Kevättokoa
Läksin katsomaan minkälaisessa kunnossa meidän seuran kenttä on, nyt kun on ollut niin vähäluminen talvikin että ajattelin ettei se nyt ihan hurja enää voi olla. Eikä ollutkaan, märkä kylläkin ja jäisiä länttejä siellä täällä, mutta hyvin siellä tokoa voi jo treenata! Saas nähdä nyt minkälainen myräkkä yöllä on tulossa, jotainhan ne lupasi että tulis jopa parikymmentä senttiä lunta...no, on ainakin kenttäkausi jo avattu ;)
Ihan ekaksi yritin saada ruutunauhan pysymään maassa, oli melkoinen tuuli jo aamupäivälläkin, sitä myrskyä enteillen. Aurinko kyllä paistoi ihanasti! Kulmamerkitkin pyöri ympäri kenttää hetkittäin. Kävi kyllä mielessä että mitä tuo herkkis-Cassu siitä tuumaa. Ei olla Cassun kanssa tehty yhtään mitään niiden helmikuun alun aksakisojen jälkeen mihin meidän kisaura oletettavasti loppuikin. En ole yksinkertaisesti uskaltanut, ettei se paineistuminen siirry tokoonkin. Yksi ilta sitten lenkillä kokeilin miten seuruu sujuisi, ja sehän oli yhtä intopiukee kuin aina :) No juu, ruutua treenattiin ekana, ihan eka toistolla noi mun kummalliset kulmamerkit aiheutti ihmetystä, meni ruutuun mutta alkoi siellä hakemaan paikkaa, että onkohan tää nyt sittenkään oikein. Sitten kun kävin palkkaamassa sitä ruudussa ja kehuin, niin uskoi että joo, on tää oikea mesta. Mulla oli kamera mukana, ja otin kuvasarjan siitä miltä se näyttää ruutuun mennessään :D Tältä:
Hauska kuvasarja, ainakin omasta mielestä! Naurattaa tuo kieli keskimmäisessä ja vika kuvassa, tietää kyllä tehneensä oikein kun odottaa namia :) Mutta siis noinniinkuin piiiiitkän treenamattoman kauden jälkeen, tän se kyllä osaa!! <3 Ja tykkää ku hullu puurosta, tehtiin useempi toisto kun halusin treenata sitä loppuosaa missä se meinaa jo innoissaan lähteä tulemaan ennen käskyä. No nyt ei tullut eikä noussut, kävin eka kerralla palkkaamassa sen siitä että pysyi. Tulee lopun kyllä sikakovaa, ihan ei meinaa osua kohdilleen. Otin pari kertaa nami kädessä sivuun että tulis siistimmin.
Noutoa, ihan tasamaamallia vaan. Metsku jäi autoon, enkä sitä sitten tullut hakeneeksi.
Liikkeestä istu kerran, ihan kymppi joten ei toistoa.
Tehtiin myös kakeja, laitoin tommosen "kulmamerkin" jalkojen eteen jottei etene. Ekalla seisomaan nousulla tuli tassun verran yli, kävin sanomassa että hyhhyh ja otettiin alusta. Tässä se kestää sen korjaamisenkin, ihme kyllä. Eipä enää tullut yli merkistä. Enempikin alkoi siirtymään taaksepäin, eihän sitäkään tarttis tehdä mutta parempi sekin kuin metrin eteenpäin tulo mitä se joskus alkuun teki. Kahdentoista askelen päästä ihan sikasiisti toisto kolmannella yrityksellä, toka ja eka oli kymmenen askelta. Lopetin siihen.
Luoksetulo, no tässä jo melkeen saatiin ahdistus aikaiseksi. Tötteröt oli äärettömän epäilyttäviä...ne ei kyllä sen jaloissa pyörinyt eikä liikeen aikana, mutta olishan ne voinu! No kaiken totuuden nimessä, niin olishan ne. Ei auttanut vaikka merkit oli kentän reunalla ja me keskellä kenttää. Epäilyttävää. Sain aukeemaan leikkimällä pallolla shottia sitten vaan. Yritin olla mahdollisimman neutraalissa asennossa, että en leikin lomassa nojaisi sitä päin. Stoppasi kyllä niissä hienosti. Ja siis koko luoksetulossa jäi seisomaan hyvin mutta ei suostunut menemään maahan. Ennenkuin komensi kovempaa, muttei niiden merkkien oletetun invaasion takia halunnut. Tässähän voi olla se viime kokeen (syyskuussa) reunanauhan räpinäkin, ihan varmasti sen muistaa. Valitettavasti. Aukesi tuolla leikillä onneksi.
Seuruuta, ja mulle iski tässä ihan mieletön epiffany! = A sudden epic perception or insight of something. Siis vieläkin nousee karvat pystyy, meidän vasemmalle käännökset on seuruussa olleet aika rumat, mutta tuli mieleen se Riitta Korrin huomio että seuraa ihan mielettömästi mun kroppaa ja päätä. Joten=miksi en käyttäis sitä myös hyväkseni?? Käänsin aavistuksen päätä ja se käänty kuin unelma!!! IIIIIH! Ihanaa! Tää on ollut se suurin asia nyt mikä on ärsyttänyt, kun muuten tuo seuruu on ollut jo kohtuuhienoakin. Pitäis saada videolle tätä. Tähän valaistumisen hetkeen olikin hyvä lopettaa :D
Kauhea kun sen kanssa tulee treenattua pitkiä pätkiä, varsinkin nyt kun ei oltu tehty mitään, ei edes huomaa miten aika kuluu ja Sassu tekis vaan <3 Ei se varmasti pahakseen pistänyt ollenkaan ;)
Ihan ekaksi yritin saada ruutunauhan pysymään maassa, oli melkoinen tuuli jo aamupäivälläkin, sitä myrskyä enteillen. Aurinko kyllä paistoi ihanasti! Kulmamerkitkin pyöri ympäri kenttää hetkittäin. Kävi kyllä mielessä että mitä tuo herkkis-Cassu siitä tuumaa. Ei olla Cassun kanssa tehty yhtään mitään niiden helmikuun alun aksakisojen jälkeen mihin meidän kisaura oletettavasti loppuikin. En ole yksinkertaisesti uskaltanut, ettei se paineistuminen siirry tokoonkin. Yksi ilta sitten lenkillä kokeilin miten seuruu sujuisi, ja sehän oli yhtä intopiukee kuin aina :) No juu, ruutua treenattiin ekana, ihan eka toistolla noi mun kummalliset kulmamerkit aiheutti ihmetystä, meni ruutuun mutta alkoi siellä hakemaan paikkaa, että onkohan tää nyt sittenkään oikein. Sitten kun kävin palkkaamassa sitä ruudussa ja kehuin, niin uskoi että joo, on tää oikea mesta. Mulla oli kamera mukana, ja otin kuvasarjan siitä miltä se näyttää ruutuun mennessään :D Tältä:
Hauska kuvasarja, ainakin omasta mielestä! Naurattaa tuo kieli keskimmäisessä ja vika kuvassa, tietää kyllä tehneensä oikein kun odottaa namia :) Mutta siis noinniinkuin piiiiitkän treenamattoman kauden jälkeen, tän se kyllä osaa!! <3 Ja tykkää ku hullu puurosta, tehtiin useempi toisto kun halusin treenata sitä loppuosaa missä se meinaa jo innoissaan lähteä tulemaan ennen käskyä. No nyt ei tullut eikä noussut, kävin eka kerralla palkkaamassa sen siitä että pysyi. Tulee lopun kyllä sikakovaa, ihan ei meinaa osua kohdilleen. Otin pari kertaa nami kädessä sivuun että tulis siistimmin.
Noutoa, ihan tasamaamallia vaan. Metsku jäi autoon, enkä sitä sitten tullut hakeneeksi.
 |
| melko vauhdikas kapulan nosto, yhdellä jalalla tasapainoillen :D |
Liikkeestä istu kerran, ihan kymppi joten ei toistoa.
Tehtiin myös kakeja, laitoin tommosen "kulmamerkin" jalkojen eteen jottei etene. Ekalla seisomaan nousulla tuli tassun verran yli, kävin sanomassa että hyhhyh ja otettiin alusta. Tässä se kestää sen korjaamisenkin, ihme kyllä. Eipä enää tullut yli merkistä. Enempikin alkoi siirtymään taaksepäin, eihän sitäkään tarttis tehdä mutta parempi sekin kuin metrin eteenpäin tulo mitä se joskus alkuun teki. Kahdentoista askelen päästä ihan sikasiisti toisto kolmannella yrityksellä, toka ja eka oli kymmenen askelta. Lopetin siihen.
Luoksetulo, no tässä jo melkeen saatiin ahdistus aikaiseksi. Tötteröt oli äärettömän epäilyttäviä...ne ei kyllä sen jaloissa pyörinyt eikä liikeen aikana, mutta olishan ne voinu! No kaiken totuuden nimessä, niin olishan ne. Ei auttanut vaikka merkit oli kentän reunalla ja me keskellä kenttää. Epäilyttävää. Sain aukeemaan leikkimällä pallolla shottia sitten vaan. Yritin olla mahdollisimman neutraalissa asennossa, että en leikin lomassa nojaisi sitä päin. Stoppasi kyllä niissä hienosti. Ja siis koko luoksetulossa jäi seisomaan hyvin mutta ei suostunut menemään maahan. Ennenkuin komensi kovempaa, muttei niiden merkkien oletetun invaasion takia halunnut. Tässähän voi olla se viime kokeen (syyskuussa) reunanauhan räpinäkin, ihan varmasti sen muistaa. Valitettavasti. Aukesi tuolla leikillä onneksi.
Seuruuta, ja mulle iski tässä ihan mieletön epiffany! = A sudden epic perception or insight of something. Siis vieläkin nousee karvat pystyy, meidän vasemmalle käännökset on seuruussa olleet aika rumat, mutta tuli mieleen se Riitta Korrin huomio että seuraa ihan mielettömästi mun kroppaa ja päätä. Joten=miksi en käyttäis sitä myös hyväkseni?? Käänsin aavistuksen päätä ja se käänty kuin unelma!!! IIIIIH! Ihanaa! Tää on ollut se suurin asia nyt mikä on ärsyttänyt, kun muuten tuo seuruu on ollut jo kohtuuhienoakin. Pitäis saada videolle tätä. Tähän valaistumisen hetkeen olikin hyvä lopettaa :D
Kauhea kun sen kanssa tulee treenattua pitkiä pätkiä, varsinkin nyt kun ei oltu tehty mitään, ei edes huomaa miten aika kuluu ja Sassu tekis vaan <3 Ei se varmasti pahakseen pistänyt ollenkaan ;)
Kommentit