Päätin tuossa että nyt ne kontaktit on ihan oikeasti saatava kisoissakin kuntoon, treeneissä ja omissa epiksissä kun tekee kumminkin ihan täydellisen 2 on 2 offin siihen. Eli ajattelin ottaa tähän tokoasenteen, nyt se osaa kotona ja se on siirrettävä vaikeampaan tilanteeseen eli kisoihin. Päätin että oli viralliset tai epikset niin otan hyllyn siitä että palkkaan kun kontaktin ottaa ja tekee sen niinkuin on opetettu, ei loikata puolesta välistä, ei himmata sinne johonkin kontaktille ja siitä sitten loikata vaan ihan alas asti täysiä ja etutassut maahan. Siis palkkaan siitä kun tekee sen ekalla, jos joutuu korjaamaan niin kehut vaan ja pois.
Tuumasta toimeen ja ilmoitin Cassun Purinalle epiksiin, houkuttelin Jonnan mukaan kun siellä oli viralliset ykkösten radat mitkä mentiin sitten epävirallisena samantien siihen perään oli luokka mikä hyvänsä. Ajattelin että saan siellä itselleni kisafiiliksen mikä heijastuu Cassuun (omat epikset kun nyt ei vaan saa sitä enää mulle aikaan), sille tulee se kiire minkä takia ei malta kontaktia ottaa. Radat oli tietysti aika helppoja noin muuten, ei nyt ihan suoraviivaista ykkösten M-kirjaimen mallista luukutusta, mut kivat radat molemmat. Tehtiin kaikki jutut niinkuin oikeissa kisoissa valmistautumista myöten, fiilis tuli kohdalleen molemmilla. Ihan niin isoa jännitystä mulla ei ollut mutta pikkuinen kumminkin, oli rento ja itsevarma olo lähdössä. Nyt on kyllä tommonen asenne saatava aina kisoihin!!!
Ennen rataa kysyin Saviojan Annelta että jos ja kun Cassu puomin kontaktin loikkaa niin saako ottaa koko puomin uudelleen vai pelkän alastulon. Sain luvan tehdä koko puomin. Siellä muuten oli kaks rataa menossa yhtä aikaa, on ollut niin paljon koiria että venynyt puolille öin tuo tapahtuma aiemmin. Meillä oli eka rata hallissa tosiaan Saviojan tuomaroimana ja toka ulkona Muotkan tuomaroimana. Tuli vähän agirotufiilis kun suhailin eestaas kameran kanssa katsomassa seurakavereitten menoa :D Kävin vielä takaosassa tekemässä puomin kontaktin harkkaesteillä kolme kertaa, ja tosi hyvin teki.
Molemmilla radoilla puomi oli tokavika este, ajattelin ennen ratoja että no päästään me tekemään enemmän kuin kaksi estettä sitten ;) Eka radalla lähti niin että oli hyppy ja tokana keinu, siitä mutkaputkeen, hypylle, siitä takaisin samaan putkeen mistä justiin tultiin. Jatkettiin pituudelle, muuri, vastaista kättä ja A:n alla olevaan putkeen, kepeille, rengas ja A. A:lta oikealla olevalle hypylle lähetys vasemmalla kädellä, kääntö takaisin oikealla seuraavalle hypylle eli onkos se nyt viskileikkaus, halusin sitä siihen kohtaan harjoitella. Hyvin meni, siitä vielä yksi hyppy ja sitten se puomi. Kiipee-kiipee ja menin vaan, Cassu loikkas kuin aropupu ja minä ärähdin ja koko puomi uudestaan. Sitten se teki justiin sen että tuli puoleenväliin kontaktia ja pysähtyi siihen, sanoin uudelleen kiipee niin siitä loikkasi alas, otin uudelleen alastulolle oikeaan asentoon ja sanoin että se on kiipee, hieno kiipee, oikein hyvä kiipee höpöttelin ja päästin luvalla vasta tulemaan pois.
Noinniinkuin muuten tuo rata oli ihanaa menoa, mentiin lujaa ja itsevarmasti (no ihme kun mä olin semmoinen niin onhan se koirakin!) Lähetin putkiin, jatkoin matkaa ja huutelin vaan eteenpäin mennessäni että tule! tule!, ohjaus päällä ja Cassuhan napsi kaikki matkalla olevat esteet ilman eri käskyjä. Mun rakas taitava agikoira. Pystyin pysymään siitä kaukana ja tuntui niiiin hyvältä ja rennolta ja vauhdikkaalta menolta. Tää oli ihan tasan just semmosta miten mä haluaisin ohjata aina! Ja myös semmosta treeniä mitä mä tartten, eihän Cassun kanssa tarttis muuta kuin kisata jos joku osais ohjata ;)
Ekalta radalta pari kuvaa kepeiltä ja puomilta missä näkyy aika hyvin mitä tarkoitan miten tekee...;)) Sisällä otetut kuvat Mari Ali-Raatikainen ja ulkona Jonna Löytynoja, käytössä mun kamera millä ei oikein hallissa saa liikekuvia...no jonkunmoisia nuo ovat, ei ole kuvaajan huonoutta vaan kameran! Kiitos molemmille! Ekalta radalta on myös Marin ottama video, kiitos siitäkin!
 |
| Nii mihin kohtaan se olikaan? |
 |
| tää raja on just hyvä kohta! |
 |
| nyt voi jo loikata! |
 |
| eikun takas-tää on kiipee-hyvä kiipee-siinä kiipee |
 |
| no joko mä nyt voisin hypätä ton hypyn???? |
videolinkki:
http://youtu.be/69JcFhL340Y
Toinen rata olikin sitten tosiaan ulkona, kello alkoi olemaan yhdeksän kieppeillä illalla ja vielä riitti molemmissa virtaa ja vauhtia, ihanaa :) Tässäkin alku oli semmoinen että kahden hypyn jälkeen piti kääntyä melkolailla tulosuuntaan putkeen, siitä hyppy, putkeen, hyppy, A, rengas, takasinpäin hyppy, pituus, vinossa hyppy, siinä hieno kropan kääntö "parempaan" putkeen suuhun (sai valita kumpaan menee) jatkon kannalta, muuri, putkeen ja keinulle. Keinut meni muuten ihan ok vaikka olivatkin semmoiset raskaat puukeinut eikä ihanat kumiröpelöpäällysteiset. Siitä putkeen ja kepeille, siitä 90 kulma vinosti puomille. En suoristanut mitenkään lähtöä kun luulin että poitsu on niin taitava että osaa ite. Tuli sitten niin kovaa kumminkin että joutui loikkamaan alas puomin ylösnousun puolestavälistä. Katsoin vaan sen verran että joo puomille tulee, käänsin katseen eteenpäin (etten painosta puomilla) alkoi kuulumaan hirveä kynsien rapina ja karvat vilahti vaan kun Cassu oli maassa. Putos vielä toiselle puolelle puomia kuin minä, sanoin vaan iloisesti voi jestas! Ja :Uudestaan! Jee! Lähetin puomille innostamalla, meni päähän asti kovaa ja otti 2 on 2 off!!!! Jihuuuuuu! Siinä kohtaa sitten kaivoin nakit taskusta ja palkkasin runsaasti. Aivan parhautta :) Kyllä mä nyt uhraan ihan tosissaan tällä tyylillä parit seuraavat kisat tolle puomin kontaktille, pariin olen ilmoittautunutkin jo. Jospa jospa jospa tää nyt auttais! Tokomoodi vaan aksakisoihin päälle niin hyvä tulee :) Onneksi ei jäänyt muuten mitään kammoa tosta putoamisesta, kerran aiemmin treenatessa pudonnut puomilta eikä kyllä silloinkaan välittänyt mitään. Sen verran kovakalloinen kuitenkin vaikka joissain asioissa herkkikseksi heittäytyykin. Mikkeli here we come seuraavaksi!
Tokan radan ratapiirros varastettu Jonnan blogista:
Kotona olin puolenyön aikaan, kivahan se aamuksi oli töihin lähteä ;) Mutta kyllä kannatti, Tyynekin nousi kakkosiin tällä reissulla, onnea Jonnalle vielä! Harmi ettei enää tonne Purinan epiksiin päästä, työvuorot muina päivinä kun se vielä tänä kesänä on. Mutta suosittelen kyllä treeninä, kiva oli käydä.
 |
| omaa vuoroa odottamassa |
 |
| hei mä oikeesti ohjaankin joskus ja jopa hyvin! |
 |
| hienosti kääntyy jo ponnistusvaiheessa :) |
 |
| mihis sitten? |
 |
| putkesta 3 ulos! |
 |
| keskittynyt ilme :) |
 |
| pituudella ollaan vaikka vähän näyttäis että puomilla :) |
 |
| hei ja taaskin mä ohjaan, eikä ole käsi edes taivasta kohden! |
 |
| suih putkeen! |
 |
| keinulle! |
 |
| tule tule! |
 |
| etsi kuvasta koira...lipsahti puomilta alas raukka! |
 |
| kiipee kiipee! |
 |
| ja reipas poikahan meni ja vauhdilla! |
 |
| onkohan tästä mahollisuus saada namia?? |
 |
| jarrutetaan takatassut ilmassa :) |
 |
| JESH! |
 |
| LOISTAVA POIKA!! Ja nakkia naamariin. |
 |
| vielä ohjataan... |
 |
| no sitten on jo käsikin taivahalle ;) |
Ihana oli saada pitkästä aikaa aksakuvia omastakin koirasta, täällä linkki muihinkin kuviin jos sattuu taas jonkun tuttuja näkymään:
http://tuijalaurila.kuvat.fi/kuvat/2012/Purina+Open+2.7./
Kommentit