Vauhtiveikot paimenessa

Käytiin Kuttukuussa paimentamista opettelemassa 27.6.-29.6. ja kattomassa että syttyykö koirat siihen hommaan. No Cassu on kyllä viime syksynä nähnyt lampaita ja vähän pääsi kokeilemaan sitä hommaa jo silloin ja näki että sytty kyllä välittömästi kun lampaat näki. Ja kyllähän siinä Jecussakin vaistot pelaa, vauhtiveikkoja on molemmat...Ja haastavuutta löytyy arvaatte varmaan kummasta koirasta ;)

Ekana kokonaisena päivänä päästiin aamulla kaksi kertaa ja iltapäivällä kerran pyöröhäkkiin (oli tarkoitus silloinkin mennä kaksi kertaa mutta niin kova helle että koirat ja lampaat olis ollu turhan kovilla.) Ihan eka kerta mentiin niin että Sinikka meni lampaitten kanssa edellä ja itse koira hihnassa lampaitten perässä kävellen, Sinikka ohjaili koiraa sauvalla kääntymään. Toka kerralla mentiin itse edellä ja Sinikka koiran kanssa hihnassa perässä hetken ja sitten laski irti, neuvoi koko ajan mitä tehdä. Kolmas kerta mentiin yksin aitaukseen koira irti. Sitten peruuteltiin lampaitten edessä ja ohjailtiin koiraa vasemmalle, oikealle ja tulemaan suoraan paineettomalla sauvalla. Ja välillä piti vähän vauhtia hillitä osoittamalla koiraa sauvalla. Yllättävän helppoa se peruuttaminen ja ohjailu kun kaikki sitä aiemmin olleet etukäteen kirosivat että on vaikeeta. Sinikka jopa mua kehui että mä oon luontainen paimentyttö :)

Sinikan arvio ekan kerran jälkeen molemmista: Jeccu vastaa nopeasti tasapainoon, kimpoaa oikeaan kohtaan kun sauvalla ohjataan.  Tulee häntä tanassa sinne ylös ja kokeili kerran et hei nää lampaat liikkuu ja jos olis annettu toisen kerran kokeilla niin sitten olis menty kovaa ja korkealta, jos olisi annettu mennä itsekseen paimentamaan. Herkkä, kiva kuuntelemaan, aika itsenäinen, ei ota nokkiinsa paineesta, hirveän hyvä koira.

Cassu hinkus aitaukseen niin kovasti kun tultiin siihen pyöröaitauksen viereen että oli pakko viedä se autoon ja ottaa se vain silloin ulos kun oli sen vuoro. Hassu koira. Piti jo ennen aitaukseen menoa kaks kertaa kopauttaa paimensauvalla maata että: nätisti! Cassu laskettiin melko lailla heti irti, meni mun edelle jopa siinä kun Sinikan johdolla mentiin. Oli kyllä niin onnessaan aina kun työstä kiitettiin ja tultiin aitauksesta ettei varmaan ikinä ole tehny mitään hauskempaa! Sinikan arvio: Tosi fiksu koira, reipas ja avoin, olis ollu vauhtia jos olis sallittu. Lähtee heti tiputtamaan hännän alas ja nätisti siististi kuuntelemaan. Voimakas ja hauska, tulee hirveän temperamenttinen työmies. Taitava, omasta mielestään kuningas. (Tää sitten jo kolmannella kerralla huomattiin kun haastoi sauvan paineen, seuraavana päivänä sitten otettiin jo vähän mittaa että kumpi se täällä määrääkään.) Challenger se taas oli nimensä veroinen...

Tokan kerran jälkeen Jecusta Sinikka tuumasi että ottaa vastaan asioita, ajattelee että mitä pitää tehdä (joutu ne kaks aivosolua käyttöön ;)) Mutta se antaa aikaa mulle harjoitella sitä sauvan käyttöä, lähtee vastaamaan pyyntöihin ja kun yhdistää ne lampaisiin niin ei mitään ongelmaa, sitten lähtee rullaamaan. Eikä ollut yhtään sitä että lähdenpä tästä pois, välillä kävi hakemassa Sinikasta happea (apua) mut lähti mukaan aina kun sauvalla kävi työntämässä. Kerta kerralta rupeaa tajuamaan mitä haetaan. Cassu laskettiin heti irti hihnasta ja Sinikka meni pois aitauksesta. Meni tosi hienosti, lopussa alkoi jo vähän kyseenalaistamaan sauvaa. Sinikka taas kehui mun sauvankäyttöä ja lisäsi että tosin pirun hyvät koiratkin niin helppoahan se on :) ja sanoi että tästä näkee miten nopeasti menee eteenpäin jos on syttynyt.

Kolmas kerta mentiin Jecun kanssa yksin häkkiin. Kun se on tommonen temperamenttinen niin tosi oleellista että mun äänenkäyttö on sellaista missä ei ole mitään kiihdyttävää. On ku kaasua painaisi jos yhtään venyttää ääntä. Tälle ei tartte pitkään edes puhua koska se on syttynyt noin hyvin. Sanoo vaan mm ku on oikein ja äp ku väärin. Heti kun antaa painetta niin liikkuu oikeaan paikkaan kun on herkkä sauvalle. Cassu koko ajan tarkkailee pakoetäisyyttä (lampaitten). Tällä kertaa alkoi haastamaan sauvan mutta häntä laski heti kun kosketettiin pepulle sauvalla että nyt tee töitä kunnolla. Videolta näkee miten onnessaan se on tästä hommasta :)

Videot eka päivältä:
Cassu:


Jeccu:



Tokana päivänä oli ihan järkyttävä helle vaikka aamuyhdeksältä jo aloitettiinkin, siirryttiin molempien koirien kanssa sinne adhd-aitaukseen mistä Sinikka sanoi että siellä on sitten kolme kertaa vaikeempaa kun koiralla on enemmän tilaa tehdä (ja Cassun tapauksessa haastaa..) Silloin meillä oli ohjaajana vuorossa Anniina.

Täällä mentiin yksin koiran kanssa aitaukseen, Jeccu takana. Olis tullu hyvä blogikuva kun vetäsin täällä kerran persielleen kun ketarat sojotti taivasta kohti. Päivi ei vissiin pystyny naurultaan kuvaamaan ;) No, on se videolla kuitenkin. Anniinan piti tulla auttamaan kun ei heti ruvennut sujumaan, lopussa aika hyvin jo! Vauhtia sillä on koko ajan liikaa, uuhikin kävi komentamassa että lopeta ahistaminen! Tokalla kerralla Jeccu oli jo aika väsynyt, meni ihan ok. Käytiin semmosessa "rännissä" hakemassa yksi lammas takaisin isolle laitumelle kun pomppas reunan yli. Hienosti uskalti sinne mennä, tosi kapea paikka kun mahtui lammas ja ihminen vierekkäin suurinpiirtein siinä. Eli koira tuli mun vasemmalla puolella ja siitä koira kävi lampaan takana työntämässä sen takaisin. Videota näistä tokan päivän toisista suorituksista ei ole mutta Kati otti kuvia, täytyy lisätä ne sitten kun maalainen saa koneen toimimaan ;)

Cassun eka kerta tässä aitauksessa olikin sitten taas tahtojen taistelua että tehdäänkö niitä töitä vai ei. Anniina sanoi että jaa tämä herrahan laittaa vastaan! Lopuksi sanoi vielä että tämän kanssa joudut vielä vääntämään joskus ihan tosissaan. No eipä tullu yllätyksenä...Osa pörinästä johtuu kuulemma siitä että olen epäselvä, tottakai kun en vielä osaa tota hommaa. Ja Cassuhan on aina vaatinut nopeat ja selkeät ohjeet. Jos ei oo niin tekee ite mitä haluaa. Mut tokalla vuorolla kun lampaat vähän sekos jo helteestä ja pomppi kolme kertaa aidan yli niin Anniina vaan käski meidän mennä hakemaan ne lampaat ulkopuolelta ja tuoda ne sinne "ränniin" ja siitä pienen aitauksen kautta laitumelle. Ööööö..aijaa...No eihän siinä muuta kun töihin, saatiin lampaat sisään ja portti kiinni ja siitä taas rännin perälle, eka kerralla vein melkein loppuun asti Cassun (siis kuljin rinnalla), tokalla kerralla lähti jo puolessa välissä itse ja työnsi lampaat pois. Siinä kohtaa Anniina sano että ihan pehmee koira ei tonne muuten mee. Huomasin kyllä et Cassun ilme oli sellanen siinä kohtaa kun jäi rännin päähän että: jumalauta! ne menee ku MÄ käsken! Sen tajuaminen nosti rohkeutta vielä lisää, kolmannella kerralla jäi yksi lammas vielä sinne taakse eikä menny muitten mukana niin kävi naksauttamassa hampaat yhteen lampaan kintereen kohdalla että: mene! No menihän se...Sitten enää pikkasen tehtiin isolla laitumella töitä kun Anniina sanoi että aika ison duunin poika teki, se meni sitten ihan hyvin.

Tokan päivän videot:

Jeccu:



Cassu:





Anniina kommentoi siellä kun istuskeltiin reunuksella yleisesti tästä meidän rodusta että hämää pitkillä karvoilla ja iloisella karvapallo-olemuksella mutta että näistä löytyy kovuutta. Oli siellä muutaman muunkin kanssa vääntöä ;)

Kiva oli huomata että ne kaksi pentua mitkä oli mukana, toinen oli Marin 8 kk ikäinen Asta, olivat niin luontaisesti jotenkin heti mukana, Asta erityisesti oli ihan loistava paimentyttö. Ja olemus muuttui ihan kokonaan kun pääsi aitaukseen, ulkopuolella hieman arka niin eipä ollu lampaitten kanssa yhtään arka! Niitä kun ei ole vielä tokolla tms koulutuksella "pilattu". Kai, meidän oma mielipide oli tämä. Olisi kyllä kiva päästä useammin tota harrastamaan mutta lähimaastossa ei taida oikein olla mahdollisuuksia, jos joku tietää niin vinkatkaapa! Jos ei muuten niin ensi kesänä on mentävä uudelleen, oli se koirien mielestä niin hauskaa. Ja tottakai, siihenhän ne on jalostettu.

Niin ja Jeccu täytti siellä just sen 7 kk ja mitattiin se kun yhdellä leiriläisellä oli oikea mittatikku mukana, 46 cm näytti eli puoltoista senttiä sen mun epävirallisen kuukausi sitten mitatun mitan mukaan kuukaudessa vielä kasvanut.

Loppuun kuvia tästä kesäreissusta:



Pääsin lossin kyytin ekaa kertaa elämässäni!


 
Barbi the "mini"possu mikä oli kyllä aika iso :)
Marika, Ikwil ja Jeccu meidän kämpässä

Mari, Asta ja Sinikka

Asta 8 kk-joo on olemassa myös ruskeita schapeja :) harvinaisia Suomessa vain.

tomerana töihin!



etsi kuvasta koira :)









Marika ja Iksu:









Cassu:



Tee ite prkl


väy väy!!

Minä: kuulehan ukko! Cassu: ai mitä muka?

Anniina antaa vähän Cassulle vauhtia: MENE MENE MENE!

No kai mä sit...



Ravistus :)

Hyvä poika olit kuitenkin!
 

Kommentit