Tokokoulutus ponitallilla
Sunnuntaina oli Marko Vuorenmaan tokokoulutus Vironmäen ponitallilla. Mietin että mitenköhän Jeccu tuohon maneesiympäristöön suhtautuu, se kun ei ole koskaan semmoisessa ollut. Ajattelin että meneekö kakansyönniksi tai nuuskimiseksi. Mutta eihän Jeccu semmosista välitä, se vaan haluaa tehdä!
Ei ollut alkuun oikein mitään käsitystä mitä treenattais, kun en aihetta keksinyt. Mutta sitten tuli mieleen että se ruutu vois jotenkin nytkähtää eteenpäin, en ole hyvää ideaa keksinyt miten alustasta sen kanssa eroon pääsisi. Markolla on aina niitä juttuja että kokeillaas tätä, saadaanko sössittyä mitään :D Ensin näytin miten sitä ollaan tehty ja sitten siirryttiin Markon treeniin. Laitettiin matkalle vieras targetti, tehtiin niin kaksi toistoa, ja sitten siirrettiin se vieras targetti ruutuun ja oma matkalle. Ei menny Jeccu vipuun <3
Sitten kokeiltiin vielä ketjutusta, otettiin luoksetulo, siitä siirtymä ruudun aloituspaikkaan ja lähetys ruutuun. Tässä se ekalla käskyllä kävi pyörähtämässä edessä ympyrän ja tuli takas, tätähän se teki ihan silloin kun aloitettiin ruudun treenaus. Tokalla käskyllä sitten meni, ja ihan ekaa kertaa IKINÄ se meni, kääntyi itte ympäri ja jäi seisomaan mua kohti!!!! Marko oli ihan sitä mieltä että hän ei olis kyllä tuosta palkannut, lähti vasta tokalla käskyllä ja jäi vielä etureunaan. Mutta kun mä olin niin iloinen!!! Sillä loksahti joku kohdalleen päässä! Ja jos aattelee, että kumpi sille on parempi, se että mä olin ihan oikeesti sikailoinen sen ruutuunmenosta ja kääntymisestä, vai se että se korjataan eikä se nyt ollutkaan oikein. Niin että mikä mielikuva sille jäis tuosta asiasta jos se rohkenee/osaa eka kertaa niin tehdä ja sitten se ei olekaan hyvä? Sitten voi vaatia enemmän kun se paremmin osaa, vai mitä? ;) Ja oikeesti, jos Marko tietäis miten vähällä treenillä ollaan tuohon päästy niin ehkä sekin palkkais. Tällä mennään nyt niin, että tehdään edelleen targetin kanssa, matkalle vierasta targettia, leluja yms. häiriötä ja sillä varmistetaan että se tosiaan tietää mikä se paikka on mikä pitää hakea. Sitten kun tämä sujuu ja on ihan kristallinkirkasta niin jatketaan tohon ketjutukseen.
Kaket: Näissä ollaan oltu siinä vaiheessa että "kyllä se kotona osaa". Siis kriteerinä koevalmiit kaket, eli matka n. 7 askelta. Tehtiin eka kertaa liikkuroituna, sekä Marko seisoi Jecun selän takana heilutteli/kahisutti käsiä. Cassullehan tää oli aika vaikeaa alkuun, piti tosi paljon erikseen tuota treenata. Jeccu ei niin häiriöherkkä ole, joten ei se välittänyt tuosta mitään :O Hassua miten jotkut asiat mihin pitää kiinnittää ihan hirveesti huomiota toisen kanssa, on ihan selkeetä pässinlihaa toisen kanssa. Eli, ekassa istumisessa se nytkäytti kyllä peppua eteenpäin mutta muuten hienosti. Tokalla kokeiltiin ilman käsimerkkejä, ekalla käskyllä ei noussut mutta tokalla jo nousi (kokeessahan sais käyttää ekaan nousuun kaksi käskyä ilman että se pisteitä pudottaa.) ja seuraava istumaannousu ok. Tässä ei liikkunut mihinkään. Tämä onkin asia mitä olen muistanut jopa treenatakin kotona. Siis pelkästä käskystä istumista. Ja ylipäätään kakeja tietty, ne kun mahtuu kotonakin tekemään. Tähän ohjeeksi: Tee yksin takapalkalla, näyttää "etupainoiselta", eli vähän siltä että "nojaa" eteenpäin. Siinä vaiheessa kun seisominen tulee kuvaan mukaan, liikkuu muuten eteenpäin. Saadaan ajatus taaksepäin.
Luoksetulon stoppi: tätä tehdään vasta tuommoisena leikkinä. Ekalla siis jätetään keskelle matkaa seisomaan, apparin ja itsensä väliin ja siitä vapautetaan alustalle. Jatkossa siis kutsutaan ja stopataan ja vapautetaan palkalle. Tämän se sisäisti ihan todella nopeasti, tuo oli rehellisesti sanoen toinen kerta kun olen päässyt sitä treenaamaan edellisen koulutuksen jälkeen. ;) Ei kerrota kellekään...Naurattaa myös tuo sen tekemisen into ja ilo, ei se kyseenalaista että miksi me tätä toistetaan, tai alkais himmaamaan vaan tulee aina yhtä iloisesti. Vaikkei sais verrata niin Cassu olis ekan kerran jälkeen jo lopettanut tämän leikin. Ei sen puoleen, Tuuli sanoi sillä toisella kerralla kun tätä on treenattu, että hän ei montaa koiraa tiedä joka tota toistais ja toistais. Rakas putkiaivo <3 Niin, ja tässä Marko haluais (ja myös itte) että pysähtyis lukkojarruilla, se on niin säpäkkä että on sille mahdollista. Ruvetaan sitä tekemään niin että huonoista stopeista ei tule palkkaa. Päästetään alustalle, mutta appari sanookin että oho, ei täällä olekaan mitään. Palkataan siis vain nopeista stopeista.
Paikkamakuut tehtiin kahdestaan Jymy-staffin kanssa, Pörö siinä samalla vieressä treenasi luoksetuloa (?). Kumminkin juoksi siinä reunassa. Pari jättöä, ekalla oltiin varmaan se pari min, tokalla jätettiin ja oltiin hetki ja palattiin. Meni maahan ja nousi ekalla. Kyllä sen pää tässä kääntyi Pörön suuntaan, muttei ollut levottoman oloinen, että siitä nousisi ja lähtis kanssa juoksemaan. Enempää ei ehditty kun aika loppui. Olipa taas mahtavat treenit!!
Yleisesti ottaen mun pitää kuulemma vaatia siltä enemmän sekä nostaa kriteereitä. Osaa kyllä. Totta. Olen kovasti miettinyt että meniskö jo avoon vai jatkaisko alon sinne TK1:n asti. Mutta päätin että kyllä me käydään se TK1, opetellaan siinä samalla tuota koetilannettakin. Jonna (mun kaukokoutsi) oli sitä mieltä, että TVA on Jeculle vaan välitavoite, se on niin mahtava kun sen pää kestää mitä vaan häiriötä ja suorittaa iloisesti ja kyseenalaistamatta sen mitä siltä pyydetään. No hui, ja mun mielestä kun se TVA:kin jo on iso tavoite. Mutta kyllä mä ainakin sen päätin että Jecusta tokovalio tehdään!
Ei ollut alkuun oikein mitään käsitystä mitä treenattais, kun en aihetta keksinyt. Mutta sitten tuli mieleen että se ruutu vois jotenkin nytkähtää eteenpäin, en ole hyvää ideaa keksinyt miten alustasta sen kanssa eroon pääsisi. Markolla on aina niitä juttuja että kokeillaas tätä, saadaanko sössittyä mitään :D Ensin näytin miten sitä ollaan tehty ja sitten siirryttiin Markon treeniin. Laitettiin matkalle vieras targetti, tehtiin niin kaksi toistoa, ja sitten siirrettiin se vieras targetti ruutuun ja oma matkalle. Ei menny Jeccu vipuun <3
Sitten kokeiltiin vielä ketjutusta, otettiin luoksetulo, siitä siirtymä ruudun aloituspaikkaan ja lähetys ruutuun. Tässä se ekalla käskyllä kävi pyörähtämässä edessä ympyrän ja tuli takas, tätähän se teki ihan silloin kun aloitettiin ruudun treenaus. Tokalla käskyllä sitten meni, ja ihan ekaa kertaa IKINÄ se meni, kääntyi itte ympäri ja jäi seisomaan mua kohti!!!! Marko oli ihan sitä mieltä että hän ei olis kyllä tuosta palkannut, lähti vasta tokalla käskyllä ja jäi vielä etureunaan. Mutta kun mä olin niin iloinen!!! Sillä loksahti joku kohdalleen päässä! Ja jos aattelee, että kumpi sille on parempi, se että mä olin ihan oikeesti sikailoinen sen ruutuunmenosta ja kääntymisestä, vai se että se korjataan eikä se nyt ollutkaan oikein. Niin että mikä mielikuva sille jäis tuosta asiasta jos se rohkenee/osaa eka kertaa niin tehdä ja sitten se ei olekaan hyvä? Sitten voi vaatia enemmän kun se paremmin osaa, vai mitä? ;) Ja oikeesti, jos Marko tietäis miten vähällä treenillä ollaan tuohon päästy niin ehkä sekin palkkais. Tällä mennään nyt niin, että tehdään edelleen targetin kanssa, matkalle vierasta targettia, leluja yms. häiriötä ja sillä varmistetaan että se tosiaan tietää mikä se paikka on mikä pitää hakea. Sitten kun tämä sujuu ja on ihan kristallinkirkasta niin jatketaan tohon ketjutukseen.
Kaket: Näissä ollaan oltu siinä vaiheessa että "kyllä se kotona osaa". Siis kriteerinä koevalmiit kaket, eli matka n. 7 askelta. Tehtiin eka kertaa liikkuroituna, sekä Marko seisoi Jecun selän takana heilutteli/kahisutti käsiä. Cassullehan tää oli aika vaikeaa alkuun, piti tosi paljon erikseen tuota treenata. Jeccu ei niin häiriöherkkä ole, joten ei se välittänyt tuosta mitään :O Hassua miten jotkut asiat mihin pitää kiinnittää ihan hirveesti huomiota toisen kanssa, on ihan selkeetä pässinlihaa toisen kanssa. Eli, ekassa istumisessa se nytkäytti kyllä peppua eteenpäin mutta muuten hienosti. Tokalla kokeiltiin ilman käsimerkkejä, ekalla käskyllä ei noussut mutta tokalla jo nousi (kokeessahan sais käyttää ekaan nousuun kaksi käskyä ilman että se pisteitä pudottaa.) ja seuraava istumaannousu ok. Tässä ei liikkunut mihinkään. Tämä onkin asia mitä olen muistanut jopa treenatakin kotona. Siis pelkästä käskystä istumista. Ja ylipäätään kakeja tietty, ne kun mahtuu kotonakin tekemään. Tähän ohjeeksi: Tee yksin takapalkalla, näyttää "etupainoiselta", eli vähän siltä että "nojaa" eteenpäin. Siinä vaiheessa kun seisominen tulee kuvaan mukaan, liikkuu muuten eteenpäin. Saadaan ajatus taaksepäin.
Luoksetulon stoppi: tätä tehdään vasta tuommoisena leikkinä. Ekalla siis jätetään keskelle matkaa seisomaan, apparin ja itsensä väliin ja siitä vapautetaan alustalle. Jatkossa siis kutsutaan ja stopataan ja vapautetaan palkalle. Tämän se sisäisti ihan todella nopeasti, tuo oli rehellisesti sanoen toinen kerta kun olen päässyt sitä treenaamaan edellisen koulutuksen jälkeen. ;) Ei kerrota kellekään...Naurattaa myös tuo sen tekemisen into ja ilo, ei se kyseenalaista että miksi me tätä toistetaan, tai alkais himmaamaan vaan tulee aina yhtä iloisesti. Vaikkei sais verrata niin Cassu olis ekan kerran jälkeen jo lopettanut tämän leikin. Ei sen puoleen, Tuuli sanoi sillä toisella kerralla kun tätä on treenattu, että hän ei montaa koiraa tiedä joka tota toistais ja toistais. Rakas putkiaivo <3 Niin, ja tässä Marko haluais (ja myös itte) että pysähtyis lukkojarruilla, se on niin säpäkkä että on sille mahdollista. Ruvetaan sitä tekemään niin että huonoista stopeista ei tule palkkaa. Päästetään alustalle, mutta appari sanookin että oho, ei täällä olekaan mitään. Palkataan siis vain nopeista stopeista.
Paikkamakuut tehtiin kahdestaan Jymy-staffin kanssa, Pörö siinä samalla vieressä treenasi luoksetuloa (?). Kumminkin juoksi siinä reunassa. Pari jättöä, ekalla oltiin varmaan se pari min, tokalla jätettiin ja oltiin hetki ja palattiin. Meni maahan ja nousi ekalla. Kyllä sen pää tässä kääntyi Pörön suuntaan, muttei ollut levottoman oloinen, että siitä nousisi ja lähtis kanssa juoksemaan. Enempää ei ehditty kun aika loppui. Olipa taas mahtavat treenit!!
Yleisesti ottaen mun pitää kuulemma vaatia siltä enemmän sekä nostaa kriteereitä. Osaa kyllä. Totta. Olen kovasti miettinyt että meniskö jo avoon vai jatkaisko alon sinne TK1:n asti. Mutta päätin että kyllä me käydään se TK1, opetellaan siinä samalla tuota koetilannettakin. Jonna (mun kaukokoutsi) oli sitä mieltä, että TVA on Jeculle vaan välitavoite, se on niin mahtava kun sen pää kestää mitä vaan häiriötä ja suorittaa iloisesti ja kyseenalaistamatta sen mitä siltä pyydetään. No hui, ja mun mielestä kun se TVA:kin jo on iso tavoite. Mutta kyllä mä ainakin sen päätin että Jecusta tokovalio tehdään!
Kommentit