Ollaan päästy treenaamaan!

Ollaan käyty Sannan kanssa Heinolassa treenaamassa agia, kun ei kerran lähempänä pääse. Siellä on ulkokenttä jolle on valmiiksi rakennettu rata. Siinä jos rimat käsineet kädessä nostelee, niin en koe että olisi kovin vaarallista siellä käydä. Ollaan menty peräti omilla autoilla, niin varmasti kaupassakin on vaarallisempi käydä. Kovin ekologista se nyt tietty ei ole, mutta tässä tilanteessa nyt näin. Päätin että käyn kerta viikkoon siellä, päästään treenaamaan noita keppejä radan osana.

Ekalla kerralla oli Jippokin mukana, ja kun se joutui odottamaan autossa, niin onnistui jollain ilveellä tunkemaan ittensä kontista kaltereitten välistä matkustamon puolelle. "Mitä helvettiä toi saa treenata ja minä en!!!" No tehtiin me Jiponkin kanssa, silloinhan oli astutuksesta vasta reilu viikko. Seuraavalla kerralla en ottanut mukaan edes, ettei se nyt riehu turhaan autossa. Eikä päässyt tietty sitten tänäänkään. Näki kyllä koiristakin, että olipa ihan hemmetin mahtavaa päästä treenaamaan!

Aivan superkuvia sain, Jujun ekat keppikuvatkin <3 Hurjasti kiitoksia Sannalle! Treenaaminen sillä ekalla kerralla oli lähinnä muutaman esteen sarjoja, mitään sen kummempaa aihetta ei ollut kuin energian purku. JA kokeilin keppejä, ajattelin että mitähän hittoa tästä tulee kun jäi niin vaiheeseen, ja kun oli juuri sen oppimisen kynnyksellä. Noh, eipä mitään Jujuhan teki keppejä muutaman toiston kuin pro! Tuli pari väärää toistoa kyllä, mutta onnistuttiin ilman namimaattia.

Että mä olin niin onnellinen kun ne kepit onnistuivat, vieraassa paikassa tauon jälkeen, ilman namimaattia niin juhuu!!

A näytti taas hieman hasardilta kuvissa....naurettiin kun kamera piti laittaa nopeimmalle vaihteelle, että siitä ehti saamaan kuvia :D

Järkevämpi esteen ylitys näyttäisi tältä, Jippo näyttää mallia. Mennään liki harjaa ja turvallisemmin alastulolle. Mutta ei, kun ladataan täkärillä ja yhden tassun varassa edetään. Vieressä se ei näytä noin hullulta, mutta videolta ja kuvissa sen näkee. Onneksi sen kropanhallinta on kunnossa, ja onnistuu kyllä ihan hallitusti tuon suorittamaan.

Näissä Jujun kuvissa kyllä on mahtavat ilmeet, ei pääse kukaan väittämään etteikö koira nauttisi tästä lajista.

Jipon putkikuvia myös:

Seuraavalle kerralla jätettiin sitten kamera kotiin, ja otettiin pikkuisen videota. Nyt tehtiin jotain radan pätkääkin, mutta myös niitä keppejä tietty. Paristi puomiakin, tuo kun on itsetehty (?) niin en yhtään tiedä sen mittoja, mutta matalampi se ainakin on kuin normisti. Joten varmasti alastulokin erilainen koiran näkökulmasta. Muutama toisto sitä alastuloa erikseen, mutta ei keskitytty sen treenaamiseen tällä kertaa sen kummemmin. Keppejä kun tehtiin radan osana niin ekalla ottaa kyllä tosi ruman laukan, mutta toistolla korjaa ja juoksee ihan alas. Mitä näitä erilaisia puomeja on nyt testailtu, niin se eka kerta menee aina etsiessä sopivaa laukkaa. Toisella jo onnistuu, kuten videolla näkyy. Toki ohjaaja ei ehdi mihinkään, ja Juju ei tuosta vauhdista osaa sitten keppejä mennä.

Niin ja ne kepit ei kyllä ihan eka yrittämällä mennyt, ei pystynyt innoltaan keskittymään, ja juoksi vaan ekan välin ja olin jo varma että no niin, on se namimaatti kaivettava. Mutta en luovuttanut, vaadin keskittymään ja vähän rauhoittumaan, niin voila! Nehän meni ihan hiton hienosti ja nopeasti, kun vaan tosiaan keskittyi. Nauratti hulluna tuo toka toisto videolla, yrittää mennä ihan liian kovaa ja ei ihan joka väliin taivu. Kinttujakin on enempi kuin hämähäkillä vissiin. Ihana Jujukin kun se ei masennu ja lopeta yrittämästä, tekee vaan uudelleen. Kun saa rytmistä kiinni, niin nää menee aivan loistavasti. Pikku tauon jälkeen kaksi vikaa toistoa ja se ihan vika on aivan super!! Ei olla edes tuollaista yritetty, mutta hienosti osaa. Tähän lopetettiin sitten, hurjat loppupalkat ja jäähkälle.

Tänään käytiin treenaamassa myös, vielä sama rata kuin viimeksi. No sinnehän jäi monta treenaamatonta kohtaa, joita nyt päästiin testaamaan. Keinun se menee tosi hienosti päähän, ja malttaa odottaa että laskeutuu, vaikka tämäkin vieras este ja keinuissakin niitä nopeuseroja on. Loistavasti oppinut tämänkin. Keppejä tehtiin tällä kertaa vain muutama toisto, sillä ihan ekalla ei onnistunut, mutta yritystä oli heti ekasta toistosta lähtien, tosin ihan ei taas vauhti ja taito kohdanneet. Sen jälkeen muutama supertoisto, myös siitä vaikeasta kun oli pakko kokeilla että oliko se onnenkantamoinen :D Ei ollut! Sitä päivää odotellessa, että ihan eka toisto onnistuu, oli vire mikä tahansa :D

Tehtiin siis oikein radanpätkiä, ja nämäkin menivät hienosti. Tuon yhden takaakiertohypyn jättää hyppäämättä, kun ei vaan enää taivu, ja saattaa olla että joku edessä krhm...Mitähän ihmettä sille käy tuossa yhdessä toistossa, kun lähtee takaakiertoon? Jotain se taas räpiköi, täytyy katsoa hidastettuna. Loppu"suora" menee kivasti takaaleikkauksella, pikkusen vaatii vahvistusta mutta toimii sille. Tykkään myös tuosta kun se menee suorasta putkesta kyselemättä hypylle, eli fokuksessa on onnistuttu. Jesh! Tämä ratahan on siis ihan kolmosen agirata, joten ei huonoja pätkiä ollenkaan. Mutta siis. Ohjaajan kunto. Järkyttävää.Tarttiskohan tehdä jotain?

Tilasin Juupelille Havohravohilta oman kisahihnan, jossa on pannassa nimi ja hihnassa lelu ja ai että miten makeita värejä! Nyt vaan hulluna ootetaan että se tulee :) Tosin ootetaan kyllä vielä hartaammin että päästäisiin kisaamaan. Vaikkei sitä ääneen saa sanoakaan, kuten ei mitään muutakaan mitä kaipaa tänä aikana. Heti olet itsekäs ja pysy kotona ja kansanmurha ja kylläpä olet vastuuton paska ihminen kun kehtaat edes kaivata jotain?? Mutta joo, kyllä mä kovasti toivon että kisaaamaan päästään tän vuoden puolella. Agilityssäkin kuitenkin on radalla vain tuomari ja kisaaja, no ratahenkilöt mutta ne on siellä sivussa. Eikä siinä olla lähellä toisia kuin rataantutustumisessa, joka varmaan voitaisiin järjestää useammassa erässä sitten. Varsinkin ulkokisoissa varmasti vähemmän riskiä kuin nyt siellä kaupassa esim. Kivittäkää, olkaa hyvät.