Timo Rannikon vika kurssikerta

Taas oli torstai toivoa täynnä, ja "kauhistuin" kun tämän radan näin. Siltä osin, että me ei tosiaan osata putki-puomi erottelua. Köh. Jäänyt ihan treenaamatta, vaikka se sillä kuuluisalla listalla onkin. Joo, joskus syksyllä sitä tein mutta ei ole kyllä ollenkaan hallussa. Onhan tämä kausi kyllä ollut tosi rikkonainen, kennelyskineenkin. Seliseli. Treenaamatta oli.

Alussa jätin Jipon istumaan suurinpiirtein nro 15 kohdalle (edit.ei hypyn 15, vaan kentän kokoa merkkaavan nro 15), jottei se näkis putkenpäätä ja lukitsisi sitä jo lähdössä. Radalla oli hieman eri kulmat joissain hypyissä, tuo eka hyppy oli aavistuksen suorempi. Alkuun 4-5 oli useampi vaihtoehto, meille katsoin parhaimmaksi joko neloselle ristiin ja vitoselle niisto, tai molempiin niisto. Oli tarkoitus kokeilla molempia, mutta tein ekana molempiin niiston ja se sitten unohtui. Kolmoselle valssi ihan hiton ajoissa, jotta ehdin tuohon nelosen niistoon. Muuten ehti hyppäämään nelosen väärinpäin. Tokalla onnistui. Ekalla yrityksellä myös suuntaus vähän väärä. Jatko olikin helppo, kepeille asti. Siinä ei ongelmia. Sössin sitten tuolla 10-11, jolloin Jippo haki esteen 20 kympin jälkeen. Kunnon katkaisu siihen, jotta sai sen tulemaan esteen 11. Lähetin siis kympille, ja jäin 11 taa, ja otin vastaan sieltä. Sitten valsseja 12-15, joka esteelle. Ekalla oli kyllä niin laajoja linjoja että huhhuh. Eilisissä treeneissä ylipäätään mun keskittyminen oli kyllä huonoa. Mä kyllä yritin, mutta ei vaan ollut kovin "terävä" olo. No, onnistui tämäkin toistolla paremmin.

Sitten päästiin siihen mun pelkäämään kohtaan. Siinä kun on hypännyt esteen 16, niin pysähdy! ja otetaan kontakti koiraan-sitten käsky kiipeekiipee, ja kun koira lähtee suorittamaan, vasta sitten perään! Ja mitä! Sinnehän se meni puomille! Eka toistolla toki sain sen putkeen, kun lähdin samantien liikkeelle, ja yritin pelkällä käskyllä sen saada puomille. Taas ehkä illan paras anti: Kun se koira kääntyy sieltä hypyltä takaisin, mehän ei haluta että se joutuu etsimään käskyllä sen esteen. Eli ensin se kääntyy, minä käsken, sitten vielä pitäis katseella ettiä että mikä kiipee missä kiipee? Niin putkessa on että hujahtaa. Joten ratkaisu: ohjaa hyvä ihminen. Anna sille koiralle avut, ettei sen tartte ettiä sitä puomia. Seuraavalla yrityksellä Jippo teki pientä siksakkia putkenpäiden ja puomin välillä, kun aatteli että mihin ja valkkas kuitenkin oikein! Kiljuttiin molemmat Timon kanssa hyvää, niin Jippo ihmetteli puomilla mennessään että mitä te kiljutte oikeen :D Toistoilla onnistui joka kerta, kun oli sen jo oppinut. Juhuu!!

Jatko helppoa taas keinulle asti, hyvin haki tuon esteen 20, vaikkei 19 hyppäämisen jälkeen ihan suoraan linjalla ollutkaan, mutta kävi nappaamassa matkalla. Hyvä tyttö, tuo estehakuisuus alkaa kyllä olla melkoisen bueno.

Ihan uusi kohta oli tuo keinulta putkeen, mietin että millä sen sitten ohjaa? Tuo toinen pää oli siis todella lähellä seinää, kyllähän sieltä koira mahtuis muttei välttis kömpelö ihminen ainakaan juoksemaan. Suuntanahan se olis kaikkein järkevin, keinulta suoraan ja siitä putkeen. Mutta mihin mä meen? Toinen vaihtoehto keinun päässä valssi ja kuljetus väärän putkenpään ohi. Ihan hullun oloinen vaihtoehto mielestäni. Kauheen paljon pidempi matka, ja keinulla joutuis pysäyttämään koiran kokonaan.

No, tässähän sitten päästiin testaamaan miten hyvin koira suorittaa keinun. JOS siihen voi luottaa että tekee oikein, leijeröi putki kun koira suorittaa keinua ja jää sinne putken keskelle ohjaus ylhäällä tukemaan keinun suoritusta. Sitten pakkovalssilla putkeen. Jippohan suorittaa keinun kyllä mallikkaasti, joten halusin ehdottomasti tätä tietty kokeilla. Tässä tulee ensinnäkin sivuetäisyyttä aika reippaasti, ja sitten se koira ei näe enää jalkoja, jos se niitä seuraa. Joten itsenäinen keinun suoritus suuressa roolissa. Myös sen seinän läheisyys, Timo sanoi että aika moni koira oli ihmeissään että, miksi mun tänne pitää mennä putken ja seinän väliin, ei täällä ole mitään. Jippo luottavaisena teki keinun, jatkoi kovaa vauhtia, ja hurja palkka putken jälkeen. Ihan loistava tyttö!! Mun pakkovalssi tietty aavistuksen myöhässä, kun jäin ihailemaan että hitto tää onnistui! Tehtiin tätä muutama kerta, kun oli niin kivaa :D

No, siitä ilosta kun selvittiin niin piti päästä puomilta-puomille rata. Ja voihan paska ohjaaja taas. Kolme kertaa tehtiin tuota 24-hyppyä, että mä sain siihen kunnon stopin ja merkkauksen pakkovalssille. Ai että mä olin kyllä huono. Muuten tietty hyppäs väärinpäin. Piti olla kunnolla ajoissa, ettei tuu hirveetä kaarrosta, eikä kipitellä taaksepäin jne jne. Olipa se nyt muka vaikeeta taas. No, kun sen sain onnistumaan, niin ok muttei ehkä paras mahdollinen. Kun siinä tulee mulle melko kiire ehtiä. Putki-puomi-erotteluhan me tässä sitten jo osattiinkin :) Kokeiltiin tuohon 24:lle vielä viskiä, mutta sillä Jippo haki tasan putken, eikä meille hyvä vaihtoehto. Voi jollekin muulle toimia. 

Timon loppusanat Jipolle: Taitava tyttö, se kyllä tekee kaikki mitä pyydetään. Jippo <3 Mun loppusanat: Pidä hyvä yhteys koiraan, tulee se säpäkkyys tekemiseen siinä samalla ja linjat pysyy kasassa, eikä lähde levenemään hulluna. Ihan niinkuin olisin tän kuullut ennenkin, vai mitä Melissa? ;)

Tämä oli tosiaan tämän kurssin vika kerta, onneksi lauantaina on oman seuran Timon koulutus vielä. Sitten maaliskuussa alkaa seuraava kurssi, otettiin kaverin kanssa se puoliksi ja päästään kaksi kertaa silloin vielä. Kun huhtikuussa toivottavasti jo masussa kasvaa pikku-Jippoja ja -Kopeja, ja treenit jätetään pois. Tänään on puoli vuotta edellisistä juoksuista, jos tytteli on niin tarkka kuin yleensä, niin kahden viikon päästä juoksujen pitäisi alkaa. Here´s hoping!