Näyttelyelämääkin taas
Ilmoitin meidän J:t erkkariin Nastolaan, se kun on meidän ihan "takapihalla" ollut. Joka kyllä siirrettiin sitten Lahteen Jokimaalle, mutta lähellä se on sekin paikka. Edellisenä iltana pikkusen näyttelyhihnassa juoksemista testailin molempien kanssa, sekä seisomista. Onhan ne molemmat sinänsä konkareita, että homman osaavat, mutta voi jestas tuota Jeccua. Sillä on kyllä aina semmosta lentobensaa, niin tuskanhiki tulikin taas jo valmiiksi kun ajattelin kehäänmenoa sen kanssa. Jippokin kotona kyllä tykkää tuosta näyttelytreenistä, mutta ei kovinkaan paljon siellä kehässä. Se ei kyllä ole ollenkaan näyttelykoira luonteeltaan. Ei vois vähempää kiinnostaa. Sehän kuvatessakin heittää pään maahan, ja alkaa huokailemaan, jos menee liian kauan siinä räpsimisessä :D Jeccu taas paistattelis vaikka kuinka, jos nyt johonkin "kerrankin" pääsee.
Jeccu oli valioluokan eka arvosteltava, joten päästiin helpolla eikä tarttenut ootella että se alkaa haukkumaan ja komentamaan, että jotain tarttis tehdä. Kovinkaan montaa raviaskelta en saanut sitä ottamaan alkuun, huligaani osaa kyllä aina olla nimensä veroinen. Vauhtia siltä ei kyllä myöskään puutu! Tuomarina Harry Tast, ja hän kyllä kovasti temperamentista tykkäsi. Kehui myös nuoren miehen komeat muskelit, ja kirjoitutti myös arvosteluun että hyvä lihaskunto. Niin, nuori ja nuori, ens vuonna jo veteraani, vaikkei uskoisi :D On se kyllä ihana, ja just sitä villiyttä ja luonnetta mitä kyllä kaipaan koiraani. Tosin se kyllä osaa myös keskittyä, eikä ole ylivilkas siinä mielessä ollenkaan. Tehtiin siinä kehän laidalla myös kaket tietty, kun kerran häiriötreenin mahdollisuus oli. Ja nämä kyllä toimii tilanteessa kuin tilanteessa! Kannatti viime kesänä käydä Pikku-Veskun rannassa ihmispaljoudessa näitä treenimässä. Lahtelaiset tietää, miten paljon siellä ihmisiä ja koiria on iltakävelyllä. Jotain saanut rakennettua oikeinkin. Henna kehui myös kontaktia, kun tultiin kehästä, eihän se tokokoirana katso kuin minua. Eikä eteen, johon sen pitäisi katsoa. Saisihan sen sille opetettua, mutta en jaksa nähdä vaivaa, kun ei näyttelyt ole meidän pääharrastus kuitenkaan. Viimeksi käyty kaksi vuotta sitten kummankin kanssa, että ei hirveen usein kyllä tosiaan :D
Kaikista kuvista kiitos Henna Mattila!
On se kyllä komee mies, vaikkei maltakaan esiintyä ihan niinkuin pitäisi. Siinä on niin luonteeltaan mun makuun uros, jollaista etsin näille meidän nartuille. Mistäs semmosia löytäis? Rima on aika korkeella ;) Kiitosta vaan taas sinne Rovikselle Riikalle ihanasta Uroksesta!
Jecun arvostelu: "6 v erinomainen tyyppi ja temperamentti. Rungossa oikeat mittasuhteet ja raajakorkeus. Hieman kapea kallo ja kuonon tyvi kevyt. Korrekti raaja- ja runkorakenne. Hyvä lihaskunto. Hyvä kesäturkki. Takaliikkeet ahtaat, pitkä joustava askel."
Naurettiin tuota kesäturkkia kehän laidalla, siellä oli kaikilla arvostelussa jotain kesäturkista. Paitsi Lotalla taisi lukea, että ainoa jolla oikeanlainen turkki, tms. :D Jecun tulos siis valioiden kolmas, sileä eri. Sa kuulemma jäi uupumaan siksi, kun tällä nuorella miehellä (edelleen nuori :D ) saa kallo levetä. Kapea se ei kyllä missään nimessä ole, sitä on oman maan erkkarituomaritkin erikseen kehuneet, ja jalostustarkastuksessa saanut ne parhaat arvosanat. Mutta tämän tuomarin mielipide.
Sitten vuorossa Jippo, ja tuomari kehui siinä kovasti rintakehää, joka on hienon pyöreä. Ei oo litteä tyttö tämä, vaikka pieni onkin. Jippo esiintyi niinkuin yleensä, eli sen kanssa on helppo olla kehässä. Juoksee lujaa ja seisoo nätisti paikallaan :D Häntä sillä kyllä heiluu iloisesti, mutta se ei kanna sitä tarpeeksi ylhäällä. Tämä on kyllä luonnekysymys, se on aina samanlainen, lepposa ja letkeä likka. Heiluttelee menemään lenkilläkin noin. Sitten jos tosiaan joku asia tulee, minkä takia se häntä pitää nostaa, se kyllä nousee. Mutta sen lepposalla luonteella, semmoisia asioita on aika vähän. Luonnetestissä esim. ihmisuhassa sentään jaksoi olla sitä mieltä, että nyt vois vaikka vähän herätä :D Hassu pikkupimu. Tasapainoinen rakenne ja luonne <3 Kauniit liikkeet sillä olisi, ja ei ole yksi eikä kaksi näyttelyä, minkä takia ollaan sijoituksia sen hännänkannon takia pudottu. Yhdessä erkkarissakin tuomari kahteen eri kertaan juoksutti, kun toivoi että se hännän nostaisi ylös. Arvostelu oli muuten kokolailla loistava silloin(kin). Joku kolo se on komiassa oltava :)
Jipon arvostelu: "5 v rungossa
nartulle sopivat tasapainoiset linjat. Raajakorkeutta voisi olla hieman
enemmän. Hyvä pään muoto. Voimakkaat leuat. Voimakkaasti kaartuvat
kylkiluut. Raajoissa hyvät kulmaukset ja sopiva luusto. Runsas
kesäturkki joka alkaa kihartua. Pitkät, vetävät liikkeet."
Tulos valioiden neljäs, ERI SA, ei sijoitusta pn-kehässä.
Että semmoinen näyttelypäivä, kivaa vaihtelua se on tuokin välillä! Ja siinä tavaroita kasatessa, annoin kaverille koirat käteen, kerroin kuinka joku kerta jätin häkin auton viereen, kun sinne ensin koirat laitoin ja sitten iloisesti huristelin pois. Ja häkki jäi siihen. Arvatkaa muuten missä se mun uusi vasta ostettu häkki on nyt? Ei ainakaan kotona....
Jeccu oli valioluokan eka arvosteltava, joten päästiin helpolla eikä tarttenut ootella että se alkaa haukkumaan ja komentamaan, että jotain tarttis tehdä. Kovinkaan montaa raviaskelta en saanut sitä ottamaan alkuun, huligaani osaa kyllä aina olla nimensä veroinen. Vauhtia siltä ei kyllä myöskään puutu! Tuomarina Harry Tast, ja hän kyllä kovasti temperamentista tykkäsi. Kehui myös nuoren miehen komeat muskelit, ja kirjoitutti myös arvosteluun että hyvä lihaskunto. Niin, nuori ja nuori, ens vuonna jo veteraani, vaikkei uskoisi :D On se kyllä ihana, ja just sitä villiyttä ja luonnetta mitä kyllä kaipaan koiraani. Tosin se kyllä osaa myös keskittyä, eikä ole ylivilkas siinä mielessä ollenkaan. Tehtiin siinä kehän laidalla myös kaket tietty, kun kerran häiriötreenin mahdollisuus oli. Ja nämä kyllä toimii tilanteessa kuin tilanteessa! Kannatti viime kesänä käydä Pikku-Veskun rannassa ihmispaljoudessa näitä treenimässä. Lahtelaiset tietää, miten paljon siellä ihmisiä ja koiria on iltakävelyllä. Jotain saanut rakennettua oikeinkin. Henna kehui myös kontaktia, kun tultiin kehästä, eihän se tokokoirana katso kuin minua. Eikä eteen, johon sen pitäisi katsoa. Saisihan sen sille opetettua, mutta en jaksa nähdä vaivaa, kun ei näyttelyt ole meidän pääharrastus kuitenkaan. Viimeksi käyty kaksi vuotta sitten kummankin kanssa, että ei hirveen usein kyllä tosiaan :D
Kaikista kuvista kiitos Henna Mattila!
On se kyllä komee mies, vaikkei maltakaan esiintyä ihan niinkuin pitäisi. Siinä on niin luonteeltaan mun makuun uros, jollaista etsin näille meidän nartuille. Mistäs semmosia löytäis? Rima on aika korkeella ;) Kiitosta vaan taas sinne Rovikselle Riikalle ihanasta Uroksesta!
Jecun arvostelu: "6 v erinomainen tyyppi ja temperamentti. Rungossa oikeat mittasuhteet ja raajakorkeus. Hieman kapea kallo ja kuonon tyvi kevyt. Korrekti raaja- ja runkorakenne. Hyvä lihaskunto. Hyvä kesäturkki. Takaliikkeet ahtaat, pitkä joustava askel."
Naurettiin tuota kesäturkkia kehän laidalla, siellä oli kaikilla arvostelussa jotain kesäturkista. Paitsi Lotalla taisi lukea, että ainoa jolla oikeanlainen turkki, tms. :D Jecun tulos siis valioiden kolmas, sileä eri. Sa kuulemma jäi uupumaan siksi, kun tällä nuorella miehellä (edelleen nuori :D ) saa kallo levetä. Kapea se ei kyllä missään nimessä ole, sitä on oman maan erkkarituomaritkin erikseen kehuneet, ja jalostustarkastuksessa saanut ne parhaat arvosanat. Mutta tämän tuomarin mielipide.
Sitten vuorossa Jippo, ja tuomari kehui siinä kovasti rintakehää, joka on hienon pyöreä. Ei oo litteä tyttö tämä, vaikka pieni onkin. Jippo esiintyi niinkuin yleensä, eli sen kanssa on helppo olla kehässä. Juoksee lujaa ja seisoo nätisti paikallaan :D Häntä sillä kyllä heiluu iloisesti, mutta se ei kanna sitä tarpeeksi ylhäällä. Tämä on kyllä luonnekysymys, se on aina samanlainen, lepposa ja letkeä likka. Heiluttelee menemään lenkilläkin noin. Sitten jos tosiaan joku asia tulee, minkä takia se häntä pitää nostaa, se kyllä nousee. Mutta sen lepposalla luonteella, semmoisia asioita on aika vähän. Luonnetestissä esim. ihmisuhassa sentään jaksoi olla sitä mieltä, että nyt vois vaikka vähän herätä :D Hassu pikkupimu. Tasapainoinen rakenne ja luonne <3 Kauniit liikkeet sillä olisi, ja ei ole yksi eikä kaksi näyttelyä, minkä takia ollaan sijoituksia sen hännänkannon takia pudottu. Yhdessä erkkarissakin tuomari kahteen eri kertaan juoksutti, kun toivoi että se hännän nostaisi ylös. Arvostelu oli muuten kokolailla loistava silloin(kin). Joku kolo se on komiassa oltava :)
Tulos valioiden neljäs, ERI SA, ei sijoitusta pn-kehässä.
Että semmoinen näyttelypäivä, kivaa vaihtelua se on tuokin välillä! Ja siinä tavaroita kasatessa, annoin kaverille koirat käteen, kerroin kuinka joku kerta jätin häkin auton viereen, kun sinne ensin koirat laitoin ja sitten iloisesti huristelin pois. Ja häkki jäi siihen. Arvatkaa muuten missä se mun uusi vasta ostettu häkki on nyt? Ei ainakaan kotona....
Kommentit