Olkkaritokoa

Olin pari päivää saikulla ja sain aikaiseksi vihdoin treenata sitä tokoa, vaikkakin vaan olkkarissa. Pakko oli jotenkin koirien energiaa purkaa. Laitoin videon faceen ja Jonna antoi mulle hyviä neuvoja mitä pitäis tehdä Cassun kanssa, on se hyvä että tuo kaukoneuvonta toimii ;)

Cassun osuus:

Aloitin vihdoin tuon metallikapulaan siedätyksen, noudonhan se muuten osaa eli muuta ei tarttis oppia. Vaatimuksena siis vaan että tuo mulle käteen asti kapulan. Ihmeen helposti se lähti jopa nostamaan sitä kapulaa, näkyy kyllä hyvin miten ällöttävä se on kun räkäsee mahdollisimman nopeasti pois. Ottaen huomioon että muuten nouto on lempiliike. Tähän Jonna neuvoi että tee ihan pelkkiä nostoja vaan koska liikkeen muuten osaa. Eli ihan vieressä. Sitä tehtiin sitten seuraavana päivänä, ei se yhtään sen mieluummin sitä nostellut mutta nostelipa kumminkin. Jatketaan nostoharjoituksia vaan tässä. Olen kyllä iloinen että ylipäätään koskee siihen eikä enää hauku mulle että pidä metallis ;)

Seuraavaks kakeja, sähkötassulla riitti "vähän" virtaa joten vaihdot ihan karmeita, tulee ainakin metrin eteenpäin kun oikein pomppaa. Sitten rauhoituttiin molemmat ja menin lähelle niin parani. Tekee istu-seiso vaihdot ihan oikein mutta tassuttelee sen jälkeen paikallaan. Tässä palkka pois kädestä kokonaan, ajatus on eteenpäin "niin että soi" sanoi Jonna. Niinhän se on, okei eli takapalkka kannelliseen purkkiin ja yhdessä mennään se aukaisemaan sitten. Tein tätäkin seuraavalla kerralla, purkki toimi niinkin hyvin että ekassa maasta istumaannousussa onnistui pomppaamaan metrin taaksepäin. On sillä aika hyvä kropanhallinta :D Parani ihan huomattavasti purkkipalkalla, pystyin olemaan jo parin metrin päässä i-s vaihdoissa. M-s vaihdot on helpompia Cassulle. Hyvä!


Seuraamista, Cassu on niin ihana tässäkin nykyään. Sitten niitä askelsiirtymiä, muuten hyvä mutta se peruutus...huh mitä pomppimista. Treeniä treeniä...

Eilen pitkästä aikaa tunnari ja voi jessus miten se tästä liikkeestä tykkää! Taukoa ollut siis pari kuukautta, nyt aattelin että pystynhän mä tossa pihassa sen tekemään kun ei ollut autoa edessä ja tunnarit on ihan varmasti tuulettuneet :D. Riikka Pulliainen mulle neuvoi siellä tokokoulutuksessa miten jatkaa, eli nyt jatketaan niin että vähennetään kapuloita aika nopeassa tahdissa. Laitoin suurinpiirtein kaks kolmasosaa niistä "sadasta" tunnarista ja levittelin, oma sekaan. Lähetin muutaman metrin päästä pa:sta etsimään, näin selvästi missä oma oli. Oma oikealla puolella, kävi ensin läpi vasemmalla puolella olevia, haisteli ihan selkeästi niin että tuomarikin ehtisi tajuamaan että tekee töitä ;) Oikealla oli kolme alekkain melko lähekkäin (n. 15 cm väliä) niin toi niistä sen oman!! Juhuu!! IHANAA! Oli niin mahtavaa nähdä miten se rauhoittui tekemään töitä ja oikeasti haisteli niitä eikä tehnyt silleen apinan raivolla vaikka meni kapuloille vauhdilla. Tein myöskin vain kerran vaikka mieli olis tehnyt tehdä uudelleen kun se tästä niin tykkää. Seuraavaks puolet niistä kapuloista ja sitten 1/3 ja siitä sitten nopeasti siihen oikeaan määrään. Riikka myös lupasi mulle että saan laittaa sähköpostia ja kysyä jos tartten apua, ihana ihminen.



Jecun osuus:

Taitojen tsekkausta, ei mitään järkevää ajatusta sen enempää ollut kun ruvettiin treenaamaan. Jeccu on liikkis kun se keskittyy ihan koko ajan tekemään, aika pitkään kuitenkin tehtiin eikä vissiin kertaakaan tipu kontakti :O Huippu otus.

Lyhyt paikkamakuu, maahan nopeasti ja paikallaan tosi rauhassa sekä hyvä katsekontakti. Sittenpä näkyy se treenaamattomuus eli nousee ennen käskyä, palkkailen siitä sitten maahan muutaman kerran. Hetken päästä toinen ja sitten ei enää nouse ennakkoon. Palkkailen tietty enste maahan.

Seuraamisen treenaminen hieman hankalaa tuossa pienessä tilassa, mutta en enää pidä koko aikaa namia nenän edessä sentään. Eihän se kauheen siistiä ollut mutta intoa riitti. Eikä voi vaatiakaan kun ei sitä olla treenattu paljoa. Muistin että niin, pitäishän se vissiin opettaa sekin että istuu kun pysähdytään :) Ollaan tässä tosiaan ihan alkutekijöissä vielä. Tajusin myös sen että mun pitää kävellä nopeammin tuossa ihan normaalivauhdissakin, on sen verran isompi kuin Cassu että muuten sekin kävelee eikä se näytä kovin hienolta. Tuossa eteis-keittiö suoralla se sitten olikin helpompaa itellekin treenata. Daa.

Liikkeestä seis, tätä olen jo aloittanutkin syksyllä. Käsiavulla vaan pysäyttänyt seisomaan. Meinaa siirtää takajalkojaan kun tulen viereen, johtuukohan siitä että haluaa nähdä mut paremmin? Palkkailtava siitä että pysyy paikallaan. Huomasin myös semmoisen asian että mun pitää kattoa taas eri koiralle eri kohta mihin jään seisomaan vierelle tullessa että se istuessaan jää oikeaan kohtaan pa:han. Taemmas jäätävä. Viimeinen toisto menee jo niin ettei liiku kun tulen viereen ja mä löydän oikean kohdan missä olla. Kasvattitäti Riikka neuvoi että palkkaa erikseen nopeasta pysähtymisestä jne. Mä kun olen semmoinen että mä aina alan heti tekemään koko liikettä kerralla enkä osaa paloitella. Hyvä homma, kiitos neuvoista sinnekinpäin!


Liikkeestä maahan,  tätä alettiin sitten tehdä seuraavana päivänä eikä oo ikinä liikkeenä tehty, on kyllä erikseen maahanmenoja mutta ei sivulta liikkeestä siis. Palkkailin Riikan neuvojen mukaan pelkistä maahanmenoista enkä lähtenyt tekemään koko liikettä heti. Hyvä mä! ;)

Piti oikein tarkistaa mitä kaikkia liikkeitä alossa pitäiskään osata jos sinne mestiksiin syksyllä mentäis. Eli kaksi seuraamista, paikkamakuu, luoksepäästävyys, molemmat jäävät, luoksetulo ja estehyppy. Ongelmaksi tuskin tulee liikkeitten opetus, lähinnä sitten se häiriö, kokeenomaisuus sekä palkattomuus. Huuuu jostain möllitokoja! Keväällä alkaa ainakin se cuppi taas. Plussaahan tässä on se että siellä näyttelyissä ollaan käyty ja kehässä se ainakin keskittyy kybällä vaikka muita koiria olis kehän reunalla sekä muuta hälinää. Toinen plussa on se että sen kanssa ei tartte olla niin varpaillaan muitten koirien takia, Cassun kanssa kun on aina oma jännityksen aiheensa se miten se muihin suhtautuu epävarmuuttaan vaikkakin käskyn alla pysyy. On siihen kokeeseen kyllä kumminkin matkaa vielä...


Jipon osuus:

Pa-treeniä, aika näppärä tytteli se onkin, ihan viimeiseksi ei tartte avuja yhtään. Olis kyllä kiva ettei puris mua kädestä joka kerta kun tulee viereen. Otin namit pois kädestä että pystyi keskittymään muuhunkin kuin niihin. Seuraavana päivänä aloitin naksuttelun metallikapulasta, katsotaan kuinka tämä tällä tyylillä edistyy. Päästiin vasta siihen että maisteli sitä kapulaa laipasta. Aivot sillä ainakin suli :D Pitää muistaa että se on pentu eikä tosiaan kovin pitkiä sessioita jaksa.



Aina kun mä treenaan tokoa niin huomaan että onpas tää muuten kivaa, edelleen ihmettelen miksen tee tätä enempää? Ei muka kerkiä...pyh itelleni.

Kommentit