Ei olla enää möllejä!
Aloitettiin Cassun kanssa virallisissa kisoissa kisaaminen 20.2. Jyväskylässä. Sitä edelsi viikon mahasolmu ja ihan järkyttävä jännitys. Edellisenä iltana tuunasin kisakirjaa, laitoin valokuvan ja kontaktimuovia päälle. Sitten pakkasin kassin valmiiks, rekkari (oikean koiran), se hieno kisakirja, namitasku ja videokamera mukaan. Kumma kyllä nukuttua sain ihan hyvin, ei tarttenu pyöriä sängyssä koko yötä. Aamulla piti tarkistaa vielä onko kaikki mukana: persvakoon nousemattomat kalsarit-check, urheilurintsikat-check, lenkkarit-check. Koiralle: kahden ponskun tyyli tukkaan-check, uusi hieno loimi-check, panta ja hihna-check, namipussiin makkaraa paloina-check. Tarkista ettei kukaan ole yöllä varastanut kassista papereita ja kisakirjaa-check. Pepsi maxia pikkupulloon evääks-check. Sitten Jonna hakemaan ketyksi ja matkaan!
Matkalla kyllä huomas senkin että se mun jännitys siirty Cassuunkin, ei malttanu koko aikana käydä maate, kisapaikalla kävi 2 kertaa kakalla ennen eka lähtöä, aamulla jo oli käyny kerran ja vielä eka radan jälkeen kerran. Ei kyllä ollu löysällä onneks...eihän se käy yleensä välttämättä edes päivässä noin useesti. Enkä siis antanu ruokaa aamulla tietenkään. Kisapaikalle kun päästiin halliin vähän haistelemaan paikkoja ja tutustumaan niin alkoi jopa ulvomaan innosta! :) Hauska poika, kielsin Jonnaa yhtään hetsaamasta rataantutustumisen aikana, olis voinu mopo karata ihan käsistä muuten...Haukkumasta en kieltäny ollenkaan, möykätköön jos on niin onnessaan. Toko sitten asia erikseen.
Kisapaikkana mun mielestä kiva, todella suuri halli, tilaa juosta ja ei ainakaan liukas pohja :) Kylmä siellä oli, lämmittimet oli kyllä mutta niin paljon pakkasta että ei paljon auttanut. Oli siellä lämpimämpi kuin ulkona kuitenkin. Parkkipaikkoja paljon ja siisti vessa, siinähän ne tärkeimmät.
Eka lähdössä sivulle tullessa ei käyny istumaan, komensin uudestaan niin onneks istu ja jäi odottamaan-jännityksen aihe radalla nro 1 siis ylitetty. Lähden vähän epävarmasti kun en oo ihan satavarma että malttaa odottaa lähtökäskyä. Tarkoitus oli mennä puomille asti ja sieltä vasta antaa käsky. Meinas jäädä himmammaan puomille mut onneks ei pahemmin. Ja sitten se kaunis kaarros kun mun mielestä putki antoi suoraan kepeille mut ei se sitten niin ollutkaan vaan keinullehan se poitsu oli menossa. Teki kyllä sitten ihan loistavan keppikulman kun sain Cassun tulemaan takaisin :) Siitä tuli tämän radan vitonen. Renkaan jälkeen käsky myöhässä, ehtii kääntyä vähän mua kohti mut menee onneks putkeen. Keinulla tulee ihan selkeä lentokeinu niinkuin suurinpiirtein jokaisella koiralla. Tolla tuomarilla näky olevan linjana se että kunhan keinulle menee niin virhettä ei tule :O
Eka radasta siis selvittiin hienosti, -1.86 ajalla kaarroksesta ja puomin lievästä himmailusta huolimatta. Ilman sitä kaarrosta oltais oltu kakkosia tai kolmosia riippuen ajasta sitten, kolmanneksi sijoittunut koira teki yliaikanollan. Suuri helpotus kun päästiin maaliin, solmu oli kadonnut mahasta radalle ja pystyi jo hymyilemäänkin, Cassulle makkaraa kassista palkaksi ja itelle grillimakkara aamupalaksi :) Eikä tapahtunut mitään niitä kamaluuksia mitä ehdin jo mielessäni kuvittelemaan, ei haitannut vieras kisapaikka (pikkasen kepit meni hitaammin mut ei muuta huomannu.) Irtoskin ihan normaalisti.
Toka rataa en jännittänyt yhtään ennenkuin siinä vaiheessa kun joutui odottelemaan rataantutustumista, kaikki oli jo valmiina ja tuomari tauolla. Tuli takaisin niin sano että hän unohti antaa luvan mennä tutustumaan rataan :D Parempi olikin varmaan että rupesi vähän jännittämään, keskityn selkeästi itse paremmin kun on "pakko" mennä hyvin. Ei ole mahdollista korjata virheitä vaan se on sitten siinä. Tällä radalla huomasin että pitää 2-hypylle ohjatessa kääntää vartalo 3-hyppyä kohti, muuten olis voinu karata kutoshypylle. Joo ja tällä radalla se putki nyt oli käännetty suoraan kepeille, muistin ottaa haltuun tässä kohtaa. Pikkasen lopussa olen edellä niin heti hidastaa vauhtia, sitä edellemenoa täytyy kyllä harkata. Keinu menee paljon hitaammin ekan radan lentokeinun takia, jännittää vähän. Sitten takana toinen putki missä oli mentävä ns. väärään päähän niin käänty kyllä nätisti sinnepäin eikä sujahtanut väärään päähän. No siinä sitten mun liike pysähtyy kun rynnin liikaa niin Cassukin tietysti pysähtyy ja siitä kiellosta tämän radan vitonen. Sieltä ulostullessa täytyy ruveta aiemmin (siis jo kun on vielä putkessa) huutamaan nimeä että kääntyy tiukemmin eikä tee noita kaarroksia. Ja tällä radalla iski puomijumitus tosi pahasti pintaan, argh. Päästiin siitä sitten loppuun asti järkyttävällä yliajalla. Mietin tossa että enkö mä saa siinä puomillakaan edistää vaan täytyy antaa sen mennä itsenäisesti loppuun asti? No, sitä täytyy nyt harkata pari viikkoa ahkerasti.
Kotimatkalla Jonna paljasti että jännitti ihan yhtä paljon kuin minäkin mutta ei voinut kertoa aiemmin :) hyvä olikin ettei kertonut. Oli kuulemma eka radalla puomille mennessä tippunut kivi sydämeltä että kyllä tästä hyvä tulee, voi ne lapset laskea jo pesästä lentoon :D Jonna kysyi multa että muistatko sä niiltä radoilta mitään ja mietin siinä niin muistin vain ne kohdat mitkä ei mennyt niinkuin suunnittelin. Eli jos en muista radan jälkeen mitään niin se on hyvä merkki :) Nyt ollaan sitten oikeasti kisaavia ja kahden viikon päästä sitten seuraavaksi Lappeenrantaan, katsotaan kuinka siellä sitten käy!
Matkalla kyllä huomas senkin että se mun jännitys siirty Cassuunkin, ei malttanu koko aikana käydä maate, kisapaikalla kävi 2 kertaa kakalla ennen eka lähtöä, aamulla jo oli käyny kerran ja vielä eka radan jälkeen kerran. Ei kyllä ollu löysällä onneks...eihän se käy yleensä välttämättä edes päivässä noin useesti. Enkä siis antanu ruokaa aamulla tietenkään. Kisapaikalle kun päästiin halliin vähän haistelemaan paikkoja ja tutustumaan niin alkoi jopa ulvomaan innosta! :) Hauska poika, kielsin Jonnaa yhtään hetsaamasta rataantutustumisen aikana, olis voinu mopo karata ihan käsistä muuten...Haukkumasta en kieltäny ollenkaan, möykätköön jos on niin onnessaan. Toko sitten asia erikseen.
Kisapaikkana mun mielestä kiva, todella suuri halli, tilaa juosta ja ei ainakaan liukas pohja :) Kylmä siellä oli, lämmittimet oli kyllä mutta niin paljon pakkasta että ei paljon auttanut. Oli siellä lämpimämpi kuin ulkona kuitenkin. Parkkipaikkoja paljon ja siisti vessa, siinähän ne tärkeimmät.
Eka lähdössä sivulle tullessa ei käyny istumaan, komensin uudestaan niin onneks istu ja jäi odottamaan-jännityksen aihe radalla nro 1 siis ylitetty. Lähden vähän epävarmasti kun en oo ihan satavarma että malttaa odottaa lähtökäskyä. Tarkoitus oli mennä puomille asti ja sieltä vasta antaa käsky. Meinas jäädä himmammaan puomille mut onneks ei pahemmin. Ja sitten se kaunis kaarros kun mun mielestä putki antoi suoraan kepeille mut ei se sitten niin ollutkaan vaan keinullehan se poitsu oli menossa. Teki kyllä sitten ihan loistavan keppikulman kun sain Cassun tulemaan takaisin :) Siitä tuli tämän radan vitonen. Renkaan jälkeen käsky myöhässä, ehtii kääntyä vähän mua kohti mut menee onneks putkeen. Keinulla tulee ihan selkeä lentokeinu niinkuin suurinpiirtein jokaisella koiralla. Tolla tuomarilla näky olevan linjana se että kunhan keinulle menee niin virhettä ei tule :O
Eka radasta siis selvittiin hienosti, -1.86 ajalla kaarroksesta ja puomin lievästä himmailusta huolimatta. Ilman sitä kaarrosta oltais oltu kakkosia tai kolmosia riippuen ajasta sitten, kolmanneksi sijoittunut koira teki yliaikanollan. Suuri helpotus kun päästiin maaliin, solmu oli kadonnut mahasta radalle ja pystyi jo hymyilemäänkin, Cassulle makkaraa kassista palkaksi ja itelle grillimakkara aamupalaksi :) Eikä tapahtunut mitään niitä kamaluuksia mitä ehdin jo mielessäni kuvittelemaan, ei haitannut vieras kisapaikka (pikkasen kepit meni hitaammin mut ei muuta huomannu.) Irtoskin ihan normaalisti.
Toka rataa en jännittänyt yhtään ennenkuin siinä vaiheessa kun joutui odottelemaan rataantutustumista, kaikki oli jo valmiina ja tuomari tauolla. Tuli takaisin niin sano että hän unohti antaa luvan mennä tutustumaan rataan :D Parempi olikin varmaan että rupesi vähän jännittämään, keskityn selkeästi itse paremmin kun on "pakko" mennä hyvin. Ei ole mahdollista korjata virheitä vaan se on sitten siinä. Tällä radalla huomasin että pitää 2-hypylle ohjatessa kääntää vartalo 3-hyppyä kohti, muuten olis voinu karata kutoshypylle. Joo ja tällä radalla se putki nyt oli käännetty suoraan kepeille, muistin ottaa haltuun tässä kohtaa. Pikkasen lopussa olen edellä niin heti hidastaa vauhtia, sitä edellemenoa täytyy kyllä harkata. Keinu menee paljon hitaammin ekan radan lentokeinun takia, jännittää vähän. Sitten takana toinen putki missä oli mentävä ns. väärään päähän niin käänty kyllä nätisti sinnepäin eikä sujahtanut väärään päähän. No siinä sitten mun liike pysähtyy kun rynnin liikaa niin Cassukin tietysti pysähtyy ja siitä kiellosta tämän radan vitonen. Sieltä ulostullessa täytyy ruveta aiemmin (siis jo kun on vielä putkessa) huutamaan nimeä että kääntyy tiukemmin eikä tee noita kaarroksia. Ja tällä radalla iski puomijumitus tosi pahasti pintaan, argh. Päästiin siitä sitten loppuun asti järkyttävällä yliajalla. Mietin tossa että enkö mä saa siinä puomillakaan edistää vaan täytyy antaa sen mennä itsenäisesti loppuun asti? No, sitä täytyy nyt harkata pari viikkoa ahkerasti.
Kotimatkalla Jonna paljasti että jännitti ihan yhtä paljon kuin minäkin mutta ei voinut kertoa aiemmin :) hyvä olikin ettei kertonut. Oli kuulemma eka radalla puomille mennessä tippunut kivi sydämeltä että kyllä tästä hyvä tulee, voi ne lapset laskea jo pesästä lentoon :D Jonna kysyi multa että muistatko sä niiltä radoilta mitään ja mietin siinä niin muistin vain ne kohdat mitkä ei mennyt niinkuin suunnittelin. Eli jos en muista radan jälkeen mitään niin se on hyvä merkki :) Nyt ollaan sitten oikeasti kisaavia ja kahden viikon päästä sitten seuraavaksi Lappeenrantaan, katsotaan kuinka siellä sitten käy!
Kommentit