Nastolan helatorstain tokokoe

 

Helatorstai, molemmat koirat ilmottu oman seuran kokeeseen. Pari kertaa käytiin tuolla kentällä treenimässä, tiistaina samanlaisessa vesisateessa ja märällä kentällä. Muuten hyvä mutta molemmat koirat kierti lammikot. Heräsin aamulla viideltä (joo, ei jännittänyt) ja kuuntelin että hei, ei sada vettä! No se ilo ei kauaa kestänyt, sitä sitten tuli ja tuli ja tuli....ja tuo kenttä kun ei ime vettä kovin hätäseen, joten aattelin että lähdenkö sinne ollenkaan vai jätänkö väliin koko hemmetin kokeen. No sade sitten laantui onneksi, joten päätin että no sisulla (lätäköitä) päin vaan.

Ihmeellinen pikkutarina tähän väliin myös: Mulla oli jotain ihme rytmihäiriöitä, joskus aiemminkin ollut, mutta ei usein. Sydän hakkaa ihan oudossa tahdissa, eikä rauhoitu ennenkuin makaa hiljaa paikallaan hetken aikaa. Se hetki kestää aina epämääräisen ajan. Kävin siis koepaikalla viemässä pöytäkirjat ja koirien laput, mitkä talkootyönä esitäytin. Aikani siellä pyörin hölöttämässä mukavia ja lähdin hakemaan omat koirat kotoa kun oli aika. Hieman sitä ennen tuo tykyttely alkoi. Menin kotiin, heitin takin lattialle ja samantien sohvalle selälleen. Jeccu tuli sohvalle mun viereen, mitä se yleensä ei edes tee, haisteli mun rintaa tosi tarkkaan ja alkoi nuolemaan mun naamaa. Se on kyllä ihme sairauden haistaja! Varmaan kertonut ennenkin, kun mun ranne oli poikki, niin päivittäin "hoiti" sen kipeän käden. On se outo. Nojoo, siinä sitten makailin aikani ja kello oli melkeen puoli, ja paikalla olis pitänyt olla puolelta. Meiltä onneks on vaan kymmenen minsan matka siihen koepaikalle, joten ehdin. Likkoja nauratti mun hoito-ohje millä selviydyin siitä, yks nakki (suolaa) ja pikkusen hunajaa (kun oon kuullut että se muka auttaa). Mikälie sitten auttoi, mutta kokeeseen päästiin. Älkää nyt sitten kokeilko tätä kotona!

Ennen Jecun koetta jännitti melko paljon, eka ulkokoe, toka noinniinkuin ylipäätään ja siitä ekasta kokeesta aikaa viis kuukautta. Jossain vaiheessa se jännitys hävisi, en muista jännitinkö vielä paikkamakuun ajan mutta en ainakaan sen jälkeen enää. Varmaan oma osuutensa tähän tuomari-Riikalla, hän kun on niin mukava ja positiivinen sekä kehottaa käyttämään mahdollisimman paljon sosiaalista palkkaa. Kehän reunalla seistessä, tuomari kun kertoi kokeen kulkua ja jutteli siinä, pari kertaa Jeccu haukahti. Just ennen kehäänmenoa haukahti taas kerran, mutta onneksi uskoi kun käskin lopettaa. Sitten se näyttikin jo ihan tokokoiralta, kehäänmenoa ja siirtymiä jne myöten.

Jecun osuus:

Luoksepäästävyys, siinähän se istuu kuin tatti kun rinnasta käy Riikka rapsuttamassa. 10. Mä en muutes edes muistanut että alossa tämmönenkin liike tehdään :D Oli tarkoitus käydä vielä katsomassa liikejärkkä alosta, mutta "sydänkohtaus" vei sen tarkotuksen.
Paikkamakuu, rauhallinen ja varma, pusikossa leikkiviä pikkulintuja vilkaisi pari kertaa. 10.
Hihnaseuruu, tähän toimii hyvin se Markon opettama: "nyt seurataan, Jeccu on tarkkana." Tietää heti alusta lähtien mitä tehdään. Vinot pa:t ja lätäkköällötys joten 8,5.
Seuruu vapaana, tässä muuten näkee miten märkä tuo kenttä on, hyvin kengistä rapa roiskuu...sanoin tuossa aiemmin että Jeccu on oppinut liikejärkän, tästä sen näkee, menee ekassa pysähtymisessä pa:n jälkeen maahan :D (Kun siis eihän me hihnaseuruuta olla treenattu tietty...) Lätäkkökohta menee paremmin vapaana. 9.
Liikeestä maahan, ilopomppu lähdössä, muuten ok. 10.
Luoksetulo, normiJeccua :D Lopussa vino pa. 9,5.
Liikkeestä seis, kehuin liian voimallisesti luoksetulon jälkeen, meinaa lopullisesti lähteä mopo käsistä :D Joten seuruu ei sitten kovin tiivistä, stoppikin vois olla nopeampi. 9.
Hyppy, oli pakko viedä se pannasta eteen ettei nyt vaan hyppää hitto sitä ilman lupaa. Ja siksi jäin myös noin kauas ;) Lopun vino pa 9,5.
Kokonaisvaikutus 10 <3

Ihan turhaan jännitin, ukkeli pisti parastaan litimärästä kentästä huolimatta, ja sai yhteensä 188,5 pistettä, KP:n ja voitti koko luokan! Olin sen jälkeen niin iloinen, olipahan hiton hyvä fiilis alla sille seuraavalle koitokselle! Ihan mahtava asenne tuolla jätkällä tokoon, iloinen pomppupoika <3 ! Tai kai se on ylipäänsä mihinkään tekemiseen, mutta kumminkin.  Riikka kehui että tekee sulle tosi kivasti töitä. Lisäs se kyllä että kyllä säkin sille :)

Nyt vaan pitää miettiä, säästääkö se vika alon koe rotumestiksiin, vai meniskö heti johonkin kokeeseen ja alkais tosissaan treenaamaan sen avon kuntoon sinne. Eihän siinä olis oikeestaan kun se luoksetulon stoppi ihan vaiheessa vielä. Ja onhan tässä kaks kuukautta aikaa. Hmmmmmm...







Cassun kanssa siis oli hyvät fiilikset lähteä tekemään kelistä huolimatta, sateen loppuessa, kenttä oli jo ehtinyt vähän kuivumaan. Viime kokeen helle vaihtui siis +9 vesisadekeliin. Semmosta se on, onneksi ollaan treenattu lumipyrystä lähtien kelissä ku kelissä. Cassullakin oli hyvä meininki, tutut koirat molemminpuolin paikkamakuussakin joten ei tarttenut niitäkään jännittää. Hauskahan sen kanssa on kehässä olla, tietää että se kyllä liikkeet ihan satavarmasti osaa, voi olla sen suhteen varma siellä kehässä. Sitä vaan ei tiedä koskaan että kuinka se muitten olosuhteitten takia menee. Käydään nyt tarkoituksella useemmasti näissä kokeissa, niin sillekin tulee varmuutta tuohon koetilanteeseen eikä sitten siitä ota paineita. Kovasti vaan noihin liikkeitten loppuosiin treeniä, niin avot! Ensi sunnuntaina mennäänkin Cassun kanssa Heinolaan Salme Mujusen tuomaroitaviksi. Jaiks!!

Cassun osuus:

Paikkamakuu, varma, hyvä, 10.
Hyppynouto, varma, hyvä, vajaa loppupa 9,5.
Luoksetulo, alussa kaksi käskyä, hyvät stopit ihan viivalla, 6 (?). Tajusin justiin tätä videota uudelleen katsoessa, että luoksetuloon lähdetään tasan samasta paikasta missä se oli paikkamakuussa, mulla on jättösana sama molemmissa eli odota. Oli epävarma onko häiriöharkka vai mikä ja siksi pysähtyy, luulin että pelkäsi telttaa mutta ei se olekaan siitä. Onneton yhteensattuma tuo paikkahomma, ja liian viisas koira :)
Seuruu, ihan hyvää menoa, juoksuunlähdössä levähtää, tunnustan että murahdin ja tuli takas viereen ;) Lätäköt haittaa suoritusta, hittolainen. Riikka sanoi että ihanan intensiivistä menoa, pa:t on tosi nopeat. Tästä 8.
Ruutu, lähtee vähän hitaahkosti, pujottelee siitä missä ei ole lätäköitä, vauhti kiihtyy, ruutu löytyy hyvin! En anna sen itse etsiä paikkaa, vaan karjaisen seis, josta syystä kun sanon maahan, lähteekin korjaamaan koska ei ole siinä mihin on opetettu menemään. Ekalla käskyllä sitten istumaan, ja toisella vasta maahan. Edelleen: liian viisas koira :) Koiraa kohti kävellessä käännytäänkin oikealle, eikä vasemmalle mitä oon treenannut hulluna, koska nousi joskus ylös siinä vaiheessa kun käännyin edestä. No seuraavaks treenataan tuota suuntaa. Tulee siis väärälle puolelle, tajuaa itse korjata virheensä kyllä. Loppupa ja ihan loppu seuruu ok. Tästä 7. Olen kyllä tästä muuten ylpeä, tasan kaksi koiraa ylipäätään löysi tuon ruudun, merkit matalat ja samanväriset kuin kehänauhat joten jesh!
Kaket, ihan sairaan hienot, vika vaihdossa sei-maa tulee 10 senttiä eteenpäin, joten 9. Näihin ihan mielettömän tyytyväinen!!
Tunnari, tekee tosi nätisti rivillä töitä, oma löytyy melko heti, eikä käy koko riviä edes lävitse, tullut varmuutta tähän selvästi koetilanteessa. Tarkistaa mikä kolmesta se onkaan ja tuo oikean. Ja sitten se loppuhässäkkä TAAS. Voi helvetti että mua ärsyttää tämä! On niin kympin liike, mutta tuo loppu pilaa sen sitten. Pudottaa, sanon sivulle, ottaa tunnarin ja jää istumaan vinoon. Sitten minä sählään, kun yritän ottaa tunnarin. Cassu aukaisee suunsa, mulla ei oo tunnari vielä kädessä, se TARTTUU sen märkään partaan ja pidän toisella kiinni parrasta ja toisella otan tunnarin :D Säästy sentään muutama pinna...Jotain hyötyä tuosta karvoituksestakin joskus. Kyllä sitten nauratti molempia, tuomaria ja minua :D Tästä siis 7.
Metsku, ei ole näkevinäänkään koko hiton kapulaa, käy tarjoamassa, josko auttais kun hyppää hypyn. Selitän että tämä liike on rikki, en aio pakottaa tuomaan. Joten nollahan tämä.

Hauska kun tässä välissä Riikka kysyi että joko se loppu? Eikö muuta enää muka ole? Me ollaan Cassun kanssa niin nopsia :) Kiva tuossa Riikan kehässä kyllä on olla, rento meininki ja saa palkata koiraa sosiaalisesti mahdollisimman paljon. Tykkään!

Yhteistyö 9.
Tulos 246 p VOI2, ja luokkavoitto! On mulla sitten kuulkaa vaan taitavat schapepojat! Toivottavasti kohta alkaa näkymään schapeja enemmässä määrin tuolla tokokokeissakin, on niitten kanssa tämäkin laji niin antoisaa. Sai olla ylpeä oikeen tuplasti :)