Helsinki rn 3.8.

Hirveät hellekelit jatkuivat Helsingin näyttelyssä, kieli pitkällään siellä mentiinkin :) Kiva oli nähdä taas tuttuja vaikka montaa koiraa ei tällä kertaa ollutkaan mukana, epävirallisessa pentunäyttelyssä oli kumminki Jenna Antin kanssa ja hänellä ketynä Katariina Bäcklund joka sitten kuvasi mun kameralla meidät kaikki, kiitos hänelle! Jennan kanssa juteltiin siinä reunalla, hän kertoi minkätyyppisiä koiria ennen palkannut ja tiesin heti ettei varmasti Jiposta kyllä sitten tykkää. En ole kyllä itse tyytyväinen tuohon meidän esiintymiseen, me vaan mennään kuin lenkillä siellä kehässä. Mä olen tottunut menemään Jecun kanssa, ja sille kun ei oikeestaan saa puhua mitään ettei ala keulimaan :) Mutta sepä tyyli ei toimikaan Jipolle ollenkaan. Se heittäytyy nuuskuttelemaan tai jolkottelemaan, aattelee että no tässä sitä vaan hölkötellään. Pitää treenata sen kanssa tuota esiintymistä. Arvostelu oli ihan nätti, ylipäätään kesken kehityksen oleva nuori narttu, voi lukea rivien välistä. Tottahan se. EH tuli näillä sanoilla:

"Complete scissors bite. Skull could be a bit larger. Good eye colour. Typical topline. Needs to develope more in the chest. Well angulated. Pasterns still a bit weak. Coat structure has to become more harsh. Moves still narrow in front and in rear and tail could be carried higher."

"Täydellinen saksipurenta. Kallo voisi olla vähän isompi. Hyvä silmien väri. Tyypillinen ylälinja. Rinnan täytyy vielä kehittyä. Hyvin kulmautunut. Pasterns (?) vielä hieman heikot. Turkin täytyy tulla vielä karheammaksi. Liikkuu vielä kapeasti edestä ja takaa ja voisi kantaa häntää korkeammalla."

Tuo kallo meitä vähän nauratti, sitten se olisi kuin joku Bobble head, kun on muuten niin pikkarainen. Oli kyllä toisen nartun rinnalla aika rääpäle, se on kyllä nyt taas laihtunutkin. Täytyy katsoa ettei jää yhtään ruokaa väliin, on se vähän luuranko tässä vaiheessa. Eikä kannattaisi näyttelyä edeltävänä iltana käydä koskessa uimassa, onhan se turkki sitten pehmeä ;) Mutta tottahan tuokin, ja tulee se karheammaksi iän myötä niinkuin kaikilla. Ja hännänkanto johtuu siitä lenkkeilymoodista. Mennään ensi viikolla mätsäriin vähän treenaamaan sitä Tuijan kehäkäyttäytymistä, että miten se tämän koiran kanssa ollaankaan.


tuosta kyllä tykkään miten se on vaan, vaikka kosketellaan :)

mitäs sitten tehdään mama?

söpöliini
Tuossa paikallaan ollessa se osaa olla tosi nätisti, seisoo hirmu hienosti ja antaa kopeloida ihan rauhassa ja on vaan paikallaan. Entäs sitten kun lähdetään liikkeelle?

joo, EVVK
taidan sentään jotain sanoa sille :)


no, onhan se ihan paimenkoiran näköinen :D

läähpuuh
Mutta oli siellä Metku pitämässä Hästängens-pentuja maailmankartalla, sai ekan sertinsä ja oli ROP! Hurjasti onnea tätäkin kautta!!

tällä parilla tuo yhteispeli toimii!


Semmoiset sembalot, ens kerralla mennään Kouvolaan kun on niin lähellä, Heinola jää väliin kun on agimestikset. Paitsi jos on helle niin en oikeesti sinne lähde turhaan ajamaan. Tai ehkä kannustuksen vuoksi ja kattomaan tuttuja.

Kaikki kuvat näyttelystä: http://tuijalaurila.kuvat.fi/kuvat/2013/Helsinki+rn+3.8./

Kommentit