Engla kylässä

Kun meillä oli vähän aikaa sitten Fiolla kylässä, niin eihän Engla voi olla pekkaa huonompi, ja tottakai sekin tuli hoitoon. Edelleen ajatuksena se, että tuleva synnytys on sitten helpompaa tutummassa paikassa. Ja laumaan tottuminen, puolin ja toisin. Onneksi schapet nyt ovat kovin mukautuvaista sakkia, ja tulevat kyllä hyvin keskenään toimeen. Tähän liittyen on pakko kertoa pikku tarina Hiposta, se oli ollut pentuleikkikoulussa, ja siellä oli ollut tietysti kaikkia muunkin rotuisia koiria. Yksi niiden omistajista oli tuumannut, että Hippo ei ole normaali paimenkoira, kun se tulee kaikkien kanssa toimeen. Kaisa ollut aiheestakin kovin ylpeä. Sanoin että on se normaali, se on schapendoes <3


Hassua kyllä, se kuka eniten Englasta meidän koirista tykkäsi oli Jeccu! Sehän meni Fiollaa karkuun samallailla kuin pikkupentuja, murisi hädissään ja äkkiä sängylle. Eipä se paljon enää hyödyttänyt tuossa kohtaa, perässähän se tietysti tuli. Englan kanssa se oikein lenkilläkin haki leikkimään, jahtasi sitä ja paini sen kanssa. Engla on jotenkin kovin paljon aikuisempi, eikä semmoinen pentuhösö. Vaikka kyllä sekin vilkas on, mutta erilailla. Siinä on myös semmoista samaa itsevarmuutta mitä Jecussa. Kauhea varas se on ainakin, ehti varastaa hellan päältä pitsaa, keittiön pöydältä maksalaatikon jämän mikä oli menossa roskiin. (oli varmaan ihanaa hampaissa se folio, kun piti sitä vähän pureskella ennenkuin pääsi ruokaan käsiksi) Heti kun selkänsä käänsi, varasti puurolautaselta raejuustot, vihanneksetkin kelpasi, kun kerran niihinkin yletti. Ihan järkyttävän ahne koira! :D Eikä sitä nälässä ole pidetty, mutta en kyllä ole nähnyt että noin nopeaa ruokakuppi tyhjenee. Paitsi ehkä Cassu saattaa vetää tässä sille vertoja.


Kaikki lelut piti tappaa ja repiä palasiksi, tätä tekee Jippokin, ja liittyy kuulemma saaliin repimiseen. Joku sisäsyntyinen juttu tämäkin. Eli leluja sai heitellä roskiin, saapahan ostaa jouluksi uusia :D Ja yks minkä olis kyllä voinut jättää repimättä, on mun ihanan tupsupipon tupsun. Murh. No, itepä jätin sen ulottuville piponi.


Engla suhtautuu maailmaan niin, että kaikki häntä rakastavat ihan varmasti! Lenkillä joku mies oli kadun varressa luomassa lunta, ja hänenkin luokseen piti ängetä häntää heiluttamaan ja rapsuja kerjäämään. Jippo oli samanlainen pentuna, ja on kyllä vieläkin. Tungetaan vieraiden syliin, huolimatta siitä, haluaako se vieras sitä ollenkaan. Ihanan oikea avoin luonne, niinkuin schapella pitääkin olla. Nukkumaan mennessä se tuli tasan siihen mihin halusi. Jos se nyt sattui olemaan sun pään päällä se paras paikka, niin siihen lösähti. Meidän koirat kun varoo astumasta päälle, niin tuo nyt tallusteli ihan omistajan elkein mistä sattui :D On se aika röyhkeä tyttö myös.


Enkku on käynyt arkitottiskurssin, ja nyt aloittanut pentuagilitynkin. Sielläkin tullut esiin Englan rohkeus, se kun ei pelkää (ehkä joskus valitettavastikin) mitään. Reija ihmetteli mulle, että kun siellä oli jotkut muut koirat arastelleet esteitä, niin tämä se vaan menee. Sanoin että niin, ei ihan kaikki ole tuommosia kuin Engla :D Heillä on kotona menossa remontti, ja Enkku "osallistuu" ihan kaikkeen siellä. Hyvin on oppinut kävelemään lankkujen päällä, lattiaa kun ei ihan joka paikassa ole. Osaa varmaan puomin tosi varmasti aikanaan :D Ei haittaa koneiden mekkala, eikä myöskään se, että Enkku imuroidaan päivän päätteeksi. Kun sitä purua on joka paikassa. Meinasin kuolla nauruun, kun Reija kertoi, että pitää vaan varoa, että ei vahingossa imuroi korvia tai kieltä. Kieltä! Pystyin niin kuvittelemaan tuon normischape-ilmeen, jossa kieli roikkuu ulkona, ja yhdet sitten sen imuroi. Voi jestas sentään. Kampaamishetketkin ovat kuulemma tosi ihania, oikein nauttii niistä. Sillä on hauskasti takaosassa valkoisia kohtia, ihan vaaleanpunainen nahka ja valkoisia raitoja sitten tietysti. Sehän on siis trikki :)






Enkun kanssa ei ehditty sen ihmeempiä tekemään, normi kotielämää vaan. Mulla oli matonkudontahommeleita, niin niissä meni päivät. Käytiin sentään Hera-collien kanssa leikkimässä, hyvin osuikin tyttöjen leikit yksiin. Hyvä ero näissä paimenissa, schape tähtää häntään ja persuksiin, collie näköjään jalkoihin :D Hauskaa niillä riitti! Enkun vähän matalampi maavara tuolla nuoskalumessa meinasi vähän haitata, mutta kun on pirun sitkeä, eikä anna periks niin who cares!






Oli kiva nähdä Englaakin pidempään, ja todeta että tunne siitä, että ei tästä koirasta voi laskea kokonaan irti, oli ja on aivan oikea!

Kommentit