Vieläkö on villihevosia?

Jeculla on tylsää. Jeccu kärsii. Se kärsii siksi kun ei ole päässyt treenaamaan, eikä tekemään mitään Jipon astutuksen jälkeen, joka oli joulukuussa. Koska lopetin kaikki aktiviteetit, joista voisi kotiin kantautua kennelyskää tai nenäpunkkia. No joo, kyllähän me kotona ollaan puuhailtu kakeja ja takapään käyttöä ja autotallissa jopa tunnaria, mutta ei tuon energia siitä mihinkään katoa. Tekemään luotu koira ei kovin tilanteesta nauti. Pitää päästä juoksemaan ja tekemään suuria liikkeitä! Josta johtuen, ilmoitin Jecun ihanan orjapiiskuri-Oilin kurssille, joka alkoi maanantaina. Pennut kun ovat neliviikkoisia ja jo vahvemmin elämän syrjässä kiinni. Tarkistin vielä Oililta, että onko heidän hallilla kennelyskää ollut, niin ei ole.

Ollaan nyt kisaavien kurssilla, joka kestää 8 kertaa. Kurssin kuvaus on tällainen: "Kurssin tarkoituksena on valmistaa koirakoita kisaamisen aloittamiseen. Kurssilla harjoitellaan perusasioita sekä jo laajempia kokonaisuuksia, treenataan pienessä häiriössä ja tehdään kisamaisia harjoituksia. Joka toinen kerta harjoitellaan ryhmässä, joka toinen kerta yksilöllisesti. Koirakoilta toivotaan alkeiden hyvää hallintaa, motivaatiota ja sitoutumista ryhmään ja pieniin kotiläksyihin." Tämä tarkoittaa siis sitä, että ekalla kerralla tehtiin kokeenomainen treeni, jossa kaikki teki neljä liikettä ja tehtiin alkukartoitus. Jokatoinen kerta sitten treenataan niin, että samaan aikaan treenaa joku, ja toinen sitten Oilin kanssa. Ja sitten vaihdetaan paikkaa. Oikein hyvältä kuulostaa! Olen kyllä ihan innoissani tästä kurssista.

Sanoin heti Oilille, että meillä on varmaan sitten "Vieläkö on villihevosia? -On."-meininki. Meille Oili oli valinnut liikkeiksi seuruun, kiertohässäkän, luoksarin ja kaket. Aloitettiin siis seuruulla. Sillä on edelleen Oilin mielestä kaunis seuruu, tosi hyviä pätkiä, mutta välillä meinasi livetä lapasesta. Peruutus superhieno ja kontakti ei tipahdellut juurikaan, paikka elää. Läksyksi tarkkuutta lisää. No, tämä johtuu ihan tuosta tauosta. Mutta äärettömän tärkeää päästä treenaamaan liikkurin kanssa.

Kiertohässäkkä ihan liikkeenä, ampaisi kapulalle, ei muistikuvaa tötsästä. Tämä liikehän nyt muutenkin oli kesken, mutta ei kaukana valmiista. Tötsä tosin vihreä, vaikea erottaa matosta. Otettiin lähempää niin kiertokin onnistui. Uusittuna kolmannen (?) kerran kaukaa toimi kiertokin. Asentona istu, joka meni kerrasta oikein. Loppuosuus ok. (mitä nyt tietysti vapautti itsensä ekasta stopista, kun kehuin että hieno istu. Toistettuna muistin olla kehumatta.) Siis nouto, hyppy ja palautus ja sivulla pito jees. Sehän on jo iso osuus! Koska Oilihan tunnetusti nilittää pienestäkin kapulan siirrosta suussa ;) Kotiläksynä eriväriset tötsät.

Seuraavaksi kaket. Näissä hyvät vaihdot, seiso-maa tosi hieno. Kerran joutui toistamaan käskyt kun toisella puolella aksaa, ja piippalelu vinkui, katseli sinnepäin. Kotiläksynä tekniikkaa, inasen tuli eteenpäin.

Luoksari. Ihan hiton hieno muuten, mutta seisominen meni istumiseksi. Ja syyhän on se kierron istuminen. Sille jää tosi helposti päälle noi, vaikka sitä ei toistettu kuin kaksi kertaa. Tästä voi tulla kokeessa ongelma. Huvittaa se, että tämä liike oli alun alkaen ihan toivoton, saada se ylipäätään pysähtymään! Ja nyt se tekee superhienot kaksi stoppia, ei nimittäin valuneet ja vauhti oli kova joka lähdöstä. Sivulletulokin hyvä. Ei töninyt yhtään. Kotiläksyksi seisominen ekaan stoppiin.

Sitten odoteltiin muitten tekemisen ajan, ja tätä on kyllä kanssa tarpeen treenata. Ihan ällistytti miten se oli nätisti sen ajan. Muutaman kerran komenti tekemään, ja that´s it.

Vikana paikkamakuu, ja tätäkään ei kokonaisena olla päästy monestikaan porukalla treenaamaan. Muita evl-n koirakoita ei ole tuolla kurssilla, joten kun Jeccu käskettiin maahan, niin muut vapautettiin. Ja tästä kohdasta erityisen ylpeä, muut leikki leluilla ja palkkasi koiriaan, niin Jeccu vaan makasi <3 Toki se katsoi niitä, mutta ei ollut ollenkaan sen oloinen edes että nousisi. Luoksekutsussa Oili leikki toista koirakkoa, ja huuteli Musti tänne! Siihen ei reagoinut ollenkaan. Kutsusta sivulle nätisti. Tätä liikettä Oili kehui kovasti. Olin kyllä tosi tyytyväinen itsekin. Jos on pakko nilittää, niin maahan se voisi mennä nopeammin istumisesta. Mutta Oili sanoi siitä, että se on tosi monelle vaikea, kun ensin pitää istua kuin tatti liikkumatta, ja sitten vastoin "sääntöjä" mennä maahan. Eikä kuulemma vie pisteitä kokeessa.

Ai hitto kun oltiin molemmat innoissaan treeneistä! Jeccukin tyytyväisempi elämäänsä :)

On tuo ukkeli kyllä semmoinen koira, että kun tälle villihevoselle saa suitset silleen sopivasti, niin kyllähän meistä on vaikka mihin. Virtaa ja motskua kyllä riittää!


Kommentit