Ratatreeniä pitkästä aikaa!

Mulle riitti, päätin maanantain masentavan lääkärikäynnin jälkeen että nyt mä meen treenaamaan kunnolla meni miten meni. Käsi pistettiin uuteen kipsiin ja ainakin viikon on vielä, max kaksi kuulemma. Sitten alkaa fysioterapia. Onneksi ranne on nyt suoraksi kipsattu niin pystyy vähän paremmin ohjaamaan kuin sillä könkkäkädellä. Kyllähän sitä alitajuisesti kuitenkin varoo ja onhan se kömpelö, minkä huomasi molempien koirien ohjaamisessa. Ja herranjestas miten sitä voi ihmisen kunto viidessä viikossa romahtaa! Puuskutin ihan tosissaan kun kaksi koiraa treenasin. Ohhoh.

Aloitin Jecun kanssa, samaa Lotan rataa mitä tehtiin alusta pätkä viimeksi. Hyvä muisti on ainakin, etsi namia siitä mistä viimeksi palkka tuli ;) Huomaa myös joka kohdassa kun kääntää vähänkin katseen pois niin heti menee selän taakse. Tulihan se sitten puomille eikä selän takan olevalle hypylle kun tunki räpylän ihan naamaan kiinni :D Noista sen kontakteista olen kyllä tosi onnellinen, otti ihan joka kerta oikein! Yhdessä kohtaa jään vaan odottamaan hiljaa että itse tajuaa siirtää etutassut lattialle asti. Että miettis ite ja jäis tajuntaan. Aika nopsaan se sen hoksaa kyllä. Huomaa kun on alusta asti ollut johdonmukainen niin ne kontaktit on ihan eri näköiset kuin Cassulla mikä jää samassa kohtaa taas seisomaan ja ihmettelemään, eikä kyllä liikkuis jos sitä ei auttais.

Puomin jälkeinen vastaisen käden ohjaus on hankala, sitä jouduttiin treenaamaan aika monesti. En ollu opettanut tai sitten putken suu vetää niin vahvasti että ei haluais tulla siihen ohjaukseen. Sitten se hypyn jälkeen punkee sinne väkisin kuitenkin. Tästä on muutama yritys editoitu pois....Takaosan pyöritys meni tokalla kerralla aika hyvin, eihän me noin vaikeita juttuja olla tehty ollenkaan. Hienosti se meni, oli nimittäin ihan eka kerta että noin pitkää rataa tehtiin! Tuli hirmu into viedä se möllikisoihin 10.4. Saas nähdä!

Cassun kanssa ajattelin että katotaan saanko nollaa tehtyä sen kanssa tolla radalla. No ei, vammakäsi painoi sen verran että on se vaan kömpelöä touhua. Tai sitten sekin lukitsi ton putken pään puomilta, siltikin pitäis kuunnella...MUTTA aika hyvin silti, Cassuhan oli ihan innoissaan. Persjättö putkelle ihan myöhässä, Cassu hienosti korjaa kuitenkin mun virheen. Vähän se putkesta tullessa ihmettelee puomin alastuloa kun se on siinä tarjolla tai sitten se ihmettelee missä mä olen ;) Pari kertaa puomin alastuloa uudelleen kun jäi ihmettelemään aiemmin ja 3. kerta toden sanoo ja menee jo paremmin alas eikä jää puoleenväliin seisomaan. Vaatii kyllä mun liikkeen aika pitkälle puomin ohi. Tätä pitää siis treenata lisää. Kerran kepit vielä lopuksi kun halusin kokeilla tommosta lähetystä avokulmaan.Siis nyt epiksiin ainakin puomia treenaamaan!!