Suomenruotsalaiset siskokset sijoituksessa
Mulla oli alusta alkaen ihan kauhean vaikea päättää, kumman nartun laitan sijoitukseen. Molemmissa omat hyvät ja huonot puolensa, niinkuin tietysti aina. Ja aivan totaalisen erilaisetkin vielä kropaltaan. Toinen suurin ja toinen pienin pentueesta, mietiskelin että mitenköhän iso se tuosta Bertta-tytöstä oikein tuleekaan. Jossain vaiheessa oli vielä hurjan pitkäkroppaisen näköinenkin. Toinen taas aavistuksen lyhyen näköinen, mutta kokoonsa nähden kyllä jokseenkin sopiva. Niitä oli tosissaan kamalan vaikea verrata, sen suuren kokoeron takia. Saas nähdä minkälaisiksi lopulta kehittyvät. Ja kun Englalla vielä on se napatyrä. Mikä nyt ei ole kovin iso, mutta on kumminkin. Pentutarkastuksen tehnyt ell sanoi, että ei vaadi leikkausta, on niin pieni, voi olla että vielä katoaakin kun vatsalihakset kehittyvät. Toisaalta taas, se ei ole jalostuskäytön este, ja kovin monella jalostukseen käytetyllä nartulla sellainen on. Ja aika yleistäkin rodussa. Pojissa olisi ollut enemmän valinnanvaraa, mutta niitäpä kun ei sijoitukseen laitettu. Tyttöjä vain se kaksi. En kyllä tiedä miten vaikeata tämä valinta olisi ollut sitten tehdä, jos narttuja olisi ollut viisi :D Luonnetta kummaltakaan ei kyllä puutu! Fiolla on enemmän äitinsä kaltainen luonteeltaan, helppo käsitellä ja hirmu tasainen, pentutestin mukaan jopa vahvahermoinen. Toki ei mistään rauhallisimmasta päästä sekään ;) Nyt vertaan siis Jipon aikuisluonteeseen, ihan pennusta en tiedä, mutta kovasti siitä tulee Jippo mieleen.
Ja lopulta päädyin Iitaan, eli nykyisin Fiollaan. Joka meni sijoitukseen Marikalle Kotkaan, joka taasen on Jipon kasvattaja. Marikan luona asuu Fiollan isomummo Ada, mummo Ikwil, sekä täti Tova. Joten sukua löytyy, ja tämä sijoitus on mielestäni niin oikein kuin olla voi. Onneksi Marika asiaan suostui, kun sitä hänelle ehdotin. Fiolla on ihan mahtava pikkupippuri, itsevarma pentu, josta Marika saa varmasti myös todella mahtavan harrastuskoiran. Marikan kanssa vähän keskenään juteltiinkin, että kumman hän haluaisi. Marika ihastui Iitaan, joten siihen päädyttiin osittain myös sen takia.
Sitten taas Engla (Bertta), joka on hyvällä tavalla ihan kahjo :D Se juoksee päättömänä ulkona leikkikehässä ympyrää, virtaa aivan mahdottomasti ja on ihan hirveä riiviö. Sijoittuu samalle viivalle Jaskan ja Esan kanssa siinä hommassa. Karkaa joka mahdollisessa välissä aitauksesta, häntä ei kahlehdita! Ihan mielettömän rohkea, keinunkin meni ekalla kerralla laukalla läpi. Pentutestikin vahvisti käsitystäni siitä. Mitä pidempään sitä katselin, sitä enemmän vahvistui ajatus, että josko senkin saisi sijoitukseen, kun en nyt jotenkin haluaisi siitä "irti laskea". Mietin että olisko se nyt ihan hölmöä molemmat tytöt sijoittaa, joten soittelin tietysti henkilääkäri-Jonnalle, ja keskusteltiin asiasta. Jonna oli tulossa Lahteen, ja kävi pentusia moikkaamassa, hän kun synnytyksessäkin mukana oli. Ehti vielä ennenkuin lähtivät maailmalle :) Löydettiin monta hyvää puolta asiasta, esim. se, että tuplaan mahdollisuudet saada Jiposta jatkoa, jos nyt sattuu jotain purennalle ajan kanssa tms. Ja tuo pentue kun nyt vaan on aika hyvänoloinen, niin ei se hullu ajatus ole molemmilla teettää pentuja.
Engla on menossa Reijalle Sipooseen, ja viikko sitten viestiä laittelin, että mietipä tämmöistä hommaa. Reijallakin on pää paikallaan, maanläheinen järkevä koiraihminen, jonka kanssa varmasti asiat sujuvat, kun muutenkin oltiin asioista harvinaisen samaa mieltä. Hän asiaa harkitsi viikonlopun yli, ja eilen sain vastauksen että sijoitus ok! Aivan mahtavaa, kylläpä tulin iloiseksi. Ja vielä iloisemmaksi, kun katsoin googlemapsista että missä Reija osoitteen mukaan tarkalleen asuu. Mä kun mielessäni sijoitin Sipoon jonnekin Lohjan suunnalle, jonne olis ollut matkaa joku 160 kilsaa meiltä. Mutta ha! sehän onkin tuossa ennen Hesaa, eikä meiltä ole matkaa kuin 90 kilsaa sinne. Sehän on kuin naapurissa olisi :) Tää on vähän sama, kun ilmoittauduin kasvattajakurssille "tohon lähelle" Luumäelle, jonka tietty sekoitin Elimäkeen. No, onneksi se nyt sentään oli kuitenkin aika lähellä se Luumäkikin, ei niillä ollut välimatkaa kuin 50 kilsaa....Siellä Sipoossa nyt kovasti aitaa rakennetaan, kehotin kaivamaan sen maan sisään :D
Ja vielä elämän ihmeellisyyksiä, Reijan perhe asuu 16 kilsan päässä Porvoosta Hästängensistä! Joka on siis Jipon kennelnimi, joka tulee Marikan isän kotipaikan nimestä. Elämä on hassua. Suomenruotsalaiset siskokset sijoituksessa!
On se Engla nättikin <3
Ja sillä on äitinsä ilme <3
Nyt vähän harmittaa se, ettei tullut vietyä Englaakin erkkariin siihen gPRA-testiin, vaikka mielessä kävikin. Ennen kuin sijoituksesta oli edes sovittu. Nämähän ovat perinnöllisesti terveitä, mutta alkaa olemaan niin monen koiran takaa, että "hukkuu" tuonne johonkin kauas sekin tieto. Jipon puolelta Lumikuono Conamore Ikwil (mummo) on testattu terveeksi, Jeccu (pappa) on perinnöllisesti terve, sen äiti (Boisterous Zealous Zelda) sekä isä (Mc Marra´s Can´t Stop Yatzy) testattu terveeksi. Kopin puolelta sen isänisä (Ubbe Silhouette v.h. Molengat) sekä isänäiti (Hinkel Les Ours Gentils) testattu terveeksi, ja äidin puoli on myös perinnöllisesti tervettä. Jotta jos menitte sekaisin, ei ihme. Niin monta ulkomaista koiraakin tuossa, että halusin tuon testin senkin takia teettää.
Hauska alkaa katsomaan näyttelykalenteriakin pitkästä aikaa "sillä silmällä", saas nähdä joutuuko sitä itte kehään esittämään, vai saako jännittää kehän reunalla :D Toisaalta, eipä mua siellä kehässä olo haittaa, ihan hauskaa sekin on sillointällöin. Ja nythän mulla on niinkuin melkeen viis koiraa, vaikkei ne kotona olekaan, niin saa niitä aina välillä kylään kuitenkin!
Ja lopulta päädyin Iitaan, eli nykyisin Fiollaan. Joka meni sijoitukseen Marikalle Kotkaan, joka taasen on Jipon kasvattaja. Marikan luona asuu Fiollan isomummo Ada, mummo Ikwil, sekä täti Tova. Joten sukua löytyy, ja tämä sijoitus on mielestäni niin oikein kuin olla voi. Onneksi Marika asiaan suostui, kun sitä hänelle ehdotin. Fiolla on ihan mahtava pikkupippuri, itsevarma pentu, josta Marika saa varmasti myös todella mahtavan harrastuskoiran. Marikan kanssa vähän keskenään juteltiinkin, että kumman hän haluaisi. Marika ihastui Iitaan, joten siihen päädyttiin osittain myös sen takia.
 |
| Fiolla <3 |
Sitten taas Engla (Bertta), joka on hyvällä tavalla ihan kahjo :D Se juoksee päättömänä ulkona leikkikehässä ympyrää, virtaa aivan mahdottomasti ja on ihan hirveä riiviö. Sijoittuu samalle viivalle Jaskan ja Esan kanssa siinä hommassa. Karkaa joka mahdollisessa välissä aitauksesta, häntä ei kahlehdita! Ihan mielettömän rohkea, keinunkin meni ekalla kerralla laukalla läpi. Pentutestikin vahvisti käsitystäni siitä. Mitä pidempään sitä katselin, sitä enemmän vahvistui ajatus, että josko senkin saisi sijoitukseen, kun en nyt jotenkin haluaisi siitä "irti laskea". Mietin että olisko se nyt ihan hölmöä molemmat tytöt sijoittaa, joten soittelin tietysti henkilääkäri-Jonnalle, ja keskusteltiin asiasta. Jonna oli tulossa Lahteen, ja kävi pentusia moikkaamassa, hän kun synnytyksessäkin mukana oli. Ehti vielä ennenkuin lähtivät maailmalle :) Löydettiin monta hyvää puolta asiasta, esim. se, että tuplaan mahdollisuudet saada Jiposta jatkoa, jos nyt sattuu jotain purennalle ajan kanssa tms. Ja tuo pentue kun nyt vaan on aika hyvänoloinen, niin ei se hullu ajatus ole molemmilla teettää pentuja.
Ja vielä elämän ihmeellisyyksiä, Reijan perhe asuu 16 kilsan päässä Porvoosta Hästängensistä! Joka on siis Jipon kennelnimi, joka tulee Marikan isän kotipaikan nimestä. Elämä on hassua. Suomenruotsalaiset siskokset sijoituksessa!
On se Engla nättikin <3
Ja sillä on äitinsä ilme <3
Nyt vähän harmittaa se, ettei tullut vietyä Englaakin erkkariin siihen gPRA-testiin, vaikka mielessä kävikin. Ennen kuin sijoituksesta oli edes sovittu. Nämähän ovat perinnöllisesti terveitä, mutta alkaa olemaan niin monen koiran takaa, että "hukkuu" tuonne johonkin kauas sekin tieto. Jipon puolelta Lumikuono Conamore Ikwil (mummo) on testattu terveeksi, Jeccu (pappa) on perinnöllisesti terve, sen äiti (Boisterous Zealous Zelda) sekä isä (Mc Marra´s Can´t Stop Yatzy) testattu terveeksi. Kopin puolelta sen isänisä (Ubbe Silhouette v.h. Molengat) sekä isänäiti (Hinkel Les Ours Gentils) testattu terveeksi, ja äidin puoli on myös perinnöllisesti tervettä. Jotta jos menitte sekaisin, ei ihme. Niin monta ulkomaista koiraakin tuossa, että halusin tuon testin senkin takia teettää.
Hauska alkaa katsomaan näyttelykalenteriakin pitkästä aikaa "sillä silmällä", saas nähdä joutuuko sitä itte kehään esittämään, vai saako jännittää kehän reunalla :D Toisaalta, eipä mua siellä kehässä olo haittaa, ihan hauskaa sekin on sillointällöin. Ja nythän mulla on niinkuin melkeen viis koiraa, vaikkei ne kotona olekaan, niin saa niitä aina välillä kylään kuitenkin!
Kommentit