Agilityn sm-kisat 2018

Tänä vuonna oltiin joukkueessa ankkurina, sillä radalla tuomarina Reetta Pirttikoski. Myöskin yksi tuomareista, jonka radoista pidän paljon. Jippo possu varasti lähdöstä, joten alku meni vähän siihen, että sain itteni kasaan, ja meidät samalle radalle. Tosin sehän meni kyllä aika hienosti, tehtiin nolla joukkueelle ja tällä radalla lopulta oma sijoitus 54./278., joten ei sitä nyt sentään päätä seinään tartte hakata. Joukkueelle kokonaistulosta ei saatu, meillä oli vain kolme koirakkoa, tuloksena kaksi nollaa ja yksi hylly. Taas meille sopiva rataprofiili, puomin kontakti otettiin, ja kepeille vaan lähetin, enkä mitään lähtenyt auttelemaan. Hyvin meni! Tosi tyytyväinen meidän suoritukseen.

Seuraava päivä oli vielä helteisempi kuin edellinen, jo aamusta asti 28 astetta hellettä, ja kenttä imi kuumuuden itteensä. Se oikein hohkasi lämpöä kun tutustuttiin rataan. Oltiin kolmannessa tutustumisporukassa, vaikka pitkä tauko olikin, niin oli nollia tehty niin paljon ennen sitä. Nuohan menee rankingin mukaan nuo tutustumiset, niin että ne parhaat tietty vikana. Kastelin Jipon ennen rataa myös, ja kun tultiin oman suorituksen jälkeen pois radalta, niin Jippo oli jo kuiva. Se varmaan höyrystyi siellä kuumuudessa. No, oletettavasti siitä johtuen se pudotti rimoja, jota ihmetteli moni muukin kuin minä. Yleensä se kun ei sitä tee. Rata ei ollut ollenkaan helppo, suoriuduttiin siitä muuten mutta pituudelle mennessä en ota sitä kunnolla hanskaan, jolloin valkkaa putkesta tullessa edessä olevan hypyn. Muuten selvitään ansoista, ja kepeille viennistä olen kyllä erityisen tyytyväinen. Siinä oli putkenpäätäkin niin mukavasti tarjolla. Täytyy myöntää, että olihan se pettymys, miten tuo rata meni, mutta meidän sen hetkisellä kisakunnolla ei vaan parempaan päästy. Ensi vuonna uusiksi ihan varmasti!



Kommentit