Artjärven Ärinöissä Tuplanolla!
Toissavuonna VAU järjesti Artjärven Ärinät, ja ne olivatkin kiva tapahtuma, samaan aikaan rallytokokisat, tokokoe ja kahtena päivänä kaksi rataa kaikille luokille agilityssä. Viime vuosi jäi väliin sm-kisojen takia (kun siis meidän seura ne järjesti), tänä vuonna sitten taas nämä kekkerit olivat. Toivottavasti seuraavanakin vuonna, on nuo niin kivat kisat! Idyllisellä paikalla järven rannassa, tuuleekin mukavasti ettei ole mikään pätsi montussa. Sitten kun sinne tuli myös pehmiksen myyjä sunnuntaina, niin kaikkihan oli ihan perfect! :D
Lauantaina meillä oli tuomarina Satu Laru, joka Johanna Nybergin syynissä teki tuomariharjoittelijana radat. Mukavat radat olivatkin, soljuvan sujuvat. Eka radalla Jippo pomppasi puomin kontaktin, enkä vaan hittovie malttanut palauttaa, "koska maaliin enää kaksi estettä ja nolla alla". Voihan hitto, tälleen mä alun alkaen olen saanut sen puomin kontaktin hajoamaan. Puhhuh. Mutta siis nollalla maalissa, jee! Sain myös Jiposta ihania agilitykuvia, seurakaveri Mia Hyttinen kuvasi mun kameralla kun pyysin. Kiltti ihana Mia! Kuvissa taas mun leima, kun se tulee automaattisesti.
Toka rata oli tosi kiva, harmi kun siitä ei ole videota. En ollenkaan muistanut pyytää ketään kuvaamaan. Piirsin ihan ite tuon radan ulkomuistista, ihan vaan että helpommin tajuaa radan. Älkää siis syyttäkö Satua mistään omituisista esteväleistä tms, on mun muistikuvan perusteella tehty. Ja tuo pituus on ainakin väärässä paikassa, tais olla kymppi eikä tuossa missä nyt. Alun päätin tehdä niin, että pääsen puomin vasemmalle puolelle, että pääsen "työntämään" sen pois väärältä putkenpäältä. Tämä rata taisikin olla aika haastava, nollia ei montaa tullutkaan. Tuo puomilta putkeen vei aika monen väärään päähän. Eli mentiin saksalainen, autoin puomilla jarruttamalla, jolloin otti kontaktin! Vapautin hätäisesti, ja vaan lähetin putkeen. Tästä Hanna sanoi, että takaa jostain kulmasta näytti ihan siltä, että olisin osunut koiraan siinä. No ei edes karvat jalkaan hiponeet, sen olis kyllä tuntenut, kun oli lyhkälahkeiset housutkin. Varsinkin tämän kohdan olisin halunnut nähdä videolta, että miten sen sainkaan suoritettua :D
Tuo hyppy putken 5 jälkeen oli niin ovelassa kulmassa, että jos sitä ei ohjannut, koira saattoi mennä ohi. Tai jos on tuommonen estehakuinen koira, niin nappasi sen kyllä. Kun sain kaukaa lähetettyä putkeen, ehdin hyvin niistämään kepeille. Tuo about ysikympin kulma kovasta vauhdista on ollut meille hankala, ja se onnistui!!! Jeeee!! Muuri ja hyppy suoraan, valssi hypylle 13 ja keinulle. Sitten olikin kiire tekemään valssi 16- hypylle, koska tuo putki-hyppy-A oli vaaranpaikka, tiesin että Jippo mielellään painais suoraan putkeen, jos en ehdi kääntämään ja sinnehän se oli menossa. Sillä vienolla JIPPO-äänellä sain sen kääntymään A:lle. Sekä tuo A:n jälkeinen elämä, tuo takaakierto oli vähän hankalassa kulmassa, sinne piti tosiaan käydä työntämässä, ja siitä kun olis ollut niin ihana mennä takaisin A:lle. Tein siihen saksalaisen, ja liimasin oikean käden reiteen, etten vaan yhtään nosta sitä siihen suuntaan, ehkä pikkasen käskytystäkin siinä ja yli tuon 20 hypyn ja vienolla äänellä -eteen-ettei vaan nyt mun karjumisen takia tiputa vikaa rimaa vaikka :D Ja nolla!!! Siis tuplanolla ensi vuoden sm-iä varten plakkarissa! Niin siistiä! Wuhuuuuuuu! Olin viemässä koiraa autoon, kun kuulutettiin että me oltiin kaikenlisäksi kolmansia, eli päästiin palkintopallillekin. Loistava taitava Jippo <3 Oli kyllä melkoisen flow-rata, missään muualla ei tainnut olla töks-kohtaa kuin tuo putkelle melkein meno.
Sunnuntaina tuomariksi vaihtui medeille Henri Luomala, jolla oli edellisenä iltana makseille aivan jäätävän vaikea rata. Siitä ei saanut yksikään koirakko nollaa, no joo, yksi melkein kahdeksan sekunnin yliaikanolla siitä tuli. Kauhulla aattelin että tuleeko se sama rata meillekin. No, oltaispa päästy kokeilemaan hallintaa siinä. Onneksi kuitenkaan ei, vaan meille oli eri radat. Ei ihan yksinkertaisimmasta päästä nekään, monta ansaestettä matkalla.
Eka radalla selvisin kepeille asti nollalla, sössin siinä olemalla myöhässä sekä edessä, jolloin Jippo aloitti kepit väärin. Olis pitänyt tehdä tuohon persjättö. Tai jos olis osattu, niin lähettää se edellä ja mennä itse perään. Nyt mun pitäis kyllä rohkeasti näitä alkaa kisoissa tekemään, koska kyllä se tuon treeneissä osaa. Murh itselle etten kokeillut. Mutta varman päälle (muka). Ja miten hienosti kestää tuon sivuirtoamisen kepeiltä!! Eikä mee putkeen, josta olin myös ihan varma :D Tosin tiputtaa tuon hypyn riman, olen varmaan taas edessä niin joutuu jarruttamaan tms. Paha ihminen. Tältä radalta siis kymppi.
Toka rata taas agirata, hankalaksi koin rataantutustumisessa tuon A:n jälkeiset hypyt, en keksinyt oikein millään miten sen ohjaisin. Ja olen sitten taas myöhässä kuten näkyy, ehdin korjaamaan ja jatkettiin hyvässä järjestyksessä. Tuossakin oli kivasti ansana keinu, mutta siinä persjättö ja seuraavat hypyt meni oikeestaan melkein omalla painollaan. Ennen keppejä olen taas sen verran edessä, että meinaa lähteä hakemaan putkea, mutta komentamalla tulee kepeille. Ja sitten itse sössin lopussa, kun painan sen pois vika välistä. Herranjestas, ja oikeen aattelin tuota, että älä hätäile, kun meet suoraan ja piste. No ei taas pystynyt. Toki tähänkin olisin tehnyt erilaisen kepeilleviennin, jos osattais. Lähetys ja perään takaaleikkauksella. Tämä kohta pitää rakentaa treeniin. Jatketaan taas hienosti, toki pomppaa nyt sen hemmetin puomin, ja palautan. Oikeen kaksi kertaa, kun ei malta. Otan tässä siis itse hyllyn, tänne asti päästiin sentään vitosella. Näillä alkuun vaikeaksi kokemillani radoilla, että hiton hienoa! Mehän ollaan oikeasti aika taitavia, pitäis uskoa siihen vaan itsekin.
Ei sinänsä kokonaisuudessaankaan huono viikonloppu, 2 nollaa, kymppi ja itse tehty hylly. Tosi hienoja ratoja, juoksemaan en kyllä vieläkään kunnolla pysty. Katsoin jotain huhtikuussa otettua videota, niin onpa pikkusen erinäköistä tuo juokseminenkin. Irtonaista ja polvetkin nousee. Huoh. Jokatapauksessa näillä kintuilla jatketaan nollien metsästystä lauantaina Janakkalassa!
Lauantaina meillä oli tuomarina Satu Laru, joka Johanna Nybergin syynissä teki tuomariharjoittelijana radat. Mukavat radat olivatkin, soljuvan sujuvat. Eka radalla Jippo pomppasi puomin kontaktin, enkä vaan hittovie malttanut palauttaa, "koska maaliin enää kaksi estettä ja nolla alla". Voihan hitto, tälleen mä alun alkaen olen saanut sen puomin kontaktin hajoamaan. Puhhuh. Mutta siis nollalla maalissa, jee! Sain myös Jiposta ihania agilitykuvia, seurakaveri Mia Hyttinen kuvasi mun kameralla kun pyysin. Kiltti ihana Mia! Kuvissa taas mun leima, kun se tulee automaattisesti.
Toka rata oli tosi kiva, harmi kun siitä ei ole videota. En ollenkaan muistanut pyytää ketään kuvaamaan. Piirsin ihan ite tuon radan ulkomuistista, ihan vaan että helpommin tajuaa radan. Älkää siis syyttäkö Satua mistään omituisista esteväleistä tms, on mun muistikuvan perusteella tehty. Ja tuo pituus on ainakin väärässä paikassa, tais olla kymppi eikä tuossa missä nyt. Alun päätin tehdä niin, että pääsen puomin vasemmalle puolelle, että pääsen "työntämään" sen pois väärältä putkenpäältä. Tämä rata taisikin olla aika haastava, nollia ei montaa tullutkaan. Tuo puomilta putkeen vei aika monen väärään päähän. Eli mentiin saksalainen, autoin puomilla jarruttamalla, jolloin otti kontaktin! Vapautin hätäisesti, ja vaan lähetin putkeen. Tästä Hanna sanoi, että takaa jostain kulmasta näytti ihan siltä, että olisin osunut koiraan siinä. No ei edes karvat jalkaan hiponeet, sen olis kyllä tuntenut, kun oli lyhkälahkeiset housutkin. Varsinkin tämän kohdan olisin halunnut nähdä videolta, että miten sen sainkaan suoritettua :D
Tuo hyppy putken 5 jälkeen oli niin ovelassa kulmassa, että jos sitä ei ohjannut, koira saattoi mennä ohi. Tai jos on tuommonen estehakuinen koira, niin nappasi sen kyllä. Kun sain kaukaa lähetettyä putkeen, ehdin hyvin niistämään kepeille. Tuo about ysikympin kulma kovasta vauhdista on ollut meille hankala, ja se onnistui!!! Jeeee!! Muuri ja hyppy suoraan, valssi hypylle 13 ja keinulle. Sitten olikin kiire tekemään valssi 16- hypylle, koska tuo putki-hyppy-A oli vaaranpaikka, tiesin että Jippo mielellään painais suoraan putkeen, jos en ehdi kääntämään ja sinnehän se oli menossa. Sillä vienolla JIPPO-äänellä sain sen kääntymään A:lle. Sekä tuo A:n jälkeinen elämä, tuo takaakierto oli vähän hankalassa kulmassa, sinne piti tosiaan käydä työntämässä, ja siitä kun olis ollut niin ihana mennä takaisin A:lle. Tein siihen saksalaisen, ja liimasin oikean käden reiteen, etten vaan yhtään nosta sitä siihen suuntaan, ehkä pikkasen käskytystäkin siinä ja yli tuon 20 hypyn ja vienolla äänellä -eteen-ettei vaan nyt mun karjumisen takia tiputa vikaa rimaa vaikka :D Ja nolla!!! Siis tuplanolla ensi vuoden sm-iä varten plakkarissa! Niin siistiä! Wuhuuuuuuu! Olin viemässä koiraa autoon, kun kuulutettiin että me oltiin kaikenlisäksi kolmansia, eli päästiin palkintopallillekin. Loistava taitava Jippo <3 Oli kyllä melkoisen flow-rata, missään muualla ei tainnut olla töks-kohtaa kuin tuo putkelle melkein meno.
 |
| menossa putkeen nro 9 |
 |
| menossa putkeen nro 15 |
 |
| Jippo oli sitä mieltä, että kyllä hän olis ihan ykkönen! :D |
 |
| Ja vielä salaa yrittää ylemmäs ;) |
Sunnuntaina tuomariksi vaihtui medeille Henri Luomala, jolla oli edellisenä iltana makseille aivan jäätävän vaikea rata. Siitä ei saanut yksikään koirakko nollaa, no joo, yksi melkein kahdeksan sekunnin yliaikanolla siitä tuli. Kauhulla aattelin että tuleeko se sama rata meillekin. No, oltaispa päästy kokeilemaan hallintaa siinä. Onneksi kuitenkaan ei, vaan meille oli eri radat. Ei ihan yksinkertaisimmasta päästä nekään, monta ansaestettä matkalla.
Eka radalla selvisin kepeille asti nollalla, sössin siinä olemalla myöhässä sekä edessä, jolloin Jippo aloitti kepit väärin. Olis pitänyt tehdä tuohon persjättö. Tai jos olis osattu, niin lähettää se edellä ja mennä itse perään. Nyt mun pitäis kyllä rohkeasti näitä alkaa kisoissa tekemään, koska kyllä se tuon treeneissä osaa. Murh itselle etten kokeillut. Mutta varman päälle (muka). Ja miten hienosti kestää tuon sivuirtoamisen kepeiltä!! Eikä mee putkeen, josta olin myös ihan varma :D Tosin tiputtaa tuon hypyn riman, olen varmaan taas edessä niin joutuu jarruttamaan tms. Paha ihminen. Tältä radalta siis kymppi.
Toka rata taas agirata, hankalaksi koin rataantutustumisessa tuon A:n jälkeiset hypyt, en keksinyt oikein millään miten sen ohjaisin. Ja olen sitten taas myöhässä kuten näkyy, ehdin korjaamaan ja jatkettiin hyvässä järjestyksessä. Tuossakin oli kivasti ansana keinu, mutta siinä persjättö ja seuraavat hypyt meni oikeestaan melkein omalla painollaan. Ennen keppejä olen taas sen verran edessä, että meinaa lähteä hakemaan putkea, mutta komentamalla tulee kepeille. Ja sitten itse sössin lopussa, kun painan sen pois vika välistä. Herranjestas, ja oikeen aattelin tuota, että älä hätäile, kun meet suoraan ja piste. No ei taas pystynyt. Toki tähänkin olisin tehnyt erilaisen kepeilleviennin, jos osattais. Lähetys ja perään takaaleikkauksella. Tämä kohta pitää rakentaa treeniin. Jatketaan taas hienosti, toki pomppaa nyt sen hemmetin puomin, ja palautan. Oikeen kaksi kertaa, kun ei malta. Otan tässä siis itse hyllyn, tänne asti päästiin sentään vitosella. Näillä alkuun vaikeaksi kokemillani radoilla, että hiton hienoa! Mehän ollaan oikeasti aika taitavia, pitäis uskoa siihen vaan itsekin.
Ei sinänsä kokonaisuudessaankaan huono viikonloppu, 2 nollaa, kymppi ja itse tehty hylly. Tosi hienoja ratoja, juoksemaan en kyllä vieläkään kunnolla pysty. Katsoin jotain huhtikuussa otettua videota, niin onpa pikkusen erinäköistä tuo juokseminenkin. Irtonaista ja polvetkin nousee. Huoh. Jokatapauksessa näillä kintuilla jatketaan nollien metsästystä lauantaina Janakkalassa!
Kommentit