Kesäreissu Pohjanmaalle
Nähtiin Tessan kanssa sm-kisoissa, ja hän kutsui käymään Lapualla "joku kerta". No, katselin sitten Sagin kisakalenteria, ja huomasin että hitto Seinäjoella on iltakisat keskellä viikkoa! Ja mulla vapaat just siinä. Eikun viestiä, että no nyt voisin tulla, jos vaan yöpaikka on tosiaan hänen luona. No tokihan, ja ilmoa sitten menemään. Mä kun tykkään noista roadtripeista, niin ajelin vielä "pikkuteitä" sinne, ja keräsin samalla 9 uutta kuntaa geokartalle ;)
Harrastan tosiaan myös geokätköilyä, ja Lapualla on muutamakin traili. Auto-semmoinen. Ekaa kertaa kiersin semmoistakin, Itsevaltiaat-sarjaa jossa on kokonaisuudessaan 100 kätköä. Kolmessa eri pätkässä. Ja kun olin yksinään liikenteessä tuota kiertämässä, niin olihan harvinaisen tyhmää. Siitä lähtee kaikki ne elementit, joista kätköilyssä tykkään: Liikunta, löytämisen ilo ja ylipäätään ulkona oleminen. Mutta kun on luonteeltaan semmoinen, että ei vaan voi luovuttaa, niin ajoin sen ensimmäisen 45 kätkön pätkän. Loggaa kätkö, aja parisataa metriä, nouse autosta, kävele puskaan kätkölle, loggaa seuraava kätkö, aja taas parisataa metriä jne. Kätköjäkään ei sen kummemmin tietenkään tarttenut etsiä, kun ihan helppoja olivat. Noup. Never again autotraileja. Kävelin toki jonkun pätkän, mutta kun piti kuitenkin palata se autokin hakemaan, niin ei viittinyt kävellä 15 kilsaa yhteen suuntaan, ja takasin sama juttu. Olis mennyt "muutama" tunti. Olen haaveillut, että saisi autoon pyöräkoukun, että voisi fillaria kuskata mukana tommosia traileja varten. Sittenhän se olisi ihan eri asia, saisi nyt ainakin liikuntaa siinä.
Noniin ja itse asiaan, eli kisoihin. Tuomarina Sari Mikkilä, jonka radoista oon aina tykännyt. Niin nytkin, oli hauskoja mutkia, ansojakin joista sorruttiin toka radalla yhteen. Eka rata meni tosi sujuvasti alun keppihörhöilyn jälkeen. Olin siinä (yllättäen) myöhässä, ja Jippo oli hakeutumassa A:lle eikä kepeille. No loppuhan menee sitten jokseenkin oikein, ja aivan super keinun suoritus! Keinu on kohti seinää, mä sivuirtoan siitä todella voimakkaasti, ja se vaan suorittaa sen loppuun <3 Aivan mahtavaa. Ja ottaa yhtä superhienon puomin kontaktin! Mä ehdin edelle, ja pystyn liikkeellä auttamaan sen verran että pysähtyy. Katsoin nimittäin sivusilmällä, että tuosta vauhdista ei tule pysähtymään kyllä. Normaalisti olis vaan pompannut sen viimeisen askelen, kun ei malta. Mutta ei! Kun pysähtyi kuin seinään!! Ihan supermahtavaa! Yleisöä kuulemma kovasti nauratti mun iloitseminen, olivat arvelleet että onko niillä ollut kontaktiongelmia? :D
Seuraavan radan alussa tiesin, että tuo keppien jälkeinen elämä on hankala. En kuitenkaan vielä luota siihen, ettei jättäisi keppejä kesken, jos alan jo liian aikaisin tekemään valssia tai persjättöä putkelle. Ja sehän kostautuu, lukitsi putken jo ajat sitten, ja sinne väärään päähän meneekin. Loppu taas ihan oikein, poislukien nyt sitten tällä radalla puomin kontakti. Ei malta pysähtyä, kun en auta yhtään. Eli kisoissa pitää vielä liikkeellä jeesiä. Kuvittelin että älysi, kun edellisellä radalla ilahduin niin kovasti siitä että pysähtyi. Mutta eipä ei. Pikkuisen jännitti rataantutustumisessa tuo muurin kohta, ajattelin että valitsee puomin, kun se niin kivasti olisi ollut tarjolla sen jälkeen. Kovalla käskytyksellä tulee ohjaukseen, olis saattanut tulla kyllä muutenkin, mutta eipä tuosta haittaakaan ollut :D Se kun ei onneksi paineistu komentelusta. A:lla lipsahtaa tassu sivuun, ja tulee turvalleen alas, siinä oli pakko tehdä valssi ajoissa, ettei koira mene kepeistä läpi tai yrittää aloittaa niitä. Ja suoran putken jälkeen ihanasti hyppy tarjolla, mutta tosi kivasti tulee ohjaukseen tuossa.
Kivoja ratoja oli Sari taas tehnyt, tykkäsin! Vaikkei nyt nollia tullutkaan, mutta soon semmooosta. Sanos pohojalaanen. Hauska reissu, kiitos Tessalle kutsusta ja majoituksesta, ja olipa ihana nähdä myös Jonnaa pitkästä aikaa!
radat videolla
Harrastan tosiaan myös geokätköilyä, ja Lapualla on muutamakin traili. Auto-semmoinen. Ekaa kertaa kiersin semmoistakin, Itsevaltiaat-sarjaa jossa on kokonaisuudessaan 100 kätköä. Kolmessa eri pätkässä. Ja kun olin yksinään liikenteessä tuota kiertämässä, niin olihan harvinaisen tyhmää. Siitä lähtee kaikki ne elementit, joista kätköilyssä tykkään: Liikunta, löytämisen ilo ja ylipäätään ulkona oleminen. Mutta kun on luonteeltaan semmoinen, että ei vaan voi luovuttaa, niin ajoin sen ensimmäisen 45 kätkön pätkän. Loggaa kätkö, aja parisataa metriä, nouse autosta, kävele puskaan kätkölle, loggaa seuraava kätkö, aja taas parisataa metriä jne. Kätköjäkään ei sen kummemmin tietenkään tarttenut etsiä, kun ihan helppoja olivat. Noup. Never again autotraileja. Kävelin toki jonkun pätkän, mutta kun piti kuitenkin palata se autokin hakemaan, niin ei viittinyt kävellä 15 kilsaa yhteen suuntaan, ja takasin sama juttu. Olis mennyt "muutama" tunti. Olen haaveillut, että saisi autoon pyöräkoukun, että voisi fillaria kuskata mukana tommosia traileja varten. Sittenhän se olisi ihan eri asia, saisi nyt ainakin liikuntaa siinä.
Noniin ja itse asiaan, eli kisoihin. Tuomarina Sari Mikkilä, jonka radoista oon aina tykännyt. Niin nytkin, oli hauskoja mutkia, ansojakin joista sorruttiin toka radalla yhteen. Eka rata meni tosi sujuvasti alun keppihörhöilyn jälkeen. Olin siinä (yllättäen) myöhässä, ja Jippo oli hakeutumassa A:lle eikä kepeille. No loppuhan menee sitten jokseenkin oikein, ja aivan super keinun suoritus! Keinu on kohti seinää, mä sivuirtoan siitä todella voimakkaasti, ja se vaan suorittaa sen loppuun <3 Aivan mahtavaa. Ja ottaa yhtä superhienon puomin kontaktin! Mä ehdin edelle, ja pystyn liikkeellä auttamaan sen verran että pysähtyy. Katsoin nimittäin sivusilmällä, että tuosta vauhdista ei tule pysähtymään kyllä. Normaalisti olis vaan pompannut sen viimeisen askelen, kun ei malta. Mutta ei! Kun pysähtyi kuin seinään!! Ihan supermahtavaa! Yleisöä kuulemma kovasti nauratti mun iloitseminen, olivat arvelleet että onko niillä ollut kontaktiongelmia? :D
Seuraavan radan alussa tiesin, että tuo keppien jälkeinen elämä on hankala. En kuitenkaan vielä luota siihen, ettei jättäisi keppejä kesken, jos alan jo liian aikaisin tekemään valssia tai persjättöä putkelle. Ja sehän kostautuu, lukitsi putken jo ajat sitten, ja sinne väärään päähän meneekin. Loppu taas ihan oikein, poislukien nyt sitten tällä radalla puomin kontakti. Ei malta pysähtyä, kun en auta yhtään. Eli kisoissa pitää vielä liikkeellä jeesiä. Kuvittelin että älysi, kun edellisellä radalla ilahduin niin kovasti siitä että pysähtyi. Mutta eipä ei. Pikkuisen jännitti rataantutustumisessa tuo muurin kohta, ajattelin että valitsee puomin, kun se niin kivasti olisi ollut tarjolla sen jälkeen. Kovalla käskytyksellä tulee ohjaukseen, olis saattanut tulla kyllä muutenkin, mutta eipä tuosta haittaakaan ollut :D Se kun ei onneksi paineistu komentelusta. A:lla lipsahtaa tassu sivuun, ja tulee turvalleen alas, siinä oli pakko tehdä valssi ajoissa, ettei koira mene kepeistä läpi tai yrittää aloittaa niitä. Ja suoran putken jälkeen ihanasti hyppy tarjolla, mutta tosi kivasti tulee ohjaukseen tuossa.
Kivoja ratoja oli Sari taas tehnyt, tykkäsin! Vaikkei nyt nollia tullutkaan, mutta soon semmooosta. Sanos pohojalaanen. Hauska reissu, kiitos Tessalle kutsusta ja majoituksesta, ja olipa ihana nähdä myös Jonnaa pitkästä aikaa!
radat videolla
Kommentit