Kotkan Ruusut
Tänne oli ehdottomasti päästävä, tuomarina hollantilainen Hans van de Berg joka tuomaroi muutama vuosi sitten messarissa, eikä Jeccu silloin päässyt kehään. Kehästä lensi koiria kaaressa eh:n kera liian matalien jalkojen takia. Kyllä siinä Riikan kanssa kirottiin että hitto kun se Jeccu ei täällä ole!! No samantien kun näin että hän on tulossa Kotka KV:hen niin ilmo läks. Viedään niitä jalkoja sitten näytille!
Laskeskelin aiemmin että kun yhdeksi on paikalla, niin on varmaan silloinkin liian aikaisin mutta siihen tähdätään. Ja mitä tapahtuu; kaveri on siellä kehän laidalla ja soittaa että collieita 10 koiraa jäljellä, ala painaa sitä kaasua!! Herranjestas, ja edessä joku hiton leveä kuljetus, satasen rajotuksella menty viittäkymppiä jo vaikka kuinka pitkä matka. Minkä takia olin jo jäljessä siitä aikataulustakin. Lopulta pääsin pelipaikoille, löin auton ekaan vapaaseen parkkiin, ja läksin juoksemaan reppu selässä, kevythäkki käsivarrella ja kaks koiraa hihnoissa. Parkkityypit kannusti matkalla että: "Enää 300 metriä matkaa kehiin!!" :D On muutes oikeesti kunto kohonnut, ei puhettakaan että aiemmin olisin kirmannut reilua puolta kilsaa koko matkaa noin kovaa ;) Rokotuksetkin vielä tarkistettiin, collieilla menossa pn-kehä, sitten enää niiden kasvattaja- sekä rop-kehä ja yksi mudi. Jestas! Ei ole ikinä noin kiire tullut, enkä tajua miten laskin sen niin väärin että monelta meidän vuoro olisi. Mutta Ilona laski ihan yhtä väärin, ne tuli vasta meidän jälkeen. Onneksi tuomari päätti pitää tässä kohtaa tauon, yleensä se ärsyttää mutta just tänään kyllä ei. Jännävessassakaan ei ehtinyt käydä ollenkaan. Huhhuh.
Joten siis paikallahan ei ollut kuin Ransu nuorissa, Jeccu valioissa, yksi junnunarttu ja Jippo nuorissa. Eli taas oli tiedossa koiran vaihto lennossa, onneksi Ilona oli Markon kanssa, joten saatiin nopsasti koirat vaihdettua. Jecun numerolapun muistin repiä Jipon lapun päältä vasta kehään mennessä, sitten en tiennyt mihin sen tunkisin kun muka taskuun ei mahtunut. No jossain vaiheessa sain sen farkkutakin taskuun sitten. Tää kirjotus on yhtä sekava ja pomppiva kuin koko päivä oli :D Anyway, siis Jecun kanssa kehään, Ransu sai erin ja sa:n ja sille jo sertikin kirjoitettiin siinä arvostelun sivussa (tehokas mies tuo Hans, ilmankos se kehäkin oli niin ajoissa).
Ilona ja Ransu kehässä
Jeccu kehässä
Hans nostatti koirat pöydälle, näyttää olevan noilla hollantilaisilla aina tapana. Ikää kysyttäessä sen kerroin, ja hän tuumasi suomeksi että yksi-kaksi-kolme ja puoli :D Koko oli tänäänkin tapetilla minkä näkee tokasta lauseesta arvostelussa. Yritin saada sitä harjaamallakin pienemmän näköiseksi, kun sillä tota karvaakin on yhden pehkocollien verran...kampasin sitä pohjavillaa poistavalla harjallakin, mutta ei se vaan noista karvoistaan suosiolla luovu.
Tähän väliin on muutes pakko laittaa kuva, miten koira muuttuu puolitoistavuotiaasta nuoresta, kolmevuotiaaksi karpaasiksi. Alakuva ei ole näyttelykuva, vaan treenikentällä otettu joten asento ei ihan kohdallaan mutta saa tuosta ajatuksen kumminkin. Yläkuvassa tuota karvaakin on vielä sopevasti :D Mutta oli miten oli, on se vaan saatanan komee koira!! Jeccu <3
Jecun arvostelu: "Nice in type. He is not small but very active. Nice head, ear carriage could be slightly better. Excellent eyes. Good length in muzzle. Sufficient angulations front and rear. I like his short back. Good tailset. Coat texture could be slightly better. Nice on the move."
Tulos siis erinomainen ja sa, joten jalkoja tosiaankin oli tuomarin mieleen tarpeeksi! :D Ja onhan se liikkeessä kyllä vaan hiton komea! Heti perään pu-kehä ja Ransuhan sen voitti. Harmitti kun Marko ei sattunut saamaan isää ja poikaa samaan kuvaan, olis ollut kiva semmoinen saada. Eli Jeculle PU2 ja vara-CACIB. Tässä kohtaa Ilona oli yllättynyt ja kysyi että minäkö ykkönen? Hans sanoi no et sinä, kun sinun koirasi! Taas naurettiin.
Äkkiä koiran vaihtoon, Ilona antoi Ransun Markolle, otti Jipon häkistä ja minä laitoin Jecun tilalle. Oli meno ku formulavarikolla taas :D Siinä se numerolappukin jäi ottamatta pois. Jipon kanssa kun kävelin kehään, ensin juostiin ympyrä ja sitten nostettiin pöydälle, siinä jo Hans sanoi että tämä on parempi kuin uroksesi. Tiesin sitten jo siinä, että no varmaan eri ja sa tulee kerta Jeccukin sen sai ja Jippo on hänen mielestä vielä parempi ;) Selitti että Jippo on juuri hänen tyyppisensä, mistä pitää. Semmoinen kompakti kokonaisuus, turkkia ja kaikkea myöten. Sanoin että juu, että on se kyllä kiva, Hans tuumasi että minun mielestä sinä olet kiva :D :D En kestä, hän oli kyllä hauska mies muutenkin. Kyseli siinä että oletko kasvattaja, ja meinaatko teettää pentuja tällä nartulla jne. Arvostelu on kyllä paljon lyhyempi kuin pojilla, mutta hän jutteli siinä minulle niin paljon, ja junnunarttu sai jo eh:n että ehkä hän tuumasi että lyhyestä virsi kaunis.
Eli näin: "Excellent in type. Compact, good size. Light in bones. Good earset. Good length in muzzle. I like her short back. Very nice coat texture. Moves with drive." Eli nyt Jipolla on plakkarissa eka CACIB! Niin ja saatiinhan se SERTikin sitten vielä.
Roppikehään sitten Ransun kanssa, jesh! Tästäkään ei ole yhteiskuvaa, hitto, mitähän se Marko oikeen on aatellut? :D Täytyy laittaa noottia menemään...Mutta joo, Ransu oli sitten ROP ja Jippo VSP. Täytyy kyllä sanoa että ei se paskaa jälkeä tuo ukkeli jätä ;)
Tämän kuvan tarina on kyllä päivän kohokohtia; siinä iloittiin Ilonan kanssa ja onniteltiin toisiamme, niin Hans kyseli että tunnetteko te toisenne? Sanottiin että Jippo ja Ransu on sisaruksia, ja Jeccu on heidän isänsä, niin hän kommentoi että hieno tasainen pentue. Kuka on kasvattaja? Kerrottiin, eikä hän ollut kuullut aiemmin. No ei tietty, mutta nyt on ;) Sitten hän vielä kysyi että oletteko te muka ystäviä?? :D :D Ajatteli ilmeisesti että me verissäpäin kilpaillaan näyttelyiden voitosta. No ei kilpailla! Sanoin itse asiassa viikolla jo Ilonallekin, että ihan sama kumpi uroksista voittaa, kun se on vähän niinkuin oma, oli kumpi vaan.
Käytiin vielä meren rannassa ankkurin juurella ottamassa hieno roppikuva, ja lähdettiin kotia kohti. Eipä oo hätäsempää näyttelyä koskaan ollut, mutta onneksi ehdittiin kehään!! Seuraavan kerran lähden kaks tuntia aikasemmin!
Laskeskelin aiemmin että kun yhdeksi on paikalla, niin on varmaan silloinkin liian aikaisin mutta siihen tähdätään. Ja mitä tapahtuu; kaveri on siellä kehän laidalla ja soittaa että collieita 10 koiraa jäljellä, ala painaa sitä kaasua!! Herranjestas, ja edessä joku hiton leveä kuljetus, satasen rajotuksella menty viittäkymppiä jo vaikka kuinka pitkä matka. Minkä takia olin jo jäljessä siitä aikataulustakin. Lopulta pääsin pelipaikoille, löin auton ekaan vapaaseen parkkiin, ja läksin juoksemaan reppu selässä, kevythäkki käsivarrella ja kaks koiraa hihnoissa. Parkkityypit kannusti matkalla että: "Enää 300 metriä matkaa kehiin!!" :D On muutes oikeesti kunto kohonnut, ei puhettakaan että aiemmin olisin kirmannut reilua puolta kilsaa koko matkaa noin kovaa ;) Rokotuksetkin vielä tarkistettiin, collieilla menossa pn-kehä, sitten enää niiden kasvattaja- sekä rop-kehä ja yksi mudi. Jestas! Ei ole ikinä noin kiire tullut, enkä tajua miten laskin sen niin väärin että monelta meidän vuoro olisi. Mutta Ilona laski ihan yhtä väärin, ne tuli vasta meidän jälkeen. Onneksi tuomari päätti pitää tässä kohtaa tauon, yleensä se ärsyttää mutta just tänään kyllä ei. Jännävessassakaan ei ehtinyt käydä ollenkaan. Huhhuh.
Joten siis paikallahan ei ollut kuin Ransu nuorissa, Jeccu valioissa, yksi junnunarttu ja Jippo nuorissa. Eli taas oli tiedossa koiran vaihto lennossa, onneksi Ilona oli Markon kanssa, joten saatiin nopsasti koirat vaihdettua. Jecun numerolapun muistin repiä Jipon lapun päältä vasta kehään mennessä, sitten en tiennyt mihin sen tunkisin kun muka taskuun ei mahtunut. No jossain vaiheessa sain sen farkkutakin taskuun sitten. Tää kirjotus on yhtä sekava ja pomppiva kuin koko päivä oli :D Anyway, siis Jecun kanssa kehään, Ransu sai erin ja sa:n ja sille jo sertikin kirjoitettiin siinä arvostelun sivussa (tehokas mies tuo Hans, ilmankos se kehäkin oli niin ajoissa).
Ilona ja Ransu kehässä
Jeccu kehässä
Kyllähän tuo Jecun liikkuminen on niin kaunista!
Hans nostatti koirat pöydälle, näyttää olevan noilla hollantilaisilla aina tapana. Ikää kysyttäessä sen kerroin, ja hän tuumasi suomeksi että yksi-kaksi-kolme ja puoli :D Koko oli tänäänkin tapetilla minkä näkee tokasta lauseesta arvostelussa. Yritin saada sitä harjaamallakin pienemmän näköiseksi, kun sillä tota karvaakin on yhden pehkocollien verran...kampasin sitä pohjavillaa poistavalla harjallakin, mutta ei se vaan noista karvoistaan suosiolla luovu.
Tähän väliin on muutes pakko laittaa kuva, miten koira muuttuu puolitoistavuotiaasta nuoresta, kolmevuotiaaksi karpaasiksi. Alakuva ei ole näyttelykuva, vaan treenikentällä otettu joten asento ei ihan kohdallaan mutta saa tuosta ajatuksen kumminkin. Yläkuvassa tuota karvaakin on vielä sopevasti :D Mutta oli miten oli, on se vaan saatanan komee koira!! Jeccu <3
Jecun arvostelu: "Nice in type. He is not small but very active. Nice head, ear carriage could be slightly better. Excellent eyes. Good length in muzzle. Sufficient angulations front and rear. I like his short back. Good tailset. Coat texture could be slightly better. Nice on the move."
Tulos siis erinomainen ja sa, joten jalkoja tosiaankin oli tuomarin mieleen tarpeeksi! :D Ja onhan se liikkeessä kyllä vaan hiton komea! Heti perään pu-kehä ja Ransuhan sen voitti. Harmitti kun Marko ei sattunut saamaan isää ja poikaa samaan kuvaan, olis ollut kiva semmoinen saada. Eli Jeculle PU2 ja vara-CACIB. Tässä kohtaa Ilona oli yllättynyt ja kysyi että minäkö ykkönen? Hans sanoi no et sinä, kun sinun koirasi! Taas naurettiin.
Äkkiä koiran vaihtoon, Ilona antoi Ransun Markolle, otti Jipon häkistä ja minä laitoin Jecun tilalle. Oli meno ku formulavarikolla taas :D Siinä se numerolappukin jäi ottamatta pois. Jipon kanssa kun kävelin kehään, ensin juostiin ympyrä ja sitten nostettiin pöydälle, siinä jo Hans sanoi että tämä on parempi kuin uroksesi. Tiesin sitten jo siinä, että no varmaan eri ja sa tulee kerta Jeccukin sen sai ja Jippo on hänen mielestä vielä parempi ;) Selitti että Jippo on juuri hänen tyyppisensä, mistä pitää. Semmoinen kompakti kokonaisuus, turkkia ja kaikkea myöten. Sanoin että juu, että on se kyllä kiva, Hans tuumasi että minun mielestä sinä olet kiva :D :D En kestä, hän oli kyllä hauska mies muutenkin. Kyseli siinä että oletko kasvattaja, ja meinaatko teettää pentuja tällä nartulla jne. Arvostelu on kyllä paljon lyhyempi kuin pojilla, mutta hän jutteli siinä minulle niin paljon, ja junnunarttu sai jo eh:n että ehkä hän tuumasi että lyhyestä virsi kaunis.
Eli näin: "Excellent in type. Compact, good size. Light in bones. Good earset. Good length in muzzle. I like her short back. Very nice coat texture. Moves with drive." Eli nyt Jipolla on plakkarissa eka CACIB! Niin ja saatiinhan se SERTikin sitten vielä.
Roppikehään sitten Ransun kanssa, jesh! Tästäkään ei ole yhteiskuvaa, hitto, mitähän se Marko oikeen on aatellut? :D Täytyy laittaa noottia menemään...Mutta joo, Ransu oli sitten ROP ja Jippo VSP. Täytyy kyllä sanoa että ei se paskaa jälkeä tuo ukkeli jätä ;)
Tämän kuvan tarina on kyllä päivän kohokohtia; siinä iloittiin Ilonan kanssa ja onniteltiin toisiamme, niin Hans kyseli että tunnetteko te toisenne? Sanottiin että Jippo ja Ransu on sisaruksia, ja Jeccu on heidän isänsä, niin hän kommentoi että hieno tasainen pentue. Kuka on kasvattaja? Kerrottiin, eikä hän ollut kuullut aiemmin. No ei tietty, mutta nyt on ;) Sitten hän vielä kysyi että oletteko te muka ystäviä?? :D :D Ajatteli ilmeisesti että me verissäpäin kilpaillaan näyttelyiden voitosta. No ei kilpailla! Sanoin itse asiassa viikolla jo Ilonallekin, että ihan sama kumpi uroksista voittaa, kun se on vähän niinkuin oma, oli kumpi vaan.
Käytiin vielä meren rannassa ankkurin juurella ottamassa hieno roppikuva, ja lähdettiin kotia kohti. Eipä oo hätäsempää näyttelyä koskaan ollut, mutta onneksi ehdittiin kehään!! Seuraavan kerran lähden kaks tuntia aikasemmin!
Kommentit