KKI

=Kunnossa Kaiken Ikää. Meidän seuraan ei tullut niistä Sagin vaihtoehdoista kuin nuorisoryhmä ja tuo mihin hain Jecun kanssa. Ikä riitti että päästiin rollaattoriryhmään ;D Ollaan siis Jecun kanssa siinä ryhmässä kesä. Kesäryhmät taisi kestää kyllä lokakuun loppuun eli puoli vuottahan tässä ollaan. Vierailevana kouluttajana siinä ryhmässä on Helena Tiainen joka olikin meillä jo ihan pentuaikoinakin.
 Cassun kanssa ollaan medi-teamissä mihin kuuluu Kaija ja Taina ja Outi kuka on mulle uusi tuttavuus. Silleen hyvä että tunnetaan toisemme ja koiramme aika hyvin, voidaan radan reunalta kannustaa ja välillä vähän myös kritisoida toistemme tekemisiä. Pari kertaa kuussa treenejä käy vetämässä Sami Wessman joka on Sagin valmennuskoulutuksessa että erittäin hyvää oppia tiedossa.

Tiistain  treenit tulikin sitten heti vapun kunniaksi vetämään Sami ja ratapohja oli tälläinen. Taas itse piirretty että kulmat saattaa olla vähän sinnepäin.



Mietin tota alkua muutamallakin eri tavalla mutta en keksinyt hyvää ratkaisua siihen. Sami sitten kertoi kaksi meille sopivaa vaihtoehtoa ja valitsin sitten vaikeamman koska halusin sitä treenata. Eli merkkaus kakkosen takana, oma linja niin että ei ota välistä hyppyä vaan menee kolmoselle, siinä ennakoiva valssi nelosen takana ja hienosti haki! Jaakotus neloselle ja tulihan nuollen siivekettä puomille. Ekan mokan jälkeen eli koira hyppäsi kakkosen jälkeen nelosen väärinpäin omasta sijoittumisesta johtuen niin se onnistuikin joka kerta :O Hämmästyttävää. Olin melko varma että kolmoselta painaa puomille tai vaihtoehtona kakkoselta A:lle mutta eipä tehnyt niin. Oli ihan pakko tehdä sitä pari kertaa ja kokeilla oliko onnenkantamoinen mutta eipä ollu :) Kutoselle lähetys takaakiertoon ja siitä putkeen. Tässä tein ekana niiston mutta ei ollut mitenkään sopiva ohjaus, jos tohon tekisi niiston matkan pitäisi jatkua puomin edessä olevaan putkeen eikä 7-putkeen. Muutenkin teen niiston väärin, tiedänpähän nyt miten se pitäisi tehdä jos sitä tarvii, jään liian pitkäksi aikaa pitämään kättä riman yli ja koira kieltää sen takia. Tottakai: jos käsi on edessä niin sehän tarkoittaa älä tule tänne. Tän näkee Mikkelin kisojen videossa selvästi ainakin vika radalla pituudelta seuraavalle hypylle mennessä, meinaa tulla pois mutta kun huiskasen uudestaan niin menee. Päällejuoksuissa hiottiin myös sijoittumista ja ajoitusta. Jäin turhaan odottelemaan, pitää mennä vaan ja edeltä ohjata noi hypyt.  Tossa 12 hypyltä 13:sta viennissä ei tarttenut taas ängetä tekemään mitään ihmeellisyyksiä, 12:sta lähettää ennakoivalla valssilla sen hypylle ja toinen käsi ihan halvaantuneena kunnes on aika ohjata putkeen. Kädet muutenkin huiskii liikaa-ihanko tosi ;) Otan myös liikaa askelia joka suuntaan mitkä vie aina koiran pidemmälle kuin on tarvis. Tänkin olen saattanut kuulla joskus aiemmin...Ehkä mä joskus opin!

Jeccu pääsikin sitten myös treenaamaan koska paikalla ei ollut seuraavassa ryhmässä kuin kaksi enkä omiin treeneihin keskiviikkona pääsisi luustokuvausten takia. Alkuun opetettiin sama kuin Cassun kanssa eli alustalla tuo merkkaus.  Kokeiltiin ensin pariakin lelua mutta ei ne toimi niin hyvin kuin alusta. Sami sanoi että ei se ole väärin käyttää namia jos se on paras palkka. Tehtiin tuota kohtaa myös takaakierto-valssina eli jäin toiselle puolelle 2-hyppyä, lähetys takaakiertoon ja siitä valssilla kolmosen yli ja heti haltuunotto oikealla kädellä. Sami sanoi muuten tästä että kun mä ilman koiraa kokeilin miten se menee, tein ihan huolimattomasti mutta kun menin koiran kanssa tein tosi hyvän ohjauksen. Myös rataantutustumisessa ohjaukset on oltava sellaiset kuin koira olisi mukana!! Aina samat liikkeet eikä vähän sinnepäin. Tätä tehtiin muutama kerta ja onnistui aika nätisti. Ei sen enempää tehtykään kun poitsu oli vähän väsynyt päivän muista aktiviteeteistä ;) Niin ja Sami sanoi että ei se ole tyhmä! Kerrasta ainakin oppi että turha varastaa alustalle kun ei siitä palkkaa tule ennenkuin työ on tehty.

Sitten puhuttiin kaiken maailman asioita varmaan puoli tuntia, kerroin hänelle Cassun tavoista ja mun toiveista mitä haluaisin oppia. Esim. miten saan siirrettyä sen draivin radalle kisoissa kun siitä ei oikein aina tiedä mennäänkö kovaa vai ei. Tiedän miten sen omalla hallilla ja yksin treenatessa saa esiin mutta miten siirtää se kisoihin niin että se on joka kerta sellainen eikä tartte arpoa millä fiiliksellä mennään? Hän on toisen oman koiransa kanssa painiskellut saman asian kanssa, eli toivon että siihen apua löytyy. Esim. pitää alkaa laittaa muistiin minkälaisissa treeneissä ja tilanteissa sitä mielihyvämurinaa esiintyy, mennä radan reunalle jo odottamaan omaa vuoroa pari minuuttia ennen.
Vaikuttaa kyllä tosi hyvältä koutsilta tuo Sami, pari sellaista asiaa mitkä on ihan varmasti kuullut ennenkin aukesi itselle ihan eri tavalla kun hän ne selitti. Monelle muulle kävi ihan samallailla; oikein semmoinen: no daaa-elämys :) Tykkään, tätä lisää!

Kommentit

Marika Forslund sanoi…
Ehkä sun pitäisi treenata yksinäsi niitä askelien laskemista tai jotain vastaava? Ihan kun olisin kuullut et otat myös tokossa muutaman lisäaskeleen. Jos kouluttaja pyytää sinua ottamaan pari askelta, teet niitä ainakin kymmenen...
Olen kylllä aika kateellinen kun teillä on niin monta eri koulutusta.
tuija sanoi…
No varmaan muuten täytyisikin :) Kauhea hinku mennä muka-auttamaan koiraa vaikka ei tosiaan tarvitsisi. Huomasin saman ongelman kyllä muillakin eilen vetämissäni treeneissä. Pitää siis oppia luottamaan koiraan! Eikä tosiaan ainakaan koulutuksen puutteesta jää oppiminen kiinni, pitää osata sisäistää ne asiat. Ajattelin tuotakin että nyt avautui moni asia ihan uudellalailla, että vaikka ne on ennenkin kuullut niin informaatiotulva on ollut minulle aloittelevana niin valtava ettei ole pystynyt kaikkea tajuamaan vaikka olisi kuullutkin. Nyt kun on (olevinaan ainakin) helpommat asiat hanskassa niin pystyy sisäistämään niitä vaikeampiakin! Toivon niin!?!
Marika Forslund sanoi…
En sitten muistanut olisiko se tokossa vaiko paimennuksessa kun otat niitä askelia kymmenen vaikka riittäisi varmaan ihan pari. Maaliskuun kotikisojen videoita kun katselin seuraavana päivänä huomasin et käytän aika paljon (turhaan) Här-sanaa radalla. Ikwil tottelee kyllä ohjauksina ilman et hoen koko ajan tänne-tänne...olen yrittänyt päästä tästä pahasta tavastani...paniikissa tulee kyllä vieläkin tehty niitä turhuuksia. Turha aika menee siihen jos koiraa käskytetään aina ohjaajan kautta. Kai suurimmalla osalla meistä ohjaajilla on jotain mistä me haluaisimme päästä eroon..
Toi on niin totta et on vaikeaa sisäistää kaikki asiat kerralla. Ja auttaa kummasti jos ulkopuolinen kouluttaja huomauttaa samoista virheistä kun normiope.
tuija sanoi…
Se oli tokossa ja Lentsu sen sanoi :) Sitäpaitsi mun mielestä sen kaksi askelta oli yksi ihan selvästi :D Paimennuksessa ei onneksi kai niillä askelilla ole väliä, jos ei jää lampaitten alle vaan..
Joo paniikissa sitä sortuu niihin virheisiin vielä enemmän, josko sitä joskus osaisi mennä silleen rennosti eikä pingottaisi?