Tuli vihdoin se pitkään odotettu Kuttukuu-leiri, tällä kertaa sain kyytiläisen eli Lumikuonolan Marin mukaan niin ei tarvinnut yksin huristella sinne Vehmersalmelle asti. Lastattiin tilaihme-farmari täyteen kamaa ja 4 koiraa, Asta oli poikien kanssa takana häkissä ja Uffe-poitsu 5 kk oli takapenkillä laukkujen päällä :) Perille asti kun päästiin niin ensi töikseen jäätiin mutaan jumiin pihassa. Tai oikeastaan yritin peruuttaa ettei juututtaisi mutaan ja siitä luisuttiin sievästi puoliksi nurmikolle monttuun. Siinähän sitten oltiin, tunnin verran siinä vissiin meni että saatiin ylös se auto sieltä. No tarpeeksi kun on reippaita naisia ja yksi mies työntämässä niin lähtihän se sieltä. Majoituttiin tällä kertaa ylhäiseen yksinäisyyteen aittaan poikien kanssa, meillähän oli oikein luksusta, lämpöpatteri ja valo ja kaksi sänkyäkin :) Ovea vaan ei saanut lukkoon asti, tiiviisti se kyllä meni kiinni kun oikein työnsi kohdalleen. No eihän se Huligaania pidellyt tietenkään, toisen päivän iltana aitan yläkerrassa asuva Leeni oli tavannut pojat terassilta istumassa. Oli laittanut pojat sisään, käynyt ylhäällä ja tullut takaisin alas niin siinä ne taas terassilla olivat. Taas laittoi pojat sisään, tällä kertaa varmistukseksi pieniä virityksiä oven eteen painoksi, mm. auton rengas missä oli vanne eli aika painavahan se on. Minä rauhassa olin takatalolla paistamassa makkaraa kun hän tuli sanomaan että pojat protestoi yksinoloaan. Äkkiä makkarat huiviin, tällä kertaa olivat pysyneet sisällä sentään. On se kyllä ihme epeli tuo Jeccu noitten ovien kanssa :)
No sitten itse paimennukseen: ekana aamuna käytiin pyöröhäkissä kokeilemassa muistavatko miten lampailla ollaan. Siellä oli muuten aika itsepäinen Penelope-lammas mitä kukaan muu ei saanut liikkumaan kuin Cassu, niistä koirista mitkä minä näin siinä pyörössä :) Jeculla ei ollut vielä tarpeeksi voimaa vaikka kyllä yritettiin mutta Sinikka sanoi että anna olla, ei sillä vielä ole voimaa liikuttaa sitä. Jeccu muuten ekaa kertaa myös kyseenalaisti paimensauvan paineen, hetkellisesti vain mutta ison pojan elkeet alkaa silläkin olemaan. Hyvin muistivat molemmat, Sinikka sanoi että juu menkää jhd-laitumelle vaan. Menin sitten käymään siellä, luulin että joku olisi siellä neuvomassa mutta eipä siellä ollut muita kuin meidän omaa porukkaa. Kävin vielä Sinikalta varmistamassa että ihanko yksin me vaan tuolla mennään? Niin vastaus oli että juu, sinne vaan! Aika kova luotto :)
Näin liikkui Penelope Cassulle:
taustalla Penelope the Queen
no hitto liiku!
Lähtihän se!
Vähän mä olen leuhka kun se lähti!
Jeccu pyörössä:
tässä vaiheessa Penelope vielä mukana, viimeinen lammas
sinne läks Penelope syömään :)
Oltiin sitten siellä isommalla laitumella, Cassu tietenkin tapansa mukaan kyseenalaisti, haastoi ja laittoi vastaan minkä ehti. Ihan lopussa sain tekemään jonkun aikaa hyvin. Tuskanhiki tuli. Sitten kun oli Jecun vuoro niin Sinikka oli ehtinyt pyöröstä muitten kanssa tulemaan jo paikalle, sen kanssa menikin jo paljon paremmin.
Haastaja
Sitten olikin vuorossa ruokatauko, iltapäivällä jatkettiin toisella sessiolla JHD-aitauksessa. Sitten Cassukin meni tosi hienosti! Vettä tuli kuin aisaa, kuvia eikä videota ole sen takia. Paljon vähemmän se tällä leirillä kyllä vastaan laittoi kuin viimeksi mutta pitäähän sitä aina muodon vuoksi...Jeccu-poika meni ihan upeasti, tässä video:
Toka päivänä kun aamulla oli muut menneet niin Sinikka sanoi että no niin, otapa nuo lampaat tuosta aitauksesta Cassun kanssa ja kuljeta ne tuonne avolaitumelle. Apua! Ai mä vai? Juu juu ala mennä, sanoo Sinikka. Krääk, ei muuta kuin töihin. ensin haettiin lampaat kotikolost, kuljetetiin laitumen läpi ja hienosti Cassu odotti kun avasin portin ja vein lampaat ja sitten vasta sai luvan tulla perässä. Siitä pienen laidunosion läpi ja sillan yli avoimelle laitumelle, me onnistuttiin!! Sitten tulikin se vaihe että siellä isolla laitumella se vapaus vasta olikin ihanaa! Alkuun taas kyseenalaisti mutta melkosen äkkiä ruvettiin töihin ja nyt sai juosta lampaita ympäri, tämä on sitä alkua haun harjoittelulle. Cassu on niin vahva että pakoetäisyys on aika pitkä, hyvin aina pysähtelee ja rauhoittuu kun mennään suoraan. Tuosta kiertämisestä Sinikka sanoi että hyvin lähtee kiertämään, mä kerroin että se on agilityssä käskynä. Sinikka kertoi että ei se välttämättä täällä toimi, esim. joku koira ei millään lähtenyt juoksemaan kiertäessään vaan lönkytti menemään eikä ikinä ehtinyt lampaitten taakse. No Cassuhan mieluusti tekee muutenkin kaukana musta töitä mikä näkyy hyvin tällä videolla. Itsevarmuutta ei tässä hommassa siltä kyllä puutu. Hauska Penelope-lammaskin tällä videolla esiintyy :D Eikä ole schapet taatelintallaajia ;))
Sitten oli Jecun vuoro, sen kanssa ei ihan jhd-aitauksesta asti "jouduttu" aloittamaan, pikku alueelta tultiin ja sillan yli. Sillä meinas livetä lapasesta touhu alussa ihan kokonaan, Sinikka joutui täsmäohjuksella muistuttamaan kunnioituksesta lampaita kohtaan. Pikkuseksi aikaa tuli sen jälkeen auttamaan että herra alkoi sen tajuamaan. Muuten häärättiin ihan keskenään aitauksessa koko aika tuolla leirillä. Enkä oikeasti olisi uskonut että koira ei unohda mitä pitää tehdä ja edistyy vaikka noin harvoin ollaan käyty, viime kesän leiri ja kerran syksyllä siellä Parolassa. On ihan pakko joku paikka keksiä mihin pääsee paimentamaan, Somerolla olisi kuulemma yksi hyvä paikka missä schapejakin on käynyt. Kyllä se on niin mahtavaa touhua!! Hiki siinä tulee ja on kyllä vaikeampaa kuin agility, siellä kun ne "esteet" ei sentään liiku :D Viimeistään ensi kesänä uudelleen Kuttukuuhun!
Tiina kiltisti kuvasi ja videoi meitä, suuri kiitos hänelle! Jecun tokan päivän videon kuvasi Vertin omistaja Anja, kiitos hänellekin! Hauska oli sekin huomata että serkuksissa Pyry, Vertti ja Cassu oli paljon samaa, vauhtia, voimaa sekä itsepäisyyttä, huumoriakaan unohtamatta löytyy kaikista.
Kommentit