Pojat pääsi aksaamaan!

Tuli puheeksi Tainan ja Kaijan kanssa Kotkan reissulla miten ärsyttävä Cassu on kun se ei  pääse tekemään "mitään". Eihän se nyt ihan ilman mitään tekemistä ole ollut, mutta kyllä toi aksa näyttää sille olevan aika tärkeää. Siinä se saa purkaa sitä ylenmääräistä energiaa mitä sillä on ja päätäänkin. Tytöt sitten lupas että meidän tiistaitreeneissä vievät sitä. Sitten siitä tulikin jo kisa kun Kaija sano että katotaan kumman kanssa se menee paremmin niin se saa viedä kisoissa Cassua :)  No tälleen se sujui:


Yhdestä putkesta piti tulla kattomaan mua että moi mamma! Muuten meni molempien kanssa ilman moikkailuja, suuri ihme!! Kaijan kanssa Cassu sitten kyllä meni nopeammin, aattelin että johtuu siitä Tainan lempeästä tyylistä. Poitsu vaatii vähän enempi komennusta ja hihkuntaa kuin herkkis Wanda. Paitsi kepit meni kyllä Tainan kanssa paremmin, Taina kyllä tiesikin että niille ei juurikaan kannata mennä muutakuin näyttämään että tuollapäin ne olis. Kun hänhän on siis meidän normiryhmän koutsi. Siinä kun Kaija meni kepeille niistämään niin Cassu oli ihan ihmeissään että mitä sä siellä teet. Meni kumminkin eikä kieltänyt. Kauheen pienillä ja sievillä kaarroksilla molemmat myös sai sen menemään, johtui kyllä osaksi siitäkin että vauhti ei ollut ihan samaa kuin mun kanssa. Ja jopa murisi Kaijan kanssa mennessään, patoutumat purkeni vissiin :)  Saattaahan se olla että parin viikon päästä se pari kisoissa nähdään...;)

 Niin ja Taina sai sen ottamaan A:lle kontaktin!!! Mitä ihmettä? Johtuuko tää siitä lautatreenistä vai kunnioittiko se sen verran Tainaa kun se kerran tuohon kontaktin vaati niin onhan se otettava? Mä kun en siihen ole sitä vaatinut kun aina sen kumminkin juostenkin ottaa mutta olishan se oikeesti selkeää koiralle että se otetaan kaikilla kontaktiesteillä. Olisko tässä salaisuus myös puomin kontaktille kisoissa? Kun siellä into kasvaa niin ei oteta sitten tässäkään kun ei tuollakaan? Olen ajatellut että se osais ne esteenä erottaa mutta eikö sitten kuitenkaan? Tulipa ajatuksia herättävä kohta siitä. Oli sitten ihan pakko sitä kokeilla itsekin, alku pakkovalssilla kolmosen yli, kutsu pituudelle ja putkeen ja siitä A:lle. Otti kontaktin vaikken sanonut mitään! (Taina sanoi A kiipee.) Hmmm...pitääkö mun alkaa sekin vaatimaan, hidastaa kyllä A:n suoritusta mutta A:n jälkeiset kieltovitoset (mitä kisoissa on tullut muutama) jäisi pois. Ja pääsisi paremmin niihin tilanteisiin sen jälkeen. Pitäähän tämä kokeilla ehdottomasti!

Pitihän Jecunkin tietenkin päästä myös jotain tekemään, menin pikkupuolelle kattomaan mitä siellä olis valmiina. Olihan siellä suora putki, siitä takaisinpäin kolme hyppyä niin että eka oli vinossa putken jälkeen, sinne joutui siis heittämään koiran ja sitten pari hyppyä takaisinpäin. Alkuun muutama hyppy suoraan että muisti alustan tarkotuksen. Sitten kolme hyppyä, jätin odottamaan ja siitä edettiin. Ihan helppoa juttua siis. En suurempia ihmeellisyyksiä olis pystynyt ohjaamaankaan, kunhan sai vähän purettua energiaa Jeccukin. Kaikki jutut tehtiin niin että sain ohjata oikealla kädellä. Pitemmän päälle ei kyllä ole hyvä juttu. Kokeilin kyllä kerran vasemmallakin niitä hyppyjä ohjata takaisinpäin mutta eipä ollut hyvä idea...tuntu että kädestä kipsi lentää johonkin.

 Lopulta yhdistin putken ja kolme hyppyä. Irtosi joka kerta hypylle mihin heitin, oli jopa mua ennen jo palkallakin vaikka sain reilusti etumatkaa :)) Pari kertaa kierti ekan hypyn jälkeen ja juoksi vaan ohi kaksi vikaa, vaati siihen vähän vastaista kättä että kääntyi hypyille :O Heh, mutta tajuaa näköjään vastaisen käden tarkoituksen. Joutuu tommosessakin kuitenkin ohjaamaan vaikka ajattelin muka pääseväni helpolla ;) Mutta vauhtia siinä pojassa kyllä on ja intoa! Pari kertaa yks rima tippui kun siinä oli eri matka kuin edellisellä, ei osaa ihan asettaa askeliaan niitten mukaan. Tai sitten ne rimat vaan ei ole oikein mitään kun ne on niin matalalla. Muutama kerta kahdella hypyllä niin että kiersi ekan ja siitä seuraavan hypyn yli palkalle. Hyvin muistaa kiertää-käskynkin vaikkei ole tehty sitten iäisyyksiin. Puomia muutama kerta erillisenä, luuli aluksi vissiin keinuksi kun meni sen näkösenä että kohta se kolahtaa. Mutta sitten vauhti lisääntyi kun tajus että se onkin tää este. Ja ottaa niin hienot kontaktit! Upea poika!

Oli pojilla hauskaa eikä tulleet illalla lelu suussa kyselemään että mitä tehtäis, kyllä se agility vaan on paras harrastus!

Kommentit