Junnut Jyväskylässä



Katselin aikanaan näyttelykalenteria, ja hoksasin että meidän trollipeikot täyttävät maagisen 9 kk viisi päivää ennen noita näyttelyitä. Ilmoitin sitten Jujun Jyväskylään tuplanäyttelyyn, ja houkuttelin Karonkin mukaan Tuuren kanssa, että mennään oikein hotelliin yöksi. Jennikin päätti tuoda Saimin lauantaina, kun oli heidän lähinäyttely. Laitettiin siis ilmot huhtikuun lopulla, hotellikin varattiin tietty heti, eikä sieltä enää majoitusta monelle myöhemmin löytynytkään. Tässä vaiheessa ei sitten tullut mieleen laskeskella, että niin, Jipon juoksut alkoivat kun se oli 8 kk 3 vk, edellisen pentueen nartuilla molemmilla sama, joten onhan se oletettavaa että myös näilläkin....Ruuvi aloitti ekana lokakuun lopulla perjantaina, ja pelko perseessä toivoin, että Jujun juoksut menisivät näyttelyiden yli. NOT. Se aloitti sitten saman viikon sunnuntaina kuin Ruuvi. Eli näyttelyssä juoksupäivät 13 ja 14, joten melkolailla tärppipäivillä mentiin. Jipii. Sehän toi sitten oman ilonsa tuohon reissuun, paniikkiratkaisuja että mitä hittoa nytten, ajanko minä kotiin yöksi vai mitä? Kun mulla on lyhyempi matka. Mutta sittenhän sitä keksittiinkin lopulta, että kerran Jenni tulee Saimin kanssa lauantaina, niin hän otti Jujun hoitoon näyttelyn jälkeen, ja kun kehä alkoi sunnuntaina vasta klo 11, niin haettiin sitten Juju aamulla sieltä takaisin. Olihan tuolta Jennillekin reilu puolen tunnin ajomatka, mutta kuitenkin lyhyempi kuin Lahteen, ja saatiin viettää se "tyttöjen viikonloppu". Problem solved. Jestas. Suuri kiitos Jennille vielä!

No, matkustettiin siis Jyväskylään samalla autolla, Tuure "turvallisesti" Karon jaloissa, kun sen häkki ei mahtunutkaan takapenkille. Hyvin se siinä matkusti, veteli sikeitä mennentullen. Jujuhan oli siis juoksuhoidossa maanantaista perjantai-iltaan, jolloin hain sen kotiin, ja ihan oikeaoppisesti kampasin sen näyttelyä edeltävänä iltana :D No, ei se noilla junnuilla niin haittaa, niitten karvanlaatu on erilainen kuin aikuisella. Näyttelyssä oltiin eka rotu kehässä, ja se alkoi klo 9, joten meiltä piti lähteä klo 6. Laskettiin että ollaan sopivasti tuntia ennen sitten paikalla. Koska pakkaaminen meidän pihassa, parkkipaikan hakeminen näyttelypaikan pihassa, pissatauko matkalla, niin oltiin kehän reunalla about 20 minuuttia ennen kehää. Jipii! Sehän meni just niinkuin suunniteltiin. Onneksi nyt ehdittiin sentään :D Sehän ei kyllä kovin hyvä ollut meidän Jujulle, joka kyllä olisi vaatinut hetken totuttelun siihen touhuun, ja siihen että minä saan sen pikkusen rauhoittumaan....

Ensin oli vuorossa Nord-näyttely, jossa tuomarina Paavo Mattila. Ihan ekana kehässä Tuure, koska se oli ainoa junnu-uros. Yhteensä lauantaille oli ilmottu koiria 12, uroksia 5. Joista siis yksi junnu, 3 (kansainvälistä) muotovaliota ja veteraani, joka myös kv muotovalio. Eli tästähän voitiin päätellä, että jos tuomari tykkää Tuuresta niin paljon, että se saisi ERIn ja SAn, serti olisi varma. Karo melkein ensikertalaisena kehässä, hienosti hän Tuurea siellä vei, ja tuomari aika nopeasti kävi koiran läpi, ja kehis heilutti punaista ja vaaleanpunaista lippua! Mahtavaa!! Karo jäi toiselle puolelle kehää, huolehdin siinä, että tajuaakohan hän että pitää mennä vielä takaisin pu-kehään. Oli tuomari sitten hänelle sanonut että tulet kohta takaisin, menet nyt ulos kehästä. Mukavasti oli ekakertalaista neuvottu. Sitten kun tuli pu-kehän aika, sinne tuli 2 valiota ja veteraani junnun lisäksi. Tuomari juoksutti koiria, siirsi ne kaksi valiokoiraa Tuuren eteen, ja Tuuresta PU3 ja ensimmäinen serti! Aivan mahtavaa!!!


Sitten olikin heti junnunartut, niitä oli ilmoitettu kolme, mutta paikalla vain "me", eli yksi poissa. Muissa luokissa 2 avoluokan narttua ja 2 valiota. Saimi esiintyi kauniisti, sehän on aakkosissa ekana, joten ehti sitäkin siinä katselemaan. Saimillekin liputettiin punaista ja vaaleanpunaista, jei!! Sain Jujun kyllä seisomaan rivissä, mutta sillä oli turhan lennokasta menoa muuten, veti nenä maassa tai laukkasi, enkä saanut varmaan yhtään raviaskelta sitä ottamaan. Voi jestas. Tuskanhiki päässä samallailla kuin Jecun kanssa aikanaan. Oikeen villihevoset hemmetti. Juju sai sitten EH:n, joko siksi ettei osattu esiintyä, tai sitten tämän tuomarin makuun liian lyhyen kropan vuoksi, koska arvostelusta ei oikein muuten käy ilmi syytä. No, Saimi tietenkin PN-kehään, valiot aika pikaisesti edelle ja hetken mietinnän jälkeen myös toinen avonarttu edelle, joten Saimista hienosti PN4 ja vara-sert! Aivan upea aloitus näyttelykehissä myös sille! Sievä Saimi Salama <3



"Lentobensaa suonissain....Juju"






Lauantain arvostelut:

Tuure: "Erinomainen nuori uros. Kaunis pää. Erittäin hyvä runko, ylälinja ja raajat. Mukava karva. Kantaa häntänsä oikein. Hyvät liikkeet, voisivat olla vieläkin joustavammat. Erinomainen käytös."

Saimi:  "Kaunis nuori narttu, hyvät mittasuhteet, kaunis pää ja ilme, hyvin kehittynyt runko, hyvä ylälinja, erittäin hyvät raajat, kaunis karva, kantaa häntänsä erittäin hyvin, erinomaiset liikkeet, miellyttävä käytös."

Juju:  "Hyvin rakentunut nuori narttu, tässä vaiheessa aavistus takakorkeutta. Hyvänmallinen pää, kaunis kaula. Aavistuksen lyhyt runko. Takaraajojen kulmauksia saisi olla enemmän. Hyvä karvapeite. Liikkuu sivusta hyvin, hieman kapea takaa. Miellyttävä käytös."

Kyseltiin Tiinalta ruokapaikkoja, nakitin hänet jo siinä esittämään Jujun seuraavana päivänä kehässä, kun itte en osannut yhtään. Tiina heti lupasikin, että juu miksei. Mentiin johonkin kauppakeskukseen, suositeltu ruokapaikka ihan täynnä, joten päädyttiin pizza buffaan mättämään navat täyteen pitsaa ja pehmistä. (mikä ruokavalio...) Sitten kello alkoi olemaan kolme, johon aikaan huoneeseen pääsi sisään, ja minä päikkäreille. En tapani mukaan ollut nukkunut silmäystäkään ennen reissuun lähtöä. 


Tuure ja Tuuren eka serti <3 Ei tullut sitten mieleen ottaa oikealla kameralla kuvaa tuosta.....Ja kattokaa minkä mukin sain Karolta! Aika magee :D

Käytiin sitten illalla sertisiiderillä, samalla käytiin respassa kertomassa että meidän huoneen telkka, eikä se tabletti joka toimi puhelimena, toimi. Luvattiin että saavat mennä huoneeseen katsomaan asiaa, me mennään sillä aikaa siiderille. Jonkun ajan päästä henkilökunta tuli kertomaan, että eivät kyllä sitä telkkaria saa toimimaan huoltomiehenkään kanssa, että haluatteko vaihtaa huonetta? No ei me nyt siihen aikaan mitään huoneita jaksettu ruveta vaihtamaan, kaikki tavaratkin jo purettuna. Ehdotin että no jos tarjoatte meille toiset siiderit, niin kyllä se kelpaa. Ja tietenkin fiksuina asiakaspalvelijoina siiderit tarjosivat, joten kaikki olivat tyytyväisiä :D Jyväskylän Scandicia voi suositella kyllä ;) 

Seuraavana aamuna sitten ihanalle runsaalle hotelliaamupalalle seitsemän aikaan. Tämä oli yksi odotetuimmista asioista koko reissussa :D Sitten lähdettiin huristelemaan Jennille, haettiin Juju, ja tällä kertaa oltiin oikeasti ajoissa näyttelypaikalla. Sitä tuntia ennen mitä lauantainakin suunniteltiin. Meillä oli muuten älytön säkä parkkipaikkojen kanssa tuolla, eka päivänä löytyi ihan läheltä semmoinen pieni hiekkaparkki missä sai kiekolla olla 4 tuntia. No eihän siinä seuraavana päivänä enää tilaa ollut, mutta kadun varresta löytyi kahden tunnin kiekkopaikka. Luovalla kellonluvulla saatiin siis 2 ja puoli tuntia parkkiaikaa, ja pääteltiin että kyllä se kehä siihen mennessä on ohi. 

Kyllä näillä eväillä jaksoi pitkälle!
Sunnuntaina siis vuorossa kv-näyttely, tuomarina tanskalainen Morten Matthes. Ei mitään ennakkotietoa mistä tykkää, ainoa että katselin edellisen päivän muiden rotujen arvosanoja, ja H:tkin oli heiluneet. Että ei mikään lepsu ainakaan. Saatiin häkki kehän reunalle, minä sain kontaktin jopa Jujuun siinä pikkusen treenatessa, joten päätettiin että itte vien kehään. Tiina sai taas olla kuvaajana, hän edellisenä päivänäkin kiltisti kaikki kuvasi, kiitos siitä! 

Ekana tietty taas Tuure kehiin, sanoin jo aiemmin kehikselle, että neuvotko vähäsen sitten Karoa, kun hän on ekakertalainen. Taisi unohtaa, nimittäin kun tuomari oli juoksuttanut kolmion (eka kertaa mentiin muuten ikinä missään kolmio!), ympyrän ja vähän aikaa jutteli, niin Karo meinasi lähteä kehästä pois :D :D Me huidottiin siinä Susannin ja hänen miehensä kanssa että mee nyt takasin!! Tuomariakin nauratti, että oletko eka kertaa? Tule takaisin vielä hetkeksi. Sitten hän kiltisti neuvoikin Karoa mitä tehdä. Taas Tuurelle liputettiin sitten punaista ja vaaleanpunaista, joka tarkoitti sitä että toinen serti tulossa! Nimittäin sunnuntaina oli vain kolme urosta, ja kaksi niistä valiota. PU-kehään tuli vain toinen valio ja Tuure, ja lopputuloksena siis PU2 ja serti!! Aivan järkyttävän upean mahtavaa! Nythän Karo voisi odotella että Tuure täyttää kaksi ja lähteä vasta sitten uudelleen kehiin. (Mutta ei oota, kyllä se tulee kehiin muuallekin :) ). 





Ja sitten Juju, kehässä oli kymmenen minsan tauko meitä ennen olleiden PON:ien jälkeen, joten käytin tilaisuutta hyväkseni ja kävin kehässä treenaamassa. Ja sehän meni hyvin, jesh! Mua ei oikeastaan hirveästi sitten enää jännittänyt, joten varmaan siitäkin johtui, että meni huomattavasti paremmin kuin edellisenä päivänä tuo esiintyminen. Eli junnunarttuja vain Juju, nuortenluokan narttu pois, avoimissa 3, valioissa 1. Tuomari oli todella miellyttävän oloinen herra, kysyi ikää, ja kun kerroin että 9 kk, niin naureskeli että: ja yhtä iloinen kuin edellinenkin junnu. Juoksutti tosiaan kolmion, ympyrän ja sitten seisoskeltiin kuten kuvasta näkyy. Eikä ainakaan takakorkeasti ;) Tuure ihanasti siskoaan siellä kannustaa.
Tuure kannustaa siskoa kehässä <3
Sitten heilui arvosteluliput, punaista ja vaaleanpunaista ja minä olin kuin Naantalin aurinko. Olipa parannus edelliseen päivään! Kehän reunalle varttumaan muiden luokkien arvostelua, vastakkaiselle puolelle kuin Tuure, se kun raasu oli jo ihan sekaisin ihanan tytön hajuista. Ensimmäinen avoluokan narttu sai erin, ja sitten jäi kyllä ihan näkemättä mitä muut sai. Eikä nähty sitäkään, saiko se eka sa:n myös. Takataskusta puhelin esiin, ja Showlinkin appista tulokset näkyviin, ja kaksi muuta olivatkin saaneet eh:n eikä se eka ollutkaan saanut sa:ta! Joten Juju tulisi saamaan sertin!!! Taas mä olin ihan onnesta soikeena! Valionarttu sai erin ja sa:n, sitten paras narttu-kehään sen kanssa. Täytyypi mainita, että se narttu oli erkkarissa vsp, että ei oltu ollenkaan huonossa seurassa ;) Juostiin rinkiä, ja toki valio meni edelle, Susannin kanssa naamat naurussa toisiamme onniteltiin. Tuomari tuli vielä kertomaan, että miksi hän sijoitti koirat niinpäin. Hän sanoi että: "She is very beautiful, and has a bright future. Just needs to mature a little." Suomeksi sanottuna; "Hän on erittäin kaunis ja hänellä on loistava tulevaisuus. Hänen täytyy vain aikuistua vielä vähän." Kiittelin varmaan kolme kertaa, suomeksi ja englanniksi, tanskaa en lähtenyt yrittämään :D Olinpa kyllä hurjan iloinen molempien menestyksestä!

Arvostelut sunnuntaina:

Tuure: "Masculin young male. Good correct head. Well placed eyes and ears. Good neck. Strong topline for age. Needs to fill in chest. Well angulated. Nice coat for age. When settles, effective and nice movement."
Juju: "Promising young girl. Feminin, correct in type. Good neck and topline. Needs to fill in chest. Good body for age. Well angulated. Not in full coat yet, but well texture. Good reach and drive on movement."

Aivan hullu päivä, sitten äkkiä kamat kasaan, palkintojen hakuun ja parkkiin, tasan viisi minuuttia jäi aikaa siihen että piti lähteä pois. Hyvin järkätty :D Siinä on pikkusen mukavaa lähteä kamat ja iso  häkki niskassa, tärppipäivillä oleva narttu, uroskoira joka vetää joko eteen tai taakse, riippuen millä suunnalla se narttu menee....josta syystä semmoinen nätti kuva, missä molemmat olisi vierekkäin pokaalien ja sertien kanssa jäi haaveeksi. Tätä parempaan ei pystytty yrityksistä huolimatta :D 

Sitten suoraan kotia kohti, shoppailemaan ei tosiaan edes ehditty. Säästyipä nekin rahat. Hurja viikonloppu, ihanaa, väsyttävää, rankkaa, hauskaa ja seuraavaksi messariin! 

Tuure nukkuu jalkatilassa kaikkensa antaneena <3

Ja sitten oli ihan pakko kaivella arkistoja viiden vuoden takaa. Kumpi on kampi?


Kommentit

Jaana sanoi…
Aika huikea virallisten näyttelyjen aloitus kaikilta.
Paljon onnea.
- Jaana
Tuija Laurila sanoi…
Kiitos Jaana! Todella huikeaa, meni kyllä aivan yli toiveiden :)