Torstaitokoilut jatkui haukkumisella...
No eihän se ole tietty ihmekään, tokoa tehty ihan pikku juttuja himassa missä ei tartte omaa vuoroa odotella. Ja kun otin sen linjan että aksassa saa haukkua sielunsa kyllyydestä koska laskee sitten virettä tosi paljon jos joutuu keskittymään hiljaa olemiseen. Katoin kellosta että 36 minuuttia meni siihen että jakso olla kauemmin ku minuutin putkeen hiljaa...hiphei!
Ensin oli kehääntulotarkastus ja kun mentiin Katin luokse niin heti kun koskettiin niin kävi istumaan. Just Kati kerkis sanomaan että hän pitää itte mahan alla kättä että pystyy koiran koplaamaan läpi. Kyllä se antaa koskea, tuijottaa mua koko ajan eikä kiinnitä mitään huomiota muihin...Sitten tehtiin luoksepäästävyys ja pysyi paremmin paikallaan kuin viimeksi mutta väistää kuitenkin, sitä on pakko reenata kun Kati sanoi että muuten ne saattaa luulla että on arka koira. Onko schapeihmisillä kokemusta tästä? Kun toihan on rotunakin jo sellanen ettei välitä vieraista ihmisistä välttämättä. Jostain luin että kun aloittaa totuttamisen siihen että vieraat koskee niin ei missään nimessä oteta koiraa perusasentoon vaan ihan vapaasti saa olla ja siinä kosketaan. Mutta kun ei sitä haittaa se koskeminen jos ei tehdä "töitä"...hmmm. Pitäiskö mennä marketin pihaan seisomaan ja sanomaan että voitteko muuten tulla kopeloimaan mun koiraa? Hakiskohan valkotakkiset kuin äkkiä mut pois? :D
Sitten oli paikkamakuu, muistin odottaa jopa liikkurin käskyjä (!) ja muuten meni hienosti mutta puolentoista minuutin kohdalla alotti sitten prkl haukkumaan, Kati käski kääntää selän ja mennä heti palkkaamaan kun on hiljaa. No ei se kauheen kauaa jaksanu möykätä, kävin palkkaamassa ja menin vielä takas viimeseks kymmeneks sekunniks. Tää varmaan johtuu vaan siitä treenaamattomuudesta, oli aika intopiukeena ja eka liike. Palattiin koiran luo ja ei ennakoinu (emäntä eikä koira), nousi vasta kun käskettiin.
Seuraavaks tehtiin istu-maahan vaihtoja liikeratojen opetusta. Huomasin että tää ei suju hallilla häiriössä yhtä hyvin kuin kotona, menin lähemmäks niin sit meni ok. Harkattiin itsenäisesti ja sitten käytiin yksitellen "luokan" edessä tekemässä yksi maasta-istumaan vaihto takapalkalla. Laitoin pallon maahan ja olin ihan varma että karkaa mun takaa palkalle kun meillähän sivulletulo tapahtuu vanhalla tyylillä...mut eipä karannut, koira maahan ja sitten siirryttiin eteen seisomaan, käsky istu! ja vapautus palkalle. Meni hienosti, Kati sanoi ettei ole ihan varma liikkuiko sen jalat kun karvat heilahtaa niin ei voi nähdä niin tarkasti. Mut kuulemma jos liikku niin tosi vähän. Mitenköhän tähän tuomarit suhtautuu? Ottaako pisteitä pois varmuuden vuoks kun ei voi olla varma?
Otettiin itsenäisesti seuraamista sillä aikaa kun kaikki teki hypyn yksitellen. Tuli hyvää häiriötä kun mentiin siellä sikinsokin ja palkka aina kontaktista. Cassu piti kontaktin suurimman osan aikaa omasta mielestä tosi hyvin, ihanainen Alma-malinois vähän sekotti pään kyllä kun sen läheltä mentiin. Muista ei välittänyt. Jätin Cassun vielä istumaan ja odottamaan kun unohdin hihnan reunalle, hienosti törötti paikallaan :)
Ja sitten viimeseks se hyppy missä mä kotimatkalla sain älynväläyksen. Mentiin hypyn taakse ja koira perusasentoon eikä lähde käskyllä hyppy, käskin toisen kerran ja kävi maahan. Sitten lähti mut äärimmäisen epävarmasti ja hitaasti, tartti liikettä avuks. Nätisti jäi seisomaan hypyn taakse, vinoon kylläkin. Tehtiin tokan kerran taas liikkeen kanssa, meni reippaasti ja jäi seisomaan. Sain kyllä hyvät neuvot mitä pitäis tehdä mut kotimatkalla tajusin mistä se johtu ettei lähde. No eikai se nyt hemmetti mee mihinkään kun on sama käsky ku aksassa ja miten paljon sitä esteen takana odottamista on nyt harjoteltu ettei varasta! Urpo ihminen! ERI KÄSKY! Kun niinhän se on mennyt että jos vaikuttaa ettei jää istumaan tai liikkuu niin sitten olen käskeny maahan. No onneks tajusin sen kuiteski nyt enkä joskus sadan vuoden päästä. Voi Cassu parka kun joutuu kärsimään tyhmästä emännästä.
Ensin oli kehääntulotarkastus ja kun mentiin Katin luokse niin heti kun koskettiin niin kävi istumaan. Just Kati kerkis sanomaan että hän pitää itte mahan alla kättä että pystyy koiran koplaamaan läpi. Kyllä se antaa koskea, tuijottaa mua koko ajan eikä kiinnitä mitään huomiota muihin...Sitten tehtiin luoksepäästävyys ja pysyi paremmin paikallaan kuin viimeksi mutta väistää kuitenkin, sitä on pakko reenata kun Kati sanoi että muuten ne saattaa luulla että on arka koira. Onko schapeihmisillä kokemusta tästä? Kun toihan on rotunakin jo sellanen ettei välitä vieraista ihmisistä välttämättä. Jostain luin että kun aloittaa totuttamisen siihen että vieraat koskee niin ei missään nimessä oteta koiraa perusasentoon vaan ihan vapaasti saa olla ja siinä kosketaan. Mutta kun ei sitä haittaa se koskeminen jos ei tehdä "töitä"...hmmm. Pitäiskö mennä marketin pihaan seisomaan ja sanomaan että voitteko muuten tulla kopeloimaan mun koiraa? Hakiskohan valkotakkiset kuin äkkiä mut pois? :D
Sitten oli paikkamakuu, muistin odottaa jopa liikkurin käskyjä (!) ja muuten meni hienosti mutta puolentoista minuutin kohdalla alotti sitten prkl haukkumaan, Kati käski kääntää selän ja mennä heti palkkaamaan kun on hiljaa. No ei se kauheen kauaa jaksanu möykätä, kävin palkkaamassa ja menin vielä takas viimeseks kymmeneks sekunniks. Tää varmaan johtuu vaan siitä treenaamattomuudesta, oli aika intopiukeena ja eka liike. Palattiin koiran luo ja ei ennakoinu (emäntä eikä koira), nousi vasta kun käskettiin.
Seuraavaks tehtiin istu-maahan vaihtoja liikeratojen opetusta. Huomasin että tää ei suju hallilla häiriössä yhtä hyvin kuin kotona, menin lähemmäks niin sit meni ok. Harkattiin itsenäisesti ja sitten käytiin yksitellen "luokan" edessä tekemässä yksi maasta-istumaan vaihto takapalkalla. Laitoin pallon maahan ja olin ihan varma että karkaa mun takaa palkalle kun meillähän sivulletulo tapahtuu vanhalla tyylillä...mut eipä karannut, koira maahan ja sitten siirryttiin eteen seisomaan, käsky istu! ja vapautus palkalle. Meni hienosti, Kati sanoi ettei ole ihan varma liikkuiko sen jalat kun karvat heilahtaa niin ei voi nähdä niin tarkasti. Mut kuulemma jos liikku niin tosi vähän. Mitenköhän tähän tuomarit suhtautuu? Ottaako pisteitä pois varmuuden vuoks kun ei voi olla varma?
Otettiin itsenäisesti seuraamista sillä aikaa kun kaikki teki hypyn yksitellen. Tuli hyvää häiriötä kun mentiin siellä sikinsokin ja palkka aina kontaktista. Cassu piti kontaktin suurimman osan aikaa omasta mielestä tosi hyvin, ihanainen Alma-malinois vähän sekotti pään kyllä kun sen läheltä mentiin. Muista ei välittänyt. Jätin Cassun vielä istumaan ja odottamaan kun unohdin hihnan reunalle, hienosti törötti paikallaan :)
Ja sitten viimeseks se hyppy missä mä kotimatkalla sain älynväläyksen. Mentiin hypyn taakse ja koira perusasentoon eikä lähde käskyllä hyppy, käskin toisen kerran ja kävi maahan. Sitten lähti mut äärimmäisen epävarmasti ja hitaasti, tartti liikettä avuks. Nätisti jäi seisomaan hypyn taakse, vinoon kylläkin. Tehtiin tokan kerran taas liikkeen kanssa, meni reippaasti ja jäi seisomaan. Sain kyllä hyvät neuvot mitä pitäis tehdä mut kotimatkalla tajusin mistä se johtu ettei lähde. No eikai se nyt hemmetti mee mihinkään kun on sama käsky ku aksassa ja miten paljon sitä esteen takana odottamista on nyt harjoteltu ettei varasta! Urpo ihminen! ERI KÄSKY! Kun niinhän se on mennyt että jos vaikuttaa ettei jää istumaan tai liikkuu niin sitten olen käskeny maahan. No onneks tajusin sen kuiteski nyt enkä joskus sadan vuoden päästä. Voi Cassu parka kun joutuu kärsimään tyhmästä emännästä.
Kommentit
Ei käyty ja ihan hyvin selvittiin luoksepäästävyyksistä.
Lentsulla oli lauantaina aika hyvä pointti tosta luoksepäästävyyden reenaamisesta, myös tuomarinäkökulmasta. Arvioitava asia on se, onko koira luoksepäästäväinen, tärkeintä ei oo se että se istua tönöttää sivulla liikkumatta vaan se että ei ole vihainen ja tuomari saa koskea. Ja sen reenaamisessa tärkeintä ois että koiran mielestä lähestyvä ihminen on kiva. Jos koira menee vastaan ni yks hailee. Osa tuomareista antaa ilosesti tervehtivälle ylösnousevalle koiralle kympin, osa kasin, tai joku nipo seiskan. Joka tapauksessa pistevähennys on maks.3 ja kerroin yks.
Itteki luoksepäästävyyttä kovasti stressanneena aattelin otta Sempun kanssa ton Lentsun ehottaman linjan. Sarahan opetetiin siihen nami nenän eesssä että se istuu ja tuijottaa mua eikä huomaa tuomaria, nyt jos pitäs opettaa uusiks ni opettasin kyllä toisin vaikka ihan ok:sti sekin toimi :)
Eniten sitä kokeeseen menoa jarruttaa toi haukkuminen, muuten uskaltaisin jo melkeen mennä testaamaan kuin käy ;)