Markon koulutus
Olikin vielä ennen joulua yhdet Vuorenmaan Markon treenit, en ollut jostain syystä merkannut tuota kalenteriin, onneksi Heli muistutti sähköpostilla. Päätin että katsotaan niitä avon liikkeitä, eritoten sitä luoksetulon stoppia. Ajattelin että se saattaa olla ihan mahdoton tehtävä, tulee nimittäin niin lujaa. Haastoin sitten Markon jotain keksimään, ja hän oikein tosissaan mietti millä se olisi paras aloittaa opettamaan. Mitään sen suuntaista en ole koskaan edes yrittänyt :D Eihän Jecusta ollut tarkoitus tokokoiraa ikinä tullakaan, mutta kun näyttää olevan siihenkin suuntaan luontaisia taipumuksia, niin mikäpäs siinä!
Luoksetulon stoppi yksin treenaten: Jeccu vaan seisomaan eteen, sanotaan stop ja vapautus taakse palkalle. Ideana että ei koskaan saa palkkaa minulta, vaan aina ajatus takana. Ekana voi viedä namin yhdessä ja näyttää se että muistaa mistä on kysymys. Kaverin kanssa treenaten: alku sama, mutta kutsuu pois palkkaajan luota, stoppaa ja vapauttaa taas palkalle. Vähän niin kuin pingpongia :) Ei tule liikkeenomaista, vaan alkuun tätä leikkiä vaan. Saadaan ajettua ajatus päähän että käskystä pysähdytään ja ajatus taa. Alkoi toimimaan aika kivasti! Ainiin, ja matka alkuun tosi lyhyenä että vauhtia ei ehdi kertymään liiaksi. Vaikka sehän lähtee paikaltaankin sata lasissa...Mutta hyvältä vaikutti!
Ihan alkuun otettiin paikkamakuu-variaatioita taas, tuo vaan oli tärkein asia ja päällimmäisenä mielessä. Alkuun normisti koirat rivissä, Marko kävi tekemässä luoksepäästävyydenkin, Jeccu oli hienosti, nuuhkaisi vaan kättä ja pysyi rauhassa paikallaan. Ainiin ja tehtiinhän me tosi siisti kehäänmenokin. Nämä on sille ihan iisejä juttuja näyttelyiden takia. Jotain hyötyä harrastuspuolella niistäkin ;) No joo, siis ekaksi varmaan puolen minuutin paikallaolo, Jeccu katsoi viereistä koiraa mikä äänteli aika voimakkaasti ohjaajan perään. Ei jäänyt tuijottamaan kuitenkaan. Nämä paikkamakuut alkaa olemaan ihan yhtä luotettavia kuin Cassullakin, ei sillä ole koskaan aiettakaan mihinkään lähteä. Vaikka tänäänkin häiriötä oli kaikenlaista, niin siinä se pötkötti rauhallisen näköisenä. Tehtiin semmoistakin että mentiin viereisen koiran ohjaajan kanssa koirien kohdalle naamat vastakkain, eli kylki koiraa kohti. Koirat jätettiin siis riviin istumaan ja käskettiin yksitellen maahan. Ensin käski Tuula, ja sitten minä. Ja näin mentiin riviä eteenpäin. Aina jos koira meni muitten käskystä maahan, käytiin se sieltä nostamassa taas istumaan. Jeccu ei haksahtanut tässä kertaakaan. Seuraavaksi oli semmonen variaatio että oltiin selkä koiriinpäin, oman koiran kohdalla, ja käsketiin siitä yksitellen maahan. Mun maahan-käsky oli niin vahva että molemmat viereisetkin koirat meni :) Tässä Jeccukin haksahti kerran toisen ohjaajan käskyyn. Seuraavaksi oli semmoinen että koirat jätettiin maahan, ristikkäin taas ohjaajat seisomaan koiria kohti ja käskytettiin istumaan. Noin viiden metrin päästä. Jeccu tais olla ainoa kuka osasi, sekin vain käsimerkillä. Osaahan se kaket. Ei noussut tässäkään muiden käskyllä. Eli ainoastaan se että olin siihen selin sai sen haksahtamaan. Aika tarkkaan se sitten ilmeisesti naamaa katsoo.
Nouto; Tämähän on muuten hieno, mutta ei tuo vielä kunnolla sivulle, siihen lisäoppia. Sekin tykkää tästä nykyään niin paljon että varastaa prkl. Mutta onhan se hyvä että tykkää! Helpompi se varastaminen on pois saada, kuin koira noutamaan joka ei halua noutaa. Huomasin että tänään alkoi vauhdissa kääntymään kapulan taa, nostaa vasta sitten. Tajuskohan se että on helpompi niin? Tai sitten en ole aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen? Tekee tämän vielä nopeammin kuin Cassu, jos mahdollista. Ohjeena oli että tuota itse noutoa ei aleta sössimään, koska on niin hieno eli neuvot:
Koiralle kapula suuhun pa:ssa, jätetään koira istumaan ja mennään kuvitellun neliön toiselle sivulle. Siitä sivulle-käsky. Tätä paljon, oppi jo muutamalla toistolla paremmaksi. Toinen oli se että vauhdissa kun on tuomassa, sivulle-käsky, ja siitä lähtee kävelemään eteenpäin, että tulee seuraamaan, ja siitä pysähdys jolloin jää pa:han. Tätä ei vielä meille jottei sössitä tosiaan koko noutoa. Myöhemmin sitten lisätään tämä mukaan. Alkoi tässä nimittäin jo pyörittelemään kapulaa, oli epävarma ja sitä kun se ei muuten tee, niin ei haluta että aloittaakaan.
Metskukin esitettiin, sen noutaa yhtä hyvin kuin puisenkin, pitäis ostaa varmaan sille isompi kapula, tuo pieni kun meinaa hukkua sen kuutiopään suuhun :D Siitä Marko sanoi että metskulla ei vaadita MITÄÄN. Siitä tulee niin äkkiä epämiellyttävä, että kaikki opetus puisella, ja kyllä se metskukin sitten tulee perässä. Pitoa vaan sen kanssa.
Kaket , Jeccu tekee avon kaket semmosen viiden metrin päästä, 7 oli vielä liikaa. Tässä tuli semmoinen asia esiin että pitää opettaa koiralle istuminen pelkästä käskystä. Koska sitten kun ollaan siellä evl:ssä niin on se tehoste eli käsimerkki vielä apuna sitten. Nyt sitä ei pitäisi vielä tarvita. Opetetaan nami kädessä, häiriön kautta, kuuntelemaan mitä sanotaan. Minähän en maahan-käskyssä käytä mitään käsimerkkiä, eli jos se joskus jää näkemättä, käskyn ollessa mikä vaan, niin koira yleisesti ottaen menee sitten maahan. Koska se käsky on ne käsimerkit eikä se suullinen. Tuli oikein semmoinen ahaa-elämys tässä! En tiedä onnistuinko selittämään tätä niin että kukaan muu ymmärtää, mutta onneksi itte tajuan :D
Kauhean kivat treenit oli taas, jatkuu sitten vasta ensi vuoden maaliskuussa, täytyy ahkerasti treenata ja hämmästyttää Marko mitä kaikkea me jo osataankaan sitten! Sanoi vielä kun oltiin lähdössä että se on kyllä kiva koira. Onhan se, meidän Jeccu-Battery.
Luoksetulon stoppi yksin treenaten: Jeccu vaan seisomaan eteen, sanotaan stop ja vapautus taakse palkalle. Ideana että ei koskaan saa palkkaa minulta, vaan aina ajatus takana. Ekana voi viedä namin yhdessä ja näyttää se että muistaa mistä on kysymys. Kaverin kanssa treenaten: alku sama, mutta kutsuu pois palkkaajan luota, stoppaa ja vapauttaa taas palkalle. Vähän niin kuin pingpongia :) Ei tule liikkeenomaista, vaan alkuun tätä leikkiä vaan. Saadaan ajettua ajatus päähän että käskystä pysähdytään ja ajatus taa. Alkoi toimimaan aika kivasti! Ainiin, ja matka alkuun tosi lyhyenä että vauhtia ei ehdi kertymään liiaksi. Vaikka sehän lähtee paikaltaankin sata lasissa...Mutta hyvältä vaikutti!
Ihan alkuun otettiin paikkamakuu-variaatioita taas, tuo vaan oli tärkein asia ja päällimmäisenä mielessä. Alkuun normisti koirat rivissä, Marko kävi tekemässä luoksepäästävyydenkin, Jeccu oli hienosti, nuuhkaisi vaan kättä ja pysyi rauhassa paikallaan. Ainiin ja tehtiinhän me tosi siisti kehäänmenokin. Nämä on sille ihan iisejä juttuja näyttelyiden takia. Jotain hyötyä harrastuspuolella niistäkin ;) No joo, siis ekaksi varmaan puolen minuutin paikallaolo, Jeccu katsoi viereistä koiraa mikä äänteli aika voimakkaasti ohjaajan perään. Ei jäänyt tuijottamaan kuitenkaan. Nämä paikkamakuut alkaa olemaan ihan yhtä luotettavia kuin Cassullakin, ei sillä ole koskaan aiettakaan mihinkään lähteä. Vaikka tänäänkin häiriötä oli kaikenlaista, niin siinä se pötkötti rauhallisen näköisenä. Tehtiin semmoistakin että mentiin viereisen koiran ohjaajan kanssa koirien kohdalle naamat vastakkain, eli kylki koiraa kohti. Koirat jätettiin siis riviin istumaan ja käskettiin yksitellen maahan. Ensin käski Tuula, ja sitten minä. Ja näin mentiin riviä eteenpäin. Aina jos koira meni muitten käskystä maahan, käytiin se sieltä nostamassa taas istumaan. Jeccu ei haksahtanut tässä kertaakaan. Seuraavaksi oli semmonen variaatio että oltiin selkä koiriinpäin, oman koiran kohdalla, ja käsketiin siitä yksitellen maahan. Mun maahan-käsky oli niin vahva että molemmat viereisetkin koirat meni :) Tässä Jeccukin haksahti kerran toisen ohjaajan käskyyn. Seuraavaksi oli semmoinen että koirat jätettiin maahan, ristikkäin taas ohjaajat seisomaan koiria kohti ja käskytettiin istumaan. Noin viiden metrin päästä. Jeccu tais olla ainoa kuka osasi, sekin vain käsimerkillä. Osaahan se kaket. Ei noussut tässäkään muiden käskyllä. Eli ainoastaan se että olin siihen selin sai sen haksahtamaan. Aika tarkkaan se sitten ilmeisesti naamaa katsoo.
Nouto; Tämähän on muuten hieno, mutta ei tuo vielä kunnolla sivulle, siihen lisäoppia. Sekin tykkää tästä nykyään niin paljon että varastaa prkl. Mutta onhan se hyvä että tykkää! Helpompi se varastaminen on pois saada, kuin koira noutamaan joka ei halua noutaa. Huomasin että tänään alkoi vauhdissa kääntymään kapulan taa, nostaa vasta sitten. Tajuskohan se että on helpompi niin? Tai sitten en ole aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen? Tekee tämän vielä nopeammin kuin Cassu, jos mahdollista. Ohjeena oli että tuota itse noutoa ei aleta sössimään, koska on niin hieno eli neuvot:
Koiralle kapula suuhun pa:ssa, jätetään koira istumaan ja mennään kuvitellun neliön toiselle sivulle. Siitä sivulle-käsky. Tätä paljon, oppi jo muutamalla toistolla paremmaksi. Toinen oli se että vauhdissa kun on tuomassa, sivulle-käsky, ja siitä lähtee kävelemään eteenpäin, että tulee seuraamaan, ja siitä pysähdys jolloin jää pa:han. Tätä ei vielä meille jottei sössitä tosiaan koko noutoa. Myöhemmin sitten lisätään tämä mukaan. Alkoi tässä nimittäin jo pyörittelemään kapulaa, oli epävarma ja sitä kun se ei muuten tee, niin ei haluta että aloittaakaan.
Metskukin esitettiin, sen noutaa yhtä hyvin kuin puisenkin, pitäis ostaa varmaan sille isompi kapula, tuo pieni kun meinaa hukkua sen kuutiopään suuhun :D Siitä Marko sanoi että metskulla ei vaadita MITÄÄN. Siitä tulee niin äkkiä epämiellyttävä, että kaikki opetus puisella, ja kyllä se metskukin sitten tulee perässä. Pitoa vaan sen kanssa.
Kaket , Jeccu tekee avon kaket semmosen viiden metrin päästä, 7 oli vielä liikaa. Tässä tuli semmoinen asia esiin että pitää opettaa koiralle istuminen pelkästä käskystä. Koska sitten kun ollaan siellä evl:ssä niin on se tehoste eli käsimerkki vielä apuna sitten. Nyt sitä ei pitäisi vielä tarvita. Opetetaan nami kädessä, häiriön kautta, kuuntelemaan mitä sanotaan. Minähän en maahan-käskyssä käytä mitään käsimerkkiä, eli jos se joskus jää näkemättä, käskyn ollessa mikä vaan, niin koira yleisesti ottaen menee sitten maahan. Koska se käsky on ne käsimerkit eikä se suullinen. Tuli oikein semmoinen ahaa-elämys tässä! En tiedä onnistuinko selittämään tätä niin että kukaan muu ymmärtää, mutta onneksi itte tajuan :D
Kauhean kivat treenit oli taas, jatkuu sitten vasta ensi vuoden maaliskuussa, täytyy ahkerasti treenata ja hämmästyttää Marko mitä kaikkea me jo osataankaan sitten! Sanoi vielä kun oltiin lähdössä että se on kyllä kiva koira. Onhan se, meidän Jeccu-Battery.
Kommentit