Tuplasti treeniä

 Tiistai

Päästiinkin oikein kahdesti ohjattuihin treeneihin tällä viikolla, menin paikkaamaan kaveria Töllisen Katin treeneihin tiistaina, ja torstaina sitten taas Timon treenit.

Alkuhan oli helppo, testasin puomin kontaktin pitoa, juoksin vierestä ohi ja menin tekemään pakkovalssin nelosen kulmalle. Hyvin otti kontaktin joka kerta treenin aikana. Ja sitten ne kepit. Jätti pari vikaa väliä tekemättä, ja tässä voi olla yksi syy se, että pitää kepitellä ihan lähelle seinää, mutta luultavimmin mulla on tullut tavaksi nyt muka-auttaa sitä. Eli annan itse hienosti itsenäisesti hakea aloituksen, ja mitä lähemmäs loppua mennään, alan kiilaamaan sitä kohti. Ja sitten varmaan sitä alkaa ahdistaa, ja pomppaa "alta pois". Joten tähän nyt ratkaisuksi se, että annan sen mennä himpun edellä, että "työnnän" sitä menemään, sekä se että jätän sitä sivuttaista hajurakoa, työskentelyetäisyyttä enemmän. Ihan fiksuja juttuja, nimittäin yksin kun treenaan, teen justiin niin että se itsenäisesti tekee, mutta kisoissa alitajuntaisesti tungen sinne auttamaan, eli lopultakin tekemään hallaa koko asialle. Erittäin hyvä huomio! Pidettiin palkkapurkkia edessä sitten lopputreenit ja joka kerta oikein, kun tein noiden ohjeiden mukaan. Tuossa varmasti vielä tupla-ahdistus kun mennään seinääpäin, ja minä vielä tungen päälle.

 Kohtaan 9-10 mulla oli hirveä hinku tehdä valssi, mutta olin sillä koiran linjalla, joutuu hidastamaan ettei tule kintuille. Tähän persjättö, niin joudun automaattisesti menemään sivumpaan, jolloin koiran linja optimaalinen. Näillä niitä kymmenyksiä ajoista viilataan, huomautti Kati. Totta. Ja silti se valssi lähti niin selkärangasta, että tein sitä useemmin kuin kerran vielä ohjeen jälkeenkin.

Tuossa 12-putkeen ohjauksessa ohjasinkin sitten A:lle. Pelkkä vastis ei tuohon 11-hypylle riittänyt, piti tehdä vähän niinkuin japanilainen siihen. Eli pitää koiraa siinä vasemmassa kädessä hetki, ja sitten laskea oikealla putkeen. Tässäkin taas ajoitus tosi tärkeä, jos piti liian kauan, niin oli takaisin putkessa 10. Se hetki on tosi pieni hetki, ainakin Jipolle. Kati huomasi saman treenien aikana, mistä Timokin on sanonut, että Jippo tosi herkästi seuraa pään liikettä. Jos kääntyy eteen edes vähän, niin vaihtaa jo puolta, tai tulee esteestä ohi. Tuntuu että se on tullut entistä herkemmäksi tässä nyt ihan viime aikoina, tämä on hyvä tiedostaa siellä kisoissakin. Tuota 8-12 väliä juostiin sitten "muutama" kerta, kun Kati vähän potki tekemään paremmin :D Jatkossa 13-15 helppo, sinne A:llehan se oli menossa muutenkin, ihan pyörityksellä tämä kohta.

Puomilla annoin sen mennä edelle, ja menikin ihan kohtuusuoraan, hyvä juttu! Lähetys putkeen, samoin 22 hypylle, siitä vaan juostiin eteenpäin, pikkusen vastaista kättä niin tuli A:lle eikä putkeen. Tässä ei mennyt väärin kertaakaan. Ja taas tietty se loppuun nollaveto-hitto että meinas taas hapottaa, mutta taistellen maaliin asti! En ole ennen Katin treeneissä ollutkaan, mutta kivat ja hyödylliset oli nämäkin treenit, vois mennä toistekin :)

Torstai

Torstain Timon treeneissä taas tällaista. Epätoivoa  Ihmetystä aiheutti tuo ehtiminen 6-8 ja sitten kääntäminen ysiltä kympille eikä putkeen. Nauratti kun kurssikaverin kanssa sitä päiviteltiin, niin Timo sanoi, että älkää nyt lietsoko toisianne, kyllä te osaatte.

No, alussahan mut pelasti taas se, että voin jättää Jipon keinulle suorittamaan, ja voin edetä joten tuo 3-6 kohta onnistui hienosti. Eli kolmosen yli, persjättö nelosen yli, japanilainen vitoselle. Ja jumalatonta kyytiä tekemään persjättö seiskan yli, kasilta ysille japanilainen, valssi ysiltä kympille. Huh. Sai kyllä tuota nurkan seutua ohjailla tosissaan. Mutta onnistui!

Kahdelletoista jarrua siinä juostessa, persjättö 13 ja tarkoitus oli tehdä 14 niisto, mutta Jippo luki sen viskiksi, ja sillä tulikin paljon parempi linja koiralle jatkoon. Timo sanoi että kumpihan se taas oli viisaampi, koira vai ihminen. No toki se koira :D Eli viski, valssi 15 ja katso että koira menee putkeen, 17-18 leijeröitynä, takaaleikkaus putkeen.

Sitten tuli se kaikkein eniten ongelmia aiheuttanut kohta. Kun koiran nenä näkyy putkesta, kaikki oma liike seis! Riippumatta siitä missä on, otetaan koira oikeaan käteen, kääntö 20 ja 21 nyt menee ihan omalla painollaan. Mutta voi jestas että ei vaan taas tämä kohta ollut mitenkään meikäläisen aivoihin sopiva. Huomaa hyvin, että ei koskaan tehnyt noin. Siis tuo aiempi kulmahässäkkä kuitenkin vaati ihan hemmetisti enemmän ohjausta, että mikä hitto tässä nyt oli muka niin vaikeata?? Ihan pakko treenata tuommoista kohtaa, tosi hyvin Jippo siihen reagoi, meni vaan sen jälkeen joko a) ohi, kun kääntö myöhässä b) takaisin taa, kun käänsin liian aikaisin c) sössin muuten vaan. Timo sanoi, että tässä kohtaa on hankaluutena se, että ohjaajan sijainti on aina eri. Riippuu siitä mihin kohtaan ehtii, jolloin se ei voi edes mennä sinänsä selkärankaan, kun esim. saksalainen tehdään periaatteessa aina samassa kohtaa estettä. Tässä niin ei ole. Myöskään mun jarrut ei pitäneet, tuli vähän abs-mallia. Eli ei laiskotella, vaan täysin seis, ja sitten taas täysiä liikenteeseen.

Puomin edessä leikkaus, ekalla kerralla ei pysynyt, joten tehtiin se uudelleen. Loppu olikin ihan iisi, 25 tein vastiksen A:lle. Loppuun Timo sanoi, että sitten alkuun, ja meet niinkauan kunnes henki lähtee tai tulee virhe. Okei. Tuo alku meni ihan loistavasti, se kulmahässäkkäkin kaikkineen. Mitään koiraa en siinä kyllä ehtinyt näkemään, muutakuin että mustaa vilahtelee hetkittäin :D Nyt sitten tuon 14 Jippo luki niistoksi, tää näköjään riippuu siitä missä olen, miten sen lukee, ei muutakuin jatkettiin vaan. Ja tosi yllättäen se virhe tuli sitten siellä esteellä 20. Mutta! Multa ei ollut edes henki loppu, eli olisin jaksanut jatkaakin vielä :D Toki hiki päässä sai mennä, mutta henki ei loppunut, eikä jalat hapottaneet. Onkohan kuntokin alkanut kohoamaan? Syytä olis...