Katariina Kainulaisen tokokoulutus

Eipä ole tullu treenattua tokoa sitten kun tokokurssi loppu niin vissiin kerran kävin kentällä yksin...nyt potku persiisiin ihan oikeesti! Varsinkin kun niitä hauskojakin liikkeitä voi treenata eikä tartte jauhaa enää alo-liikkeitä. Olishan niitä kai voinu aiemminkin mutta kun ei niin ei. No tänään oli sitten mahtitreenit loistokoutsin opissa :) Eikä tartte oottaa ku kolme viikkoa niin on seuraava koulutus, jee! Ehkä sinne ei kehtaa mennä jos ei yhtään treenaa välillä. Oli muuten ihan pakko heittää haasteeksi luoksetulon pysäytys, varsinkin kun menin mainitsemaan että Lentsu oli kesällä vähän epätoivoinen että miten sen tolle opettaa? Sanoin että saat miettiä seuraavaan kertaan mitä sille vois tehdä mut hän itse halus kattoa sitä jo tällä kertaa, halus vissiin päihittää Lentsun ;))

No siitä sitten kohta lisää, ekaks liikkeeks valkkasin ruudun ja tokaks tunnarin. Pakko oli saada joku vauhtiliike kun olin torstaina illan ja perjantaina aamun ja yön töissä, pikkasen virtaa kertynyt...Tunnaria ei olla tehty aiemmin ollenkaan kun en ole halunnut alkaa opettamaan väärin, tuo kun tunnetusti oppii ainakin jotain heti kerrasta. Eli siis sen väärän tavan ainakin jos ei pidä varaansa :D Ruutua on tehty silloin tällöin eli ei juuri ollenkaan.

Ruudusta kerroin että ollaan tehty sekä alustalla että niin että olen vaan käynyt näyttämässä paikan. Nyt kävin laittamassa alustan kun ei ole piiiitkään aikaan tehty. Namia ei kun muuten varastaa. Eli lähinnähän se silloin on targetti mut anyway, sinne meni vauhdilla ja käänty niinku yleensä. Katariina väitti että en usko että ette oo treenannu useemmin :) Sitten tehtiin ilman alustaa ja teki ihan samallailla. Pallo palkaksi ja sitten ilman merkkiä mutta niin että Cassu seisoi mua kohti ja siitä lähetys ruutuun. Edelleen samalla vauhdilla ja sama kohta. Se jää kyllä seisomaan pikkasen vinoon, ei siis kohtisuoraan mutta sanoi että sillä ei ole mitään väliä kun löytää oman kohtansa noin hyvin. En siis rupea sitä viilaamaan. Sitten hän käski mun kaukaa käskyttää maahan kun halusi katsoa meneekö samantien maahan vai liikkuuko eteenpäin. No ei tietenkään mun taitava poika semmosta tee :) No sitten kokeiltiin vielä evl:n loppu eli koira maassa ja minä käveleskelin siellä käskytyksen mukaan ja kutsuin Cassun seuraamaan. Eka kerralla ei eka käskyllä lähteny kun ei ollu ihan varma saako tulla. Tokalla tuli ja vauhdilla luo ja seuraamaan ja liike seis. Ihan upee! Tehtiin vielä kerran ja sillon uskalti ekalla käskyllä lähteä maasta seuraamaan kun jo tiesi mitä tässä tehdään. Ruutu kuulemma hyvällä mallilla, treeniohjeita:
-alusta vähän takareunaan, joka toisella kerralla laita ja joka toisella ei. Pallo palkaksi ruudun taakse heittämällä.
- merkkaa oikea suoritus selkeästi, kunnolla JES! ja palkka. Vaikka hyvin kehuin muutenkin mutta vielä innokkaampi ja lyhyt kehu että tulee välittömästi.
-treenaa pelkkää ruudun loppua ilman ruutua, helppoa jos ei oo tarvikkeita. 

Tunnari: Sitten lähdetiinkin pihalle koska tämä liike on paras aluksi opettaa ulkona eikä hallissa. Otetaan yksi tunnarikapula ja käveleskellään ja koiran huomaamatta pudotetaan maahan, kävele vähän matkaa eteenpäin ja palaa takaisin. Tässä ei käytetä mitään käskyä siis. Kun koira löytää tunnarin niin kehu älyttömästi! Ekan kerran pudotin ihan tien viereen, löysi heti. Tähän on muuten varmaan apuna se kun on tehty esineruutua, luulen ma. Mistä Cassu tykkää älyttömästi, siitä on kiva käyttää nenäänsä. No seuraava tehtiin niin että taas käveltiin ja pudotin sen tunnarin semmoseen heinikkoon etten kyllä itte enää tienny enkä nähny missä se on. Palattiin takasin niin huomasin että nenä rupes käymään, teki töitä innoissaan, odottelin rauhassa hihnan päässä ja sieltä kaseikosta se sen kaivoi :) Seuraavaks laitettiin siihen maahan kolme mitä ei saanut ottaa ja yleensä ei saa kieltää koiraa niitä ottamasta mutta tota kapulahullua sai :) Hauska juttu muuten kun vähän aikaa sitten ei voinu sietää kapuloitten kantamista, ainakaan mulle asti. No, käveltiin niitten ohi, kielsin kun meinas niistä jonkun ottaa ja olin tiputtanut taas sen oman ja löyti sen sitten. Huippukehut ja uudelleen. Tällä kertaa ei sitten aikonutkaan ottaa niitä vääriä, löyti oman kuusien keskeltä ja siihen lopetettiin. Katariina sanoi että tohon tunnarin opettamiseen ei oikein siihen nenätyöskentelyyn kannata hirveesti puuttua kun me ei oikeasti tiedetä miten ne sen homman itse tekee. Antaa koiran tehdä työt rauhassa. Ohjeeksi:
-ota lenkille tunnari mukaan ja pudota se jonnekin ja kävele takasinpäin, anna koiran etsiä. Tätä voi tehdä ihan jatkuvasti, joka päivä ja monta kertaa. Alan siis kuljettamaan tunnarikapulaa joka takin taskussa :)

(Olihan se pakko äsken iltalenkillä kokeilla, tunnari taskuun, koirat oli vapaana ja normityyliinsä jäivät jotain haistelemaan ja pudotin kävelytien viereen heinikkoon sen. Kävelin takasinpäin koirien luo ja muina miehinä jatkettiin matkaa eteenpäin. Cassu meni tien laitaa, oli menossa ohi mut kääntyi takas kun haju tuli nenään ja kävi hakemassa tunnarin. On se kyllä ihan mahtava. Kolme kertaa tein yhteensä, toiset oli vähän helpompia. Mutta ei tarttenu ite sitä ettiä sieltä pimeästä taskulampun kanssa :D)

Seuraavalla kierroksella otettiin hyppynouto ja sitä luoksetulon pysäytystä.
Hyppynouto: No tätäkään ei ole aiemmin tehty, pelkkää hyppyä tietty ja noutoa erikseen. Cassu pa:han, isolla äänellä odota! ja kapula esteen yli. Lähti vauhdilla hakemaan hae-käskyllä hypyn yli, takasin tuli ohi kun oli sen verran vino heitto enkä ollut tarpeeksi nopea ja auttanut että pitäis muuten ton yli tulla takasinkin. Sama toka kerta, kolmannella kun heitin suoraan niin tuli takasinkin hypyn yli ja pa:han ilman eri käskyä. Eli tässä tarttee treenata vaan niitä vinoja heittoja ja auttaa koiraa ymmärtämään että aina tullaan takasinkin sieltä hyppäämällä.

Luoksetulon pysäytys:
Ensin otettiin siiveke ja näytettiin kuinka hienosti se sinne pysähtyykään ilman eri käskyä. Ei mennyt kovin innokkaalla vauhdilla kun ennakoi tietysti ja seisoi kuin tatti. Seuraavalla kerralla käski ruveta kiljumaan jo jessiä ja palloa palkaksi ennen sitä kohtaa missä aina pysähtyy. Tuli siis rynnistämällä takaisin :) No ei ainakaan jumittanut sinne. Seuraavalla kerralla sama, meni jo vauhdikkaammin eikä meinannutkaan pysähtyä. Sitten pysäytettiin se vasta kun alkoi kiihdyttämään vauhtia pallon perään huutamalla seis! Ja sehän pysähty. Takapalkka pallolla. Kerroin että olin suunnitellut strategiaksi sen että kokeessa huudan vaan luo ja karjasen seis niin ainakin hidastaa :D Ehkä se kerran toimis...Tehtiin sitten taas vaan kiertoa, jessiä piti ruveta huutamaan jo kun oli vasta menossa kiertämään siivekettä niin ei himmaillu missään vaiheessa. Toisen kerran tehtiin pysäytys muistaakseni tässä kohtaa ja sitten tauolle. Hän halusi että tullaan vielä kolmannen kerran vaikka muut sai käydä vaan kaks kertaa. Otti oikein tosissaan ton haasteen :D Tässä kohtaa tais sanoa sen että on kyllä sikahyvä koira!

Tokalla kerralla sitten ensin muistaakseni pelkkä kierto ja pallo mun selän taakse siis näissä aina. Sitten tehtiin pysäytys ja mun palkka tuli vasta kun pysähty, olis pitäny ensin heittää pallo ja sitten vasta huutaa seis. Mä tyhmänä että no eihän se ees pysähy sitte siinä. Katariina vaan että no ei sen tarttekaan, sä harpot askeleitten yli. Sitten hän halus ite näyttää miten, mä jo aattelin ettei se Cassu ny kenenkään muun kanssa mitään tee mutta kummasti pari lihapullanpalaa autto kiinnostuksen herättämiseen :) Ekaks kyllä katteli vaan mua ja sitten Katariina ihmetteli että miksei se lähe kiertämään niin mä sanoin että väärä käsi, aina koiranpuoleinen nääs kun on agilitykoira. Ja sain hyvän mielikuvan miten se palkkaus nyt oikeesti pitää tehdä. Testasin sitten ite vielä, pallonheittokurssille pitäis kyllä mennä kun hyvä etten heittäny katsojia päähän mitkä ny kumminkin oli parinkymmenen metrin päässä meistä :D Mut palkan ajoitus mulla jo siinä hyvä. Mitenköhän musta tuntuu että oon kuullu tän koulutuksessa jos toisessakin aiemmin...

Tehtiin ihan lopuksi vielä yks harjoitus, kun Cassuhan ei tarjoa mitään oma-aloitteisesti, on niin toko-orientoitunut siinä mielessä että käsky ja sitten vasta tehdään. Paitsi voihan sitä komentaa haukkumalla että tehdään nyt jotain jo! Siinä mä sitten patsastelin tekemättä mitään ja katsomatta koiraa ja katottiin mitä se tekee. No hakeutui pa:han mutta sitä ei nyt tässä toivottu. Toisaalta musta se olis kyllä hyvä...Ikinä en meinannut päästä palkkamaan, jos se teki jotain niin haukkui myös samalla. Ja siitähän me ei haluttu palkata. Nuppi jumittui kyllä täysin. Pari kertaa sain palkattua kun se ihan vaan siirsi tassua. Taitaa olla kyllä semmonen mitä mä en Cassulta enää saa esiin, täytyy Jeculle tota tehdä että palkkaa kun tarjoaa edes jotain. Istuminen ei kuulemma sitten myöskään hyvä. Peruuttaminen on yleisin mitä tässä koirat tarjoaa. No kun otin namin käteen niin sen se teki, mutta sekin on kyllä opittu taito. Jos "joku" (=Kimi) kantaa ruokaa lautasella, esim. leipiä niin peruuttelee siinä edessä herkun toivossa kun siltähän niitä aina muka vahingossa tippuu...taidan jättää tämän opettamisen ja tehdä sitä patsasleikkiä mitä Lentsu leirillä opetti. Kun hyvähän se mun mielestä on että tulee sitten siihen pa:han jos ei muuta käskyä ole. Siitä on tehty hyvä paikka :) Tulipa melko ylistävä bloggaus mutta oli niin hyvät treenit ja tosi hyvä mieli jäi!

Kommentit