Kontaktitreeniä kisoissa

Eilen vuorossa toiset kakkosten kisat, tavoitteena että nyt tosissaan kiinnitän siihen puomin kontaktiin huomiota. Ja syytä olikin...

Paikkana Janakkala, missä on kiva ja tuttu pohja, se kun on samanlainen kuin meidän omassa hallissa. Sinne on tullut yläkertakin, mistä saa kuvattua hyvin videot. Tykkään kisata siellä, musatkin soi kun tulee hylly, ja fiilis on ylipäätään mukava. Eilen oli vuorossa "Raskasta Joulua" :D Ainoa miinus on pienet sisätilat missä odottaa vuoroaan, meitä se nyt ei hirveästi haittaa kun autossa aina kumminkin ratojen välillä pidän. Jostain ihmeen syystä siellä kuvatuista videoista tulee keltaisia ja hämäriä, ei siellä oikeasti kyllä noin pimeää sisällä ole? Radatkin rakentuivat ripeästi, eikä odottelua tullut juuri lainkaan. Ykköset oli olleet etuajassa, meilläkin taisi aikataulu olla kymmenisen minuuttia edellä. Kiva homma, pääsi kotiinkin lähtemään ihan ajoissa.
Eka rata oli hyppäri, ja siinä oli pari kohtaa mitkä oikeen mietitytti, että miten tuosta selviää. Enkä löytänyt kyllä hyvää ratkaisua ja se näkyy. Alussa kävi semmoinen fiba, että ekasta putkesta kääntyy takaisin, kokematon koira lähtee vielä mun liikkeen mukaan, kun lähden samantien pois. Ihan rehellisesti sanottuna, tuo kyllä jopa kävi mielessä mutta meni samantien poiskin. Enkä sitten saattanut sen pidemmälle. Että ihan oma moka, en tukenut koiraa siinä. Ehtii sitten hyppäämään pituuden ennen kuin saan takaisin putkeen.

Pituuden jälkeiset kaksi hyppyä olisi pitänyt mennä välistävetona, enkä nyt sitten tosiaankaan mitään hyvää ohjausta tuohon kohtaan keksinyt, eikä sillä nyt enää väliäkään ollut kun tuli jo hylly. Joten meni sitten noin, eikä se meinannut kääntyä tuostakaan takaisin :D Pitääkin tuommoinen kohta laittaa treenilistalle. Ei vaan kyllä hallin puolikkaassa taida tilaa tommoselle olla....Nyt kun olen käynyt Huotarin Petterin treeneissä, mä onnistun aina niissä pienemmissä pyörityksissä, mutta tommosissa suorissa vauhtipätkissä mä aina epäonnistun. Johtuen justiin siitä, että niitä ei tule treenattua!! Ja helvetti, justiin tajusin että ihan vastaavaa kohtaa treenattiin viime viikon treeneissä, mutta lyhyemmällä matkalla. Ai että mä oon tyhmä!! En saanut kyllä sitäkään onnistumaan varmaan kuin kymmenen toiston jälkeen :D Että sinänsä...mitään ei oo oppinut. Seuraavat pyöritykset menee ihan kivasti, muutama valssi ja putkesta ulos tullessa käy hyppäämässä edessä näkyvän hypyn. Ja mikähän hitto tässäkin on, tiedän että kun se tulee putkesta, ei kuuntele mun kutsua, vaan pitäis käydä sieltä hakemassa, muuten nappaa kyllä edessä näkyvän esteen varmasti. Jään siis tosi viisaasti näkymättömiin hypyn taa. Sitten mennään keinuhevoslaukkaa pari estettä, kun Jippo huomas että mä en oo kartalla.

Siinä yksi huomio minkä Pete on tehnyt, se vaihtaa heti keinuhevoselle kun on kumminkin aika kiltti, ja jää odottamaan ohjeita. Sanoi heti ekalla kerralla, että hän on nähnyt että se vetää tukka suorana kun saa mennä ;) Tarkotti varmaan niitä yksiä P-haun epiksiä, missä Jíppo paahtoi menemään ohi A:nkin kun joku ei ohjannut kunnolla... Pete sanoi että hän näkee Jipossa tosi paljon potentiaalia, sillä on intoa tehdä ja työmoraalia löytyy. Ja se seuraava lause: JOS ohjaaja antaa sen mennä, ja on ajoissa ohjauksissa ja tukee sitä nuorta koiraa. Niin totta! Tykkään hirveästi kyllä käydä siellä, meillä on vielä kaksi kertaa jäljellä. Täytyy kerätä vähän rahaa, että pääsisi jatkamaan vaikka helmikuussa taas. Kunhan juoksut on ohi, ja että ne nyt ensin alkais. Toivotaan kyllä että oottelis niitten kanssa tonne ensi vuoden alkuun, päästäisiin oman seuran kisoihin ja tuo Peten kurssi käytyä loppuun.

No niin, takaisin kisoihin. Kepukat menee tosi kivasti, tuossa keppien jälkeisessä ansaputken ohituksessa jopa onnistun, ja ottaa tosi hienosti putkesta tullessa renkaan, kun ohjaan sen vaan enkä jää varmistelemaan. Kääntyy kivasti valssilla ja tuo loppu ylipäätään meneekin hyvin.

Agiradat sitten. Ekalla se taas lähtee heti kun käännyn, tuohonkin pitäis nyt saada rotia. Koska se lähtee sillain hiipimällä, eikä tosta lähdöstä tule semmoista "räjähtävää" muuten. On kyllä jo seuraavalla askelella ihan hyvässä vauhdissa. Huomaa sitten etten luota ohjauksiin ja siihen että tulee tuohon niistoon, kun pitää sitä nimeä hokea koko aika. Jestas. Mutta tulee kauheen hyvin, ja kääntyy loistavasti ja draivilla eteenpäin, kepukat taas ihanalla innolla. Tää radan alku näyttää sen, että kun ohjaukset on selkeät ja sujuvat niin meno on sen mukaista! Sinne puomille asti....edessä putki, johon ei tietenkään mentäisi suoraan vaan siihen toiseen päähän, ja Jippo oikein loikkaa ja paahtaa putkeen. Sama toistolla. Loikkaa vielä ylempää. Seuraavalla jo ottaa sen kontaktin, ja poistutaan radalta kun tuli treenattua noin monta kertaa.

Seuraavaa rataa odotellessa naureskelin kanssakilpailijalle, että siinä oli sentään vasta 12. este puomi, että päästään sinne saakka sentään tällä kertaa. Tiesin ettei nyt noin vähällä usko kumminkaan. Kysyin tuomarin puhuttelussa Minnalta, että monta kertaa saa korjata ennen kuin tulee mut hakkaamaan :D Häntä kauheesti nauratti ja sanoi että kunhan et montaa kertaa hinkkaa, että pääsee joskus kotiinkin sieltä.

Toinen agirata siis, alun mukavalssi valuttaa Jipon pitkälle, pitäis pikkasen terävämmin ohjata. Jaakotus kääntää tosi nätisti hypyn kautta A:lle. Kiihdyttää oikeen siitä eteenpäin. A:n kontakti just niin kuin pitää, päästiin sitä sentään treenaamaan kun jäi edelliseltä radalta kokeilematta ;) Putken jälkeen piti tuo kutoshyppy jäädä vähän oottamaan, ettei tule siitä ohi, niin kuin muutamalle kävi jos lähti kaahottamaan liian edelle. Mä osasin rytmittää! Jesh! Persjätöllä seuraavan esteen yli ja muuri, ja siinä oli vaarana painattaa suoraan putkeen mutta kropan käännöllä se onnistui hyvin. Paitsi jatko, oma suunta on liian kauan suoraan ja koska edessä ei näkynyt mitään estettä niin kääntyy väärään suuntaan ja tulee hypyn takaisin. Ehtii siinä sitten napata ylimääräisen hypyn ennen putkeakin :) Ja taas putkesta puomille, edessä tarjolla myös taas putki. Jipolla on nyt enemmän ajatusta tässä sille kontaktille, muttei kumminkaan malta sitä ottaa. Pysähdyn ja kysyn että missäs se kiipee on? Niin menee siihen samantien häntä vispaten näyttämään että: no tässä! Otetaan uusiksi putken kautta, ja nyt tulee ihan optimaalisesti, nopeasti alas ja pysähtyy kuin seinään. Huomaa muuten tosta hännän käytöstä, aikooko pysähtyä vai ei. Se pyörittää sitä nopeasti kun alkaa pysähtymään, jos ei niin mennään häntä suorana :D Siihen loppui sitten meidän eiliset kisat.

Nyt pitäisi kyllä päästä ehdottomasti tuota treenaamaan kisoihin, tai edes kisanomaisesti epiksiin. Nimittäin ottaa heti ihan erilailla tuolla toisella muistutuksella sen kontaktin. Nyt Tuija lupaa pyhästi joka kisoissa sen tehdä, vaikka kuinka olis nolla alla. Harmi sinänsä ettei päästy jatkamaan, nuo Minnan radat oli tosi kivat mun mielestä vaikka haastavat olivatkin. No, saipahan hyviä ajatuksia treeneihin ;)



Video:


Kommentit