Pentutestissä
Kirsi Liikanen, joka toimi testaajana, on koiraterapeutti, eläintenkouluttaja ja kasvattaja (kennel Rochallor, lyhytkarvainen hollanninpaimenkoira). *klik*
Testinä Volhardin testi.
Miksi tehdä pentutesti? (alla oleva teksti kopioitu, ei omaa)
"Oikea pentu oikeaan kotiin!
Pentutestien alkuperäinen idea on ollut löytää sopivat yksilöt koulutettavaksi johonkin hyötykäyttöön, kuten opaskoiriksi. Myöhemmin testaus on muodostunut apuvälineeksi kasvattajille sopivan pennun valinnassa oikeaan kotiin. Pentueen pennut eivät koskaan ole toistensa kopioita luonteeltaan eikä ulkomuodoltaan, eikä niiden tarvitsekaan olla. Harrastamisesta ja kilpailemisesta kiinnostunut pennunostaja hakee erilaisilla ominaisuuksilla varustettua pentua kuin kotikoiraa etsivä lapsiperhe.
Pennun valinnassa on tärkeää vanhempiin ja lähisukulaisiin tutustuminen ja tietysti pentujen omakohtainen seuraaminen. Kasvattajan asiantunteva näkemys on myös tärkeää. Testauksen tarkoitus on olla puolueeton, sekä kasvattajaa että pennunostajaa hyödyttävä, näkemys pennusta. Useimmiten pennun käytös muuttuu kun se joutuu uuteen tilanteeseen yksin vieraan ihmisen kanssa, ilman sisarusten tai emän tukea. Näissä tilanteissa voi kasvattajallekin tulla yllätyksiä – puoleen ja toiseen – pennun käyttäytymisestä. Se syrjäänvetäytyvin ei sitten ehkä ollutkaan niin arka, vaan dominointiin pyrkivä, taistelutahtoinen ja reipas otus. Tai toisaalta, muita pentuja kurmuuttava päällepäsmäri ei ollutkaan porukan rohkein vaan muuttui yksinollessaan varovaiseksi ja passiiviseksi.
Vaikka pentutestaus antaakin paljon tietoa pennun perusluonteesta ja taipumuksista, se ei kuitenkaan ole mikään pysyvä ennuste. Pentutestin tarkoituksena ei myöskään ole karsia pentuja ”hyviin” ja ”huonoihin”. Luonteenpiirteet ovat ominaisuuksia joista suurinta osaa voi joko heikentää tai vahvistaa. Toisaalta, sellaista ominaisuutta mitä pennussa ei havaita tai sitä on vain hyvin vähän, voi olla mahdotonta opettamallakaan vahvistaa. Ympäristön ja omistajan vaikutus koiran aikuisiän käytökselle on suuri, karkeasti sanottuna 4/5 käytöksestä on ympäristön muokkaamaa."
Tuo lopun kursivoitu ja lihavoitu teksti on sitten se a ja o. Muistakaa aina se! Kunnon kotikasvatus on asia, jonka puolesta liputan. Ja senhän saa sitten ihan terveellä järjellä, ja muistakaa se, että koira tarvitsee aina myös niitä rajoja, sen rakkauden lisäksi. Helpompaa tietysti lähteä "työstämään" itselleen sitä jo lähtökohtaisesti "täyspäistä" pentua, kuin arkaa pentua. Kokemusta on nimittäin molemmista. Olen ainakin pyrkinyt tätä päämäärää kohti, ja se olkoon punainen lanka myös tulevassa kasvatuksessani. Yrittää yhdistää hyviä luonteita, ja saada aikaiseksi niitä rotumääritelmän mukaisia rohkeita ja itsenäisiä paimenia.
Tosin, sekin pitää muistaa, että schape ei ole ikinä kova koira, vaikka vahva olisikin! Sitä ei voi kouluttaa/kasvattaa niin, tai sammuttaa kokonaan siitä elämänilon ja iloisuuden. Huumorintajua näiden kanssa täytyy olla, se on kaiken a ja o. Ilon ja positiivisen vahvistamisen kautta löytyy se yhteistyö harrastuksiin ja elämään! Määrätietoisuus ja johdonmukaisuus kasvatuksessa on tapa jolla pääsee parhaaseen lopputulokseen. Toki tämä minkärotuisen koiran kanssa tahansa. Mutta ei pidä antaa sen iloisen karvapallon myöskään hämätä, äkkiä sitä ollaan tossun alla jos ei pidä varaansa ;) Eihän tuommoisen nassun omistaja voi olla muutakuin suloinen pikku mamman mussu, eihän??
Tähän se semmonen wrooong-ääni, mikä tulee tietovisassa väärästä vastauksesta. Jaska on pentueen toinen vahvimmista uroksista, ja kun näistä ei kukaan nössö ole, niin helisemässä on, jos ei kunnon kotikasvatusta saa. Ihan hirveästi tulee Jeccu tästä pojasta mieleen, eikä ihme. Sai eniten "kakkosia" testissä, joka tarkoittaa mm. sitä, että :"Luotettava koira, kun oppii kunnioittamaan omistajaa johtajanaan. Usein eloisa, ulospäin suuntautunut luonne ja voi olla liian aktiivinen vanhemmille ihmisille ja liian dominoiva lapsille. Usein hyvä työkoira." Niin mun koira <3 Mietittiin jo aiemmin Kimin kanssa, että miten me voitais Jaska kotona pitää :D Sanottais uusille omistajille esim. että: ei oo Jaskaa enää. Kotka vei Jaskan. (jos ootte nähnyt sen Sandra Bullockin elokuvan, missä kotka tosiaan vie koiran, siitä tää ajatus tuli :D ) Ei vaiskaan, kyllä tämä poika uuteen kotiinsa Tampereelle lähtee, mutta itku tulee ihan varmasti tämän pojan kohdalla. (tuli jo kerran tänä aamuna, kun tajusin että se nyt tosiaan on meillä enää kolme päivää!) Ollut alusta saakka se "mun oma". Ihan semmoinen pentu, jollaista etsisin itselle. Onneksi Jaska on menossa aktiiviseen harrastuskotiin pariskunnalle, jossa on myös ennestään schape kaveriksi :)
Tässäpä sitten se Jaskan oma testi oikeen videolla. Laitan nämä kaikki videot tänne tietty, jotta ei tartte uskoa pelkästään mun sanaa. Menköön nyt taas kerran syntymäjärjestyksessä, vaikka niitä ei siinä järkässä kuvattukaan. Otin aina sen, kuka käteen sattui. Ja anteeksi vaan, taustalla joka videossa kiljuu Esa ja joku muu. Protestoivat todella suuresti häkissä odottamista.
Napapiirin Sankari
Jaskan testin loppusanat:
-vauhdikas, avoin, leikkisä pentu jolla reilusti sosiaalista dominanssia/itsenäisyyttä
-hyväksyy kuitenkin käsittelyn
-leikkii hyvin
Kultakuume
Antsa "Kultakuume", on meidän "kiltti" poika, sai melkolailla kaikista osioista kolme, joka on se toivotuin tulos. On menossa Riihimäelle paljon ulkoilevaan lapsiperheeseen lenkkikaveriksi, kaverikoiratoiminta kiinnostaa.
"Tämä koira on hyvä valinta tavalliselle koiranomistajalle, se sopeutuu hyvin uusiin tilanteisiin ja on tavallisesti sopiva vaihtoehto lapsiperheisiin. Voi olla liian aktiivinen tietyissä tilanteissa. Hyvä koulutettavuus ja terve asennoituminen elämään. Hyvä valinta harrastuksiin. Useimmissa roduissa tavoitteena on, että suurin osa pennuista edustaisi tätä keskiarvoa."
Antsan testin loppusanat:
-avoin, hyväksyy kaiken käsittelyn rentona, kuitenkin itsenäisyyttä löytyy
-syttyy hyvin leikkiin, tiukka ote
-ei helpolla kuormitu leikin aikana
Pohjantähti
Esa on semmoinen välimalli, puoliksi kakkosia ja kolmosia. Että ihan kunnon otteen tarvitsee sekin. Esa lähtee Tuusulaan kolmihenkisen perheen koiraksi, jossa harrastetaan näyttelyitä ja ehkä tulevaisuudessa agia tai muuta mukavaa aktivoivaa harrastusta.
Esan testin loppusanat:
- avoin, reipas, utelias
- syttyy hyvin leikkiin
Rillumarei
Vesasta näki jo pienenä, että ihan ensimmäiseksi koiraksi sitä ei voi laittaa. Melkoisen vahva, itseriittoinen koira. Testaaja sanoi että oikeissa käsissä todella lupaava, ja niissä väärissä täysin ranteet-auki-koira. Vaikka testissä sai paljon kolmosia, on siinä se dominanssin alavire kuitenkin kaikissa kohdissa. Luotan, että tuleva omistaja osaa Veskun kouluttaa, omistaa ennestään kaksi russelia. Vesa lähtee Hyvinkäälle harrastuskotiin, agia ja tokoakin ehkä (tää taitaa kyllä olla melkeen pakollista tämän koiran kanssa ;) ). Yllättäen myös miun maun mukkaan, jotenkin mä tykkään näistä vahvoista pojista!
Vesan loppusanat:
-avoin, mutta itsenäinen, löytyy dominanssia
-syttyy hyvin leikkiin
-oikeissa käsissä lupaava :) (hymynaama on testaajan paperiin laittama)
Tie Pohjoiseen
Oikeastaan ainoa pentu, joka vähän yllätti. On vahvempi kuin kuvittelin. Jäänyt vissiin noiden kolmen vahvan varjoon, ja vähän salaa siellä tarkkaillut asemia. Yhtä paljon kakkosia kuin kolmosia myös sillä. Ja jopa yksi ykkönen, kivunsietokynnyksessä. Testaajan mukaan semmoinen pentu, jollaista itse etsisi. Siinä on röyhkeyttä, jota tartte esim. hakuhommissa. Tulee suoraan kohti/päin, häntä korkealla. Hymis lähtee Helsinkiin harrastuskaveriksi pariskunnalle, joilla ennestään myös russeli.
Hymypyllyn loppusanat:
- erittäin sosiaalinen ja iloinen, viihtyy ihmisen seurassa
-sosiaalista dominanssia
-syttyy leikkiin hyvin
Ja tytöt sitten: ensin hullunrohkea Bertta, josta olen alkanut tykkäämään ihan kauheasti. Bertta, joka syntyi toiseksi pienimpänä Pikkulinnun jälkeen, ja on tällä hetkellä painavin. Bertta, joka karkaa joka välissä aitauksesta ulkona. Bertta, joka painuu keinulle täysiä sen ekaa kertaa nähdessään. On semmoinen koira, jonka ottaisin harrastuskaveriksi koska vain! Siinä on sitä hulluutta katseessa, jota aina etsin. Bertta lähtee Sipooseen harrastuskoiraksi viisihenkiseen perheeseen, jossa myös ennestään yksi koira ja kaksi kissaa. Eiköhän ne Bertan virkeänä pidä ;) Myös Bertta sai puoliksi kakkosia ja kolmosia.
Revontulen Loimu
Bertan loppusanat:
-utelias, itsenäinen, viihtyy kuitenkin myös ihmisen seurassa
-syttyy hyvin leikkiin, vahva ote
Noitarummun Lumous
Sitten vielä pikkulikka, Iita-Irmeli-Fiolla. Ei jää jalkoihin tosiaankaan edes isommille uroksille. Testissä myös puoliksi kakkosia ja kolmosia. Fiolla lähtee sijoitukseen Kotkaan, kolmen schapen kaveriksi. Tää on niin oikein :) Siitä tulee ainakin agilitykoira, saas nähdä mitä muuta! Ehkä eniten äitinsä luonteen omaava? Se testattiin viimeisenä, nukkuvana häkistä sen kaivoin, ei haitannut mitään! Testaaja olisi ottanut tämän pennun heti. Fiollahan on myös se viimeinen pentu, joka joudutiin leikkaamaan ulos, kun harasi perätilassa kovasti vastaan. Ja kiljuen sieltä maailmaan tulikin, ja hurmasi eläinlääkärin ja hoitajan vahvalla luonteellaan välittömästi.
Fiollan loppusanat:
-iloinen ja itsevarma pentu, tutkii ympäristöään, mutta viihtyy myös ihmisen seurassa
-vahvahermoisen oloinen, jos pennusta "uskaltaa" sanoa
-syttyy hyvin leikkiin
Yhteenvetona pennuista Kirsi sanoi, että on kokonaisuudessaan tosi kiva pentue, vaikka ei sitä haetakaan, mutta nyt vain näin sattuu olemaan. Toki on persoonallisuuseroja. Itsenäisyys näkyi kaikissa, ja sehän rotumääritelmän mukaista onkin. Jonkun pennun testin kohdalla hän sanoi myös, että kyllä hollantilaiset kasvattaa kivoja rotuja :) Ja myöhemmin, että niissä kaikissa, mm. koikkereissa ja holskuissa on semmoista määrätynlaista herkkyyttä. Ilmeisesti hollantilaiset pitävät siitä koirissaan. Itse olin tuosta kovin iloinen, että kaikki taistelivat Kirsin kanssa leluista. Se taistelutahto kun monesti juuri schapeista puuttuu. Pitäkää pennunostajat sitä nyt yllä, leikkikää tämä tuleva kesä niiden pentujen kanssa, ja alatte kasvamaan yhteen hienoiksi harrastuskoirakoiksi <3 On sitten myöhemmin helppo käyttää sitä palkkaustapana treeneissä.
Vaikka pennut tulikin "jaettua" ennen testiä, ne kyllä menevät täysin oikeisiin paikkoihin oikeille ihmisille. On sitä karttunut näköjään tosiaan itsellekin tuota "koirasilmää" jo sen verran :) Kivahan se oli saada ajatuksilleen vahvistus. Ja aion kyllä seuraavatkin pentueet Kirsillä käyttää, tykkäsin kyllä miten pentuja käsiteltiin ja näki että hän osaa myös "lukea koiraa" todella hyvin.
Aivan mahtavan pentueen on Kopi ja Jippo saaneet aikaan, tästä on hyvä jatkaa!
Testinä Volhardin testi.
Miksi tehdä pentutesti? (alla oleva teksti kopioitu, ei omaa)
"Oikea pentu oikeaan kotiin!
Pentutestien alkuperäinen idea on ollut löytää sopivat yksilöt koulutettavaksi johonkin hyötykäyttöön, kuten opaskoiriksi. Myöhemmin testaus on muodostunut apuvälineeksi kasvattajille sopivan pennun valinnassa oikeaan kotiin. Pentueen pennut eivät koskaan ole toistensa kopioita luonteeltaan eikä ulkomuodoltaan, eikä niiden tarvitsekaan olla. Harrastamisesta ja kilpailemisesta kiinnostunut pennunostaja hakee erilaisilla ominaisuuksilla varustettua pentua kuin kotikoiraa etsivä lapsiperhe.
Pennun valinnassa on tärkeää vanhempiin ja lähisukulaisiin tutustuminen ja tietysti pentujen omakohtainen seuraaminen. Kasvattajan asiantunteva näkemys on myös tärkeää. Testauksen tarkoitus on olla puolueeton, sekä kasvattajaa että pennunostajaa hyödyttävä, näkemys pennusta. Useimmiten pennun käytös muuttuu kun se joutuu uuteen tilanteeseen yksin vieraan ihmisen kanssa, ilman sisarusten tai emän tukea. Näissä tilanteissa voi kasvattajallekin tulla yllätyksiä – puoleen ja toiseen – pennun käyttäytymisestä. Se syrjäänvetäytyvin ei sitten ehkä ollutkaan niin arka, vaan dominointiin pyrkivä, taistelutahtoinen ja reipas otus. Tai toisaalta, muita pentuja kurmuuttava päällepäsmäri ei ollutkaan porukan rohkein vaan muuttui yksinollessaan varovaiseksi ja passiiviseksi.
Vaikka pentutestaus antaakin paljon tietoa pennun perusluonteesta ja taipumuksista, se ei kuitenkaan ole mikään pysyvä ennuste. Pentutestin tarkoituksena ei myöskään ole karsia pentuja ”hyviin” ja ”huonoihin”. Luonteenpiirteet ovat ominaisuuksia joista suurinta osaa voi joko heikentää tai vahvistaa. Toisaalta, sellaista ominaisuutta mitä pennussa ei havaita tai sitä on vain hyvin vähän, voi olla mahdotonta opettamallakaan vahvistaa. Ympäristön ja omistajan vaikutus koiran aikuisiän käytökselle on suuri, karkeasti sanottuna 4/5 käytöksestä on ympäristön muokkaamaa."
Tuo lopun kursivoitu ja lihavoitu teksti on sitten se a ja o. Muistakaa aina se! Kunnon kotikasvatus on asia, jonka puolesta liputan. Ja senhän saa sitten ihan terveellä järjellä, ja muistakaa se, että koira tarvitsee aina myös niitä rajoja, sen rakkauden lisäksi. Helpompaa tietysti lähteä "työstämään" itselleen sitä jo lähtökohtaisesti "täyspäistä" pentua, kuin arkaa pentua. Kokemusta on nimittäin molemmista. Olen ainakin pyrkinyt tätä päämäärää kohti, ja se olkoon punainen lanka myös tulevassa kasvatuksessani. Yrittää yhdistää hyviä luonteita, ja saada aikaiseksi niitä rotumääritelmän mukaisia rohkeita ja itsenäisiä paimenia.
Tosin, sekin pitää muistaa, että schape ei ole ikinä kova koira, vaikka vahva olisikin! Sitä ei voi kouluttaa/kasvattaa niin, tai sammuttaa kokonaan siitä elämänilon ja iloisuuden. Huumorintajua näiden kanssa täytyy olla, se on kaiken a ja o. Ilon ja positiivisen vahvistamisen kautta löytyy se yhteistyö harrastuksiin ja elämään! Määrätietoisuus ja johdonmukaisuus kasvatuksessa on tapa jolla pääsee parhaaseen lopputulokseen. Toki tämä minkärotuisen koiran kanssa tahansa. Mutta ei pidä antaa sen iloisen karvapallon myöskään hämätä, äkkiä sitä ollaan tossun alla jos ei pidä varaansa ;) Eihän tuommoisen nassun omistaja voi olla muutakuin suloinen pikku mamman mussu, eihän??
Tähän se semmonen wrooong-ääni, mikä tulee tietovisassa väärästä vastauksesta. Jaska on pentueen toinen vahvimmista uroksista, ja kun näistä ei kukaan nössö ole, niin helisemässä on, jos ei kunnon kotikasvatusta saa. Ihan hirveästi tulee Jeccu tästä pojasta mieleen, eikä ihme. Sai eniten "kakkosia" testissä, joka tarkoittaa mm. sitä, että :"Luotettava koira, kun oppii kunnioittamaan omistajaa johtajanaan. Usein eloisa, ulospäin suuntautunut luonne ja voi olla liian aktiivinen vanhemmille ihmisille ja liian dominoiva lapsille. Usein hyvä työkoira." Niin mun koira <3 Mietittiin jo aiemmin Kimin kanssa, että miten me voitais Jaska kotona pitää :D Sanottais uusille omistajille esim. että: ei oo Jaskaa enää. Kotka vei Jaskan. (jos ootte nähnyt sen Sandra Bullockin elokuvan, missä kotka tosiaan vie koiran, siitä tää ajatus tuli :D ) Ei vaiskaan, kyllä tämä poika uuteen kotiinsa Tampereelle lähtee, mutta itku tulee ihan varmasti tämän pojan kohdalla. (tuli jo kerran tänä aamuna, kun tajusin että se nyt tosiaan on meillä enää kolme päivää!) Ollut alusta saakka se "mun oma". Ihan semmoinen pentu, jollaista etsisin itselle. Onneksi Jaska on menossa aktiiviseen harrastuskotiin pariskunnalle, jossa on myös ennestään schape kaveriksi :)
Tässäpä sitten se Jaskan oma testi oikeen videolla. Laitan nämä kaikki videot tänne tietty, jotta ei tartte uskoa pelkästään mun sanaa. Menköön nyt taas kerran syntymäjärjestyksessä, vaikka niitä ei siinä järkässä kuvattukaan. Otin aina sen, kuka käteen sattui. Ja anteeksi vaan, taustalla joka videossa kiljuu Esa ja joku muu. Protestoivat todella suuresti häkissä odottamista.
Napapiirin Sankari
Jaskan testin loppusanat:
-vauhdikas, avoin, leikkisä pentu jolla reilusti sosiaalista dominanssia/itsenäisyyttä
-hyväksyy kuitenkin käsittelyn
-leikkii hyvin
Kultakuume
Antsa "Kultakuume", on meidän "kiltti" poika, sai melkolailla kaikista osioista kolme, joka on se toivotuin tulos. On menossa Riihimäelle paljon ulkoilevaan lapsiperheeseen lenkkikaveriksi, kaverikoiratoiminta kiinnostaa.
"Tämä koira on hyvä valinta tavalliselle koiranomistajalle, se sopeutuu hyvin uusiin tilanteisiin ja on tavallisesti sopiva vaihtoehto lapsiperheisiin. Voi olla liian aktiivinen tietyissä tilanteissa. Hyvä koulutettavuus ja terve asennoituminen elämään. Hyvä valinta harrastuksiin. Useimmissa roduissa tavoitteena on, että suurin osa pennuista edustaisi tätä keskiarvoa."
Antsan testin loppusanat:
-avoin, hyväksyy kaiken käsittelyn rentona, kuitenkin itsenäisyyttä löytyy
-syttyy hyvin leikkiin, tiukka ote
-ei helpolla kuormitu leikin aikana
Pohjantähti
Esa on semmoinen välimalli, puoliksi kakkosia ja kolmosia. Että ihan kunnon otteen tarvitsee sekin. Esa lähtee Tuusulaan kolmihenkisen perheen koiraksi, jossa harrastetaan näyttelyitä ja ehkä tulevaisuudessa agia tai muuta mukavaa aktivoivaa harrastusta.
Esan testin loppusanat:
- avoin, reipas, utelias
- syttyy hyvin leikkiin
Rillumarei
Vesasta näki jo pienenä, että ihan ensimmäiseksi koiraksi sitä ei voi laittaa. Melkoisen vahva, itseriittoinen koira. Testaaja sanoi että oikeissa käsissä todella lupaava, ja niissä väärissä täysin ranteet-auki-koira. Vaikka testissä sai paljon kolmosia, on siinä se dominanssin alavire kuitenkin kaikissa kohdissa. Luotan, että tuleva omistaja osaa Veskun kouluttaa, omistaa ennestään kaksi russelia. Vesa lähtee Hyvinkäälle harrastuskotiin, agia ja tokoakin ehkä (tää taitaa kyllä olla melkeen pakollista tämän koiran kanssa ;) ). Yllättäen myös miun maun mukkaan, jotenkin mä tykkään näistä vahvoista pojista!
Vesan loppusanat:
-avoin, mutta itsenäinen, löytyy dominanssia
-syttyy hyvin leikkiin
-oikeissa käsissä lupaava :) (hymynaama on testaajan paperiin laittama)
Tie Pohjoiseen
Oikeastaan ainoa pentu, joka vähän yllätti. On vahvempi kuin kuvittelin. Jäänyt vissiin noiden kolmen vahvan varjoon, ja vähän salaa siellä tarkkaillut asemia. Yhtä paljon kakkosia kuin kolmosia myös sillä. Ja jopa yksi ykkönen, kivunsietokynnyksessä. Testaajan mukaan semmoinen pentu, jollaista itse etsisi. Siinä on röyhkeyttä, jota tartte esim. hakuhommissa. Tulee suoraan kohti/päin, häntä korkealla. Hymis lähtee Helsinkiin harrastuskaveriksi pariskunnalle, joilla ennestään myös russeli.
Hymypyllyn loppusanat:
- erittäin sosiaalinen ja iloinen, viihtyy ihmisen seurassa
-sosiaalista dominanssia
-syttyy leikkiin hyvin
Ja tytöt sitten: ensin hullunrohkea Bertta, josta olen alkanut tykkäämään ihan kauheasti. Bertta, joka syntyi toiseksi pienimpänä Pikkulinnun jälkeen, ja on tällä hetkellä painavin. Bertta, joka karkaa joka välissä aitauksesta ulkona. Bertta, joka painuu keinulle täysiä sen ekaa kertaa nähdessään. On semmoinen koira, jonka ottaisin harrastuskaveriksi koska vain! Siinä on sitä hulluutta katseessa, jota aina etsin. Bertta lähtee Sipooseen harrastuskoiraksi viisihenkiseen perheeseen, jossa myös ennestään yksi koira ja kaksi kissaa. Eiköhän ne Bertan virkeänä pidä ;) Myös Bertta sai puoliksi kakkosia ja kolmosia.
Revontulen Loimu
Bertan loppusanat:
-utelias, itsenäinen, viihtyy kuitenkin myös ihmisen seurassa
-syttyy hyvin leikkiin, vahva ote
Noitarummun Lumous
Sitten vielä pikkulikka, Iita-Irmeli-Fiolla. Ei jää jalkoihin tosiaankaan edes isommille uroksille. Testissä myös puoliksi kakkosia ja kolmosia. Fiolla lähtee sijoitukseen Kotkaan, kolmen schapen kaveriksi. Tää on niin oikein :) Siitä tulee ainakin agilitykoira, saas nähdä mitä muuta! Ehkä eniten äitinsä luonteen omaava? Se testattiin viimeisenä, nukkuvana häkistä sen kaivoin, ei haitannut mitään! Testaaja olisi ottanut tämän pennun heti. Fiollahan on myös se viimeinen pentu, joka joudutiin leikkaamaan ulos, kun harasi perätilassa kovasti vastaan. Ja kiljuen sieltä maailmaan tulikin, ja hurmasi eläinlääkärin ja hoitajan vahvalla luonteellaan välittömästi.
Fiollan loppusanat:
-iloinen ja itsevarma pentu, tutkii ympäristöään, mutta viihtyy myös ihmisen seurassa
-vahvahermoisen oloinen, jos pennusta "uskaltaa" sanoa
-syttyy hyvin leikkiin
Yhteenvetona pennuista Kirsi sanoi, että on kokonaisuudessaan tosi kiva pentue, vaikka ei sitä haetakaan, mutta nyt vain näin sattuu olemaan. Toki on persoonallisuuseroja. Itsenäisyys näkyi kaikissa, ja sehän rotumääritelmän mukaista onkin. Jonkun pennun testin kohdalla hän sanoi myös, että kyllä hollantilaiset kasvattaa kivoja rotuja :) Ja myöhemmin, että niissä kaikissa, mm. koikkereissa ja holskuissa on semmoista määrätynlaista herkkyyttä. Ilmeisesti hollantilaiset pitävät siitä koirissaan. Itse olin tuosta kovin iloinen, että kaikki taistelivat Kirsin kanssa leluista. Se taistelutahto kun monesti juuri schapeista puuttuu. Pitäkää pennunostajat sitä nyt yllä, leikkikää tämä tuleva kesä niiden pentujen kanssa, ja alatte kasvamaan yhteen hienoiksi harrastuskoirakoiksi <3 On sitten myöhemmin helppo käyttää sitä palkkaustapana treeneissä.
Vaikka pennut tulikin "jaettua" ennen testiä, ne kyllä menevät täysin oikeisiin paikkoihin oikeille ihmisille. On sitä karttunut näköjään tosiaan itsellekin tuota "koirasilmää" jo sen verran :) Kivahan se oli saada ajatuksilleen vahvistus. Ja aion kyllä seuraavatkin pentueet Kirsillä käyttää, tykkäsin kyllä miten pentuja käsiteltiin ja näki että hän osaa myös "lukea koiraa" todella hyvin.
Aivan mahtavan pentueen on Kopi ja Jippo saaneet aikaan, tästä on hyvä jatkaa!
Kommentit