Lähellä ollaan jo!

Eipä se koiran alku kovin iso ole, silloin vuorokaudella 28:kaan vielä. Noin kahden sentin mittainen, tai saksanpähkinän kokoinen, jos helpottaa ajattelua. Siinä vaiheessahan oli ultra. Hirmu äkkiä ne sitten alkavat kehittyä, ja nyt kun ollaan menossa vuorokaudessa 51, niin nehän näyttää jo melkein koirilta.

Jipolla alkaa olla melko hankala olo, kakallakin se käy joka kerta kun ulos mennään. Tietysti syökin enemmän, mutta ei ole oikein mahassa tilaa suolen tuotteille kovin pitkään. Ihan normaalikakkaa se kumminkin on, ei yhtään löysää. Ihania tarinoita nämä :D Nyt kun tuo helle iski, niin sekin tekee tietysti oman osansa vaikeaan oloon. Illalla läähättelee, kun pennut pitää mahassa bileitä. Tulee sitten viereen, ja tietysti ne rauhoittuvat kun a) se itse rauhoittuu ja b) kun silittelee mahaa, niin ne pennutkin rauhoittuvat. Helposti hyppää siis vielä sänkyyn, tosin pari kertaa on joutunut kokeilemaan uudelleen ennen kuin onnistuu ;) Sitten Jipolle tulee kuuma mun kainalossa, ja lähtee viileälle lattialle maate. Tässä vaiheessa tietysti mun uni on mennyttä, ja eräskin päivä heräsin sitten klo 4 enkä sen jälkeen nukkunut. Aamuvuoroon töihin klo 7. Olkaa onnellisia te ketkä omaatte superunenlahjat ja pystytte nukahtamaan uudelleen! Enkä kyllä muuten käsitä, että miksi se kainaloontulotyyli on semmoinen että rojahdetaan täysillä mun mahan/kyljen päälle kauhean ähkinän kera? Kyllä muakin ähkityttää jo siinä kohtaa.

Lenkille lähtee vielä mielellään, ja ihan reippaasti ravailee menemään. Paitsi Kimin kanssa, mä olin yksi ilta pyöräilemässä, ja Kimi yritti viedä koiria lenkille. Ei kelvannut, liinat kiinni joka suuntaan. Mä kun tulin kotiin ja otin poikien hihnat, niin siellä se jonotti Jippokin eteisessä että mukaan on päästävä. Ihan iloissaan häntä heiluen lenkille lähti. Laukka-askelia ei möhköfantti enää monesti ota. Nyt keskiviikosta lähtien kun on vähän viileämpää ollut, menee ihan vauhdikkaastikin vielä.

Niin ja näin tiistaina ekan kerran pieniä potkuja/liikehdintää mahassa! Pikku rakkaat <3 Eilen illalla Jippo tuli tasan mun mahan päälle maate illalla nukkumaan mennessä, olipa jännä tunne kun ne pentujen liikkeet tuntuivat omassakin mahassa :D Leikkasin mahakarvoja vähemmäksi ylempääkin, on sitten siistimpää se imeminenkin pipanoille.

50 vrk masu <3

Maha on jo melko järkyttävän kokoinen! Mitat tänään: vyötärö 58 ja oletettujen kylkikaarien kohdalta 68 cm. Joten siitä kun aloin mittaamaan (vrk 28?) vyötärö on kasvanut 7 senttiä, ja kyljet 14 senttiä!! Painoa oli tullut viime rokotuksesta lisää 2,6 kiloa. Ja ainakaan muuten ei ole lihonut, kun selkäranka alkoi tuntumaan turhankin selvästi, tässä vaiheessa ei kyllä emän tartte laihtua yhtään. Alkanut vähän nirsoilemaan ruoan kanssa, ainakaan hirven jauheliha ei maistunut ollenkaan. Hyh kakkaa. Mahapullat sitten kyllä maistuivat.

Etsin jo valmiiksi Jipon vakuutuksenkin nron, ell suorakorvausta varten, JOS käy niin että esim. keisarinleikkaus on tarpeen. Sekä tallensin puhelimeen päivystävän ell nron. Ajattelen vähän niin, että kun valmistautuu kaikkeen mahdolliseen, niin kaikki menee sitten hyvin. Tai jos ei, niin onpahan valmiina kaikki tarvittava. Tykkään että kaikki on järjestyksessä. Kysyinkin nyt itse asiassa tänään ell, että onko nimenomaan heillä päivystystä, ja Satu Nurmikari sanoi että sovittaessa. Joten toki semmoinen sovittiin oletetulle lasketulle ajalle, ja sekin puoli hoidossa. Hänelle ilmoitetaan kun synnytys alkaa, ja ilmoitetaan miten menee, jotta sitten voi tietysti rauhassa olla eikä tartte päivystää puhelin kädessä enää. Tuumasikin että nämä kyllä yleensä ovat hyviä synnyttäjiä. Maitoa on laskeutunut nisiin, kuten kuvasta näkyy. Satua nauratti että on se ihanan muhkea. Sanoi että silloin varmasti kaikki on hyvin, kun jengin liikkeet tuntee.

 Eli tänään, joka on tiineysvuorokausi 51., käytiin tosiaan toisella herpesrokotuksella. Nehän pitää ottaa niin, että ensimmäinen annetaan 7-10 päivää astutuksen jälkeen, ja toinen rokotus 1-2 viikkoa ennen synnytystä. Hirveän paljon myöhemmin ei sitä oikein voisi enää ottaakaan, koska synnytys on välillä vrk 57-65. Suurin osa schapeista kuulemma synnyttää enempikin tuossa alkupäivinä, varsinkin kun monesti suurehkoja pentueita tekevät. Ada (Jipon mummo), on synnyttänyt 59 vrk 7 pentua, Iksu (Jipon äiti) on synnyttänyt 61 vrk 8 pentua. Emälinjassa nämä jutut kuulemma kulkevat, pentuekoot ja synnytyksen helppoudet/ongelmat.

Järkkäilin vähän lisää työvuoroja, joten pääsen töistä ensi viikon pe-iltana klo 22, joka on vrk 59. Sinne asti saa luvan pitää kinttunsa ristissä, siitä eteenpäin mulla on 10 päivää vapaata. Kimi oli ihan hirveän huolissaan, että joutuu ne pennut yksinään synnyttämään, sillä kun vapaata "sattuu" siinä olemaan. (eli järjesti kuskin itelleen, että pääsee itsekin jännäämään synnytystä ;) ) No, enää ei tartte huolehtia, lisävapaat järkätty. Ja itse asiassa ihan paras juttu, Jonna on menossa konserttiin Helsinkiin lauantaina sieltä hevonkuusesta Lapualta (anteeks lapualaiset) missä nykyään asuu, ja tulee sieltä sitten meille yöksi. Jotta jos jotain apua tarttee, niin on aika pro-tyyppi paikalla! Tule ensi viikko tule!