Kotkan "ruusut"


Käytiin tiistaina katsomassa taas pentuja, ihania neliviikkoisia pipanoita :) Ipanat liikkuu jo niin liukkaasti että mitenköhän se Marika pärjää. Salama-Santeri on jo "pari" (=aina kun Marika selkänsä kääntää niin Salama on tutkimassa maailmaa) kertaa karannut pentulaatikosta kiipeämällä, taitaa olla isäänsä tullut siinä suhteessa että mikään ei pitele :D Jotenkin tällä reissulla ihastuin siihen Salamaan kyllä kovasti, onneksi ei tarvitse valita kenet ottaisi koska näköjään muuttuu joka kerta. On se Bossikin kyllä aika ihana....Nartuista me molemmat Kimin kanssa menetettiin sydämemme Maijalle, siinä on iso persoona pienessä kropassa! Oli myöskin ainoa pennuista joka jo veti hirmulaukkaa eestaas, muut tyytyivät vielä raviin. Vauhdikas tyttö siis. Samanlainen pusuttelijakin se on kuin äitinsä :) Saatiin seisomakuvatkin kahden avustajan ja jauhelihan avulla sentään. Hampaat alkavat pilkistellä ikenistä, ei ole varmaan Iksulla kohta enää kovin kivaa kun kaikki roikkuvat tississä...

Näin:




Maijan hepulit:



Boss yrittää hypätä:



..ei ihan vielä ponnistusvoima riittänyt ylös asti :))

Pentupainia, vauhdissa Zebra, Boss ja Trea:


kyllä ton pää vielä mun suuhun mahtuu....
Noista pennuista kaksi on eri värisiä kuin muut, siis Zebra ja Solo. Ei oikein osattu kukaan sanoa onko se musta osa harmaata, harmaanruskeaa, ruskeanmustaa vai mitä?  Jääkö muilla tuo musta mustaksi ja noilla kahdella muuttuu harmaaksi? Tuleeko noista kahdesta ns.siniharmaa? En tiedä mutta tosi kiva nähdä minkävärisiä niistä aikuisena tulee! Tässä kuvassa sen huomaa selvästi että on erivärinen, vasemmalla Solo ja oikealla Maija-mustiainen:


Neliviikkoisposet, pojat:

Bossin tyylinäyte :D
Kuvausjonossa väsynyttä porukkaa, pidettiin breikki...
Zebra

Salama
Tytöt:

Trea, vähän alaviistosta sekä vinossa..ei voinut suoristaa kun olis jäänyt pää tai häntä pois :)

Raita, tuleva näyttelytähti? Tyttelin kun nosti pöydälle niin se oli siinä.

Solo, todella haastava kuvattava :D

Täplä

Maija
Minähän en kasvattaja ole mutta mun silmään aika tasapainoista porukkaa ainakin tässä vaiheessa! Erityisesti rakastuin Salaman päähän, leveä ja semmoinen "äijäpää". Onkohan perinyt isänsä hienon nupin mitä jopa erkkarin tuomari kehui ja tuomariharjoittelijoille esimerkkinä esitteli? Eikä ollut siinä vaiheessa kuin 9 kuukauden vanha. Aika näyttää!


Pääsen ensi viikon torstaina taas pentuja katsomaan kun mennään Cassun kanssa aksakisoihin Kotkaan. Kamera taas mukaan, siinä vaiheessa ovat 5 ja puoliviikkoisia, saakohan niitä enää yhtään pysymään paikoillaan...

Linkki kaikkiin kuviin, yli 600 räpsin mutta sain karsittua sentään vähän vähemmäksi ;D http://tuijalaurila.kuvat.fi/kuvat/2012/Jecun+ja+Ikwilin+pennut+4+viikkoa/

Kommentit

Marika Forslund sanoi…
Salama-Santerin seikkailut jatkuvat melkein joka yö. Kohta pitää varmaan pistää enemmän pentuaitaa, jotta saisimme ainakin yöt nukuttu.Olen päässyt vähän helpommalla nämä pari viime päivää kun pari kenneltyttöä ovat olleet auttamassa minua. Se on jo projekti et saa kaikki 8 ulos pihalle ilman että ne tulevat takaisin sisälle. Pennut ovat olleet n 4 kertaa päivässä ulkona, tekevät kyllä pissat ja kakat sinne jos joku ehtii viedä ne ulos heti kun heräävät. Ihania ipanoita. Ja niitä on vielä saatavilla.