Timo Rannikko, vk 47

Tätä tehtiin siis jo viime viikolla, Timo Rannikon treeneissä. Nyt niihin tuleekin tauko, kun hän ei joulukuussa tule ollenkaan treenejä pitämään. Mutta onneksi treenit jatkuvat taas tammikuussa, ja ilmoittauduin jo sitä seuraavallekin kurssille, eli Timoa tiedossa toukokuun 11. päivä asti. Mutta ei onneksi tartte joulukuuta ilman treenejä olla, kävi nimittäin mieletön säkä, ilmoittauduin myös Marko Mäkelän koulutukseen A-Qilitylle, joka on suurinpiirtein joulukuun puolivälissä. JA sitten kun oma seura VAU on päättänyt pitää koulutusohjaajille koulutusta (jei!), niin sinnekin tulee Marko Mäkelä, ja niihin pääsen sitten myös joulukuussa kahdesti. Mahtavaa! Hänen treeneissä en ole koskaan ollut, mutta kuullut paljon hyvää tavastaan opettaa. Ensimmäinen niistä onkin jo tänään, saas nähdä miten ämmän käy.

No niin, takaisin näihin viikon takaisiin treeneihin. Jippohan lopetti ne juoksunsa hetki sitten, ja sillä kun on tapana olla vähän laama niiden jälkeen, niin yhtään en tiennyt mitä odottaa. Aattelin että tehdään jotain osiota, jos näyttää että ei ole kovin innokkaalla tuulella. Eihän siinä, lähtöön ja menoks. Minä kakkosputken suulle, pakkovalssilla putkeen, ja ihan vaan normipyörityksellä nelosputkeen. Vitoseenkin meni ihan iisisti, ei tarttenut sen kummempia kommervenkkejä. Tuo leijeröinti ollaan kyllä näissä Timon treeneissä opittu, hänen treeneissä näitä on usein, ja vahvistanut kyllä itsenäistä tekemistä hyvin.

Kutosputkeen vientiä sitten mietin, että kumpi puoli parempi, ja vaikka olis voinut ajatella, että ulkokautta parempi, ettei joudu hirveesti jarruttamaan vitosesta ulostullessa, niin: Missä kohtaa koira näkee kutosputken sisäänmenon? Missä kulmassa se menee sinne sisään vs. toista kautta? Joten joo, päädyttiin siis menemään sisäkautta. Tuossa ulostulossa kävikin kiva juttu, koira kun tietysti juoksee suu auki, ja minä siinä tekemässä merkkiä kun pitäis jyrkästi kääntyä seiskalle, niin se juoksi suu auki mun käteen. Auts. Mitäpä pienistä, jatkettiin menoa niinkuin ei mitään. Pitäis liikkua vähän nopeemmin pois eestä, ei ollu laamana ei :D Ja ai että!! Tässä toinen asia mikä opittu. Putki-puomierottelu!! Timo kehui tuota, että Jippo ei ollenkaan edes ajatellut menevänsä putkeen, vaan ihan suoraan fokusoi puomille. En tehnyt seiskalle mitään vastakäännöksiä tms, ihan pyöritys, hetken seisahdus, kii-kii-komento ja menoks taas. Mahtava Jippo!!! Tähän eka palkka, oli se niin loistava! <3

Puomilta eteenpäin, se kun ei kisoissa kuitenkaan pysähdy, niin joutuisin jäämään sen vasemmalle puolelle, joten ysille jonkunmoinen takanaleikkaus, ja hyvin kääntyi A:lle. Sitten taas putkeen, kahdentoista nurkalle merkki, yritys juosta tekemään sama neljälletoista, enkä ehtinyt kun jäin ihastelemaan. Kolmentoista ottaa välissä tietty, se kun linjalla on. Tässä piti olla kyllä ripeä.

Sitten kepeiltä putkeen 16, putkeen 17, ja siinä vaan piti olla jo tarpeeksi edennyt jotta koira jo sisäänmennessään tietää mihin suuntaan kääntyä. Tässäkään ei Jipolla ongelmaa. Sitten se sama hyppysarja, nyt 19 niisto, 20 merkki, 21 valssi. 23 takaakierrolle lähetys, voin lähettää paaaaljon kauempaa kuin mitä ensin luulin. Käännös tulee jatkoon Jipolle paremmaksi sitten. Merkki 24 putken suulle, ja loppuun.

Sitten se perinteinen-mee alkuun ja tee nolla. Päästiin esteelle 21, ehdin aattelemaan, että jee, me saadaan kerrankin nolla Timon treeneissä, loppu on helppoa. Ja siihen se sitten kusi. Ahhhaaahaaaa, seuraava ajatus oli: mihin mä olin menossa? Ei ikinä pitäis herpaantua ennen loppua!! No, Timon loppusanat: Tällä radalla ei ollut yhtään vaikeaa kohtaa Jipolle, se on todella taitava koira. Kuskille tuli huolimattomuusvirhe, ne pois niin nollia tulee. Ihan kuin olisin kuullut tuon huolimattomuusjutun ennenkin....argh. Mutta loistotreenit taas kerran, onneksi saavat jatkoa sitten ensi vuoden puolella!