tokossa kun mä en oikein tiedä miten paljon mun pitää vaatia ja mistä mä saan antaa palkkaa, mikä on jo niin hyvä ekalla kerralla että voi olla ilonen? Vaadinko mä liikaa vai liian vähän? Pitäis olla ihan oikeesti joku selkeä ohje tai käsikirja jossain tälläsille urpoille.

Seuraavaks otettiin seuraamista ihan itekseen kun muut teki vielä kapulajuttuja. Pitkästä aikaa tein ilman namilla imutusta, ja täähän meni mun mielestä ihan loistavasti! Hieno poika, tosi tyytyväinen! Pitkiä suoria ja täyskäännöksiä ja oikealle käännöksiä. Muutama vino perusasento mut so what, muuten meni niin hyvin. Vasemmalle käännökset ei suju ilman namia, niitä pitää harkata. Se ei ole käännös vaan lähinnä kaarros.

Mentiin kaikki riviin ja kierrettiin seuruuttamalla toisemme vuorotellen. Cassulla loistava kontakti koko ajan, ei edes ihanuus Alma häirinnyt! Siinä vuorolla kun istuttiin ja muut kiersi niin hauska labbis vähän häiritsi, sen perään meinas lähteä mut muuten tuijotti mua koko ajan, upeeta. Sitten seuraamista vapaasti toisiamme kierrellen ja taaskin ilman namia, tää rupeaa sujumaan vanhaan malliin ennenku mä tän pilasin. Ei saa kehua liikaa, sillon lähtee mopo käsistä ja rupeaa töpöttelemään innoissaan ja edistää. Pitää rauhallisesti vaan sanoa hyyyyvääää ja hieeeenooo. Jos ite intoilee niin sitten Cassukin :)

Toinen kapulakierros meni kans aika hyvin, menin maahan polvilleen ja laitoin kädet syliin niin sekin onnistu pari kertaa että toi kapulan mun käsiin asti, hiphei! Kati sano että palkkasin taas ihan väärässä kohtaa, sanon kiitos niin kapula on jo tippunut mun käsiin. Mut hei, eihän tätä oo tehty ku kaks kertaa vasta...
Tein vielä istu-maahan-seiso-vaihtoja, jos meen liian kauas niin seiso-vaihdossa liikkuu. Hitaasti siis kauemmas.

Loistotreenit oli, miksei tätä tehä useemmin kun Cassukin on ihan liekeissä ja tykkää tokosta simohillona? Ja muutes kerta kerralta se mun komennushaukku vähenee, tänään oli jo aika hiljaa, yhdessä kohtaa tuli se tehään jo tehään jo-haukku.

Kommentit

Sanna sanoi…
Hyvä Cassu! Tokointo on hyvä asia!

mulla ois taas idolini Lentsun ajatuksia tyrkyttää tohon palkkaamiseen :)

Harjoitteluvaiheessa ja reeneissä: KAIKESTA palkataan. Siis aina kun koira tekee jotai, yrittää, tekee jotain siksi että ohjaaja pyytää, ylipäätään tekee. Eri asia on sitten palkattomuusreenit. Suora lainaus kutakuinkin näin "joo-o, ihan kaikesta. kaikesta joka etäisestikään muistuttaa tekemistä, jos nyt koira menee ja syö naapurin eväsleivät niin siitä voi ehkä jättää palkkaamatta". Jos koira ei osaa jotakin tai onnistu toivotulla tavalla, se on aina ohjaajan vika, koira tekee parhaansa sille luodussa tilanteessa ja niillä avuilla yms. mitä on ja se on palkkansa ansainnut. Jos ei mee niinku ohjaaja toivoo ni ohjaajan pitää auttaa, helpottaa tms. että saadaan ohjaajaa miellyttävä suoritus.
tuija sanoi…
Joo no aksassa mä olen kans tota mieltä, luulin et tokossa on sama mut joittenkin mielestä ei..mut hyvä että saan palkata niinku huvittaa! Voin vedota et Lentsuki palkkais :D :D parhaansahan ne tosiaan yrittää, ite ei osaa kertoa mitä tahtoo jos menee väärin. Ja sit just helpottaa niin paljon että menee oikein. Ainakin säilyy into tehdä! (ja naapurin eväsleivät, repesin :D :D)