Tokokouluttajien harkkakoirakkona

Lauantaina oli meidän ryhmällä ruudun alkuopetus, seuraaminen, liikkeestä jäävät, kaukot. Oletuksena oli että koira ei osaa mitään. Heidi (yksi kouluttajaharjoittelija) sanoikin mulle siinä alussa että olisit ottanut Jecun tai pennun kun Cassuhan osaa jo kaiken :)) No ei se nyt ihan kaikkea osaa kuitenkaan. Mutta huomenna pääsee Jippokin mukaan treenaamaan! Riikka (kouluttaja) sanoi että ota mukaan niin näyttää miten pennulle aloitetaan ruudun opetus, jee!! Voishan sen kanssa sitten muutenkin treenata, ei ainakaan osaa mitään. Istua kyllä, joskus jopa käskystä. Tai jos ottaa kaikki mukaan niin on valinnan varaa osaamistasossa ;)

Ruutu: Joko lelulle, ruudun näyttämisellä (eli taputellaan maata) tai namille. MUTTA ei namialustalle niinkuin on tehty, vaan joku erottuva, vaikka se pottukattila. Syystä että kun alustan ottaa pois niin voi mennä nuuskutteluksi ja namin etsimiseksi. Kosketusalusta kyllä käy, niin että lyö tassun siihen ja kääntyy katsomaan. Riikkakin on sitä mieltä että mieluummin ruutuun varastava koira kuin himmaileva tms. Me tehtiin niin että pitkältä matkalta hetsasin taas ruutuunmenon motivaation takia. No vauhtia kyllä on ihan tarpeeksi nykyään, äkkiä auttoi tuo hetsaus tähän. Ensin näytettiin miten on tehty, eli Eine laittoi apparina namin. Sitten opiskelijat sanoi ettei apparia ja mun piti pysäyttää ennen alustaa mut unohdin :D Uudestaan ja olin varma ettei pysähdy. Pysähtyipä kumminkin! Sitten kokeiltiin niin että jätin istumaan lähtöpaikkaan ja menin itse ruudun taa. Eli ns. kutsuruutu. Tätä ei olla ikinä kokeiltukaan. Huusin vaan ruutuun ja käsky seis kun on oikeassa kohdassa. Pysähty ku seinään. Taitava!

Liikkeestä jäävät: Tämä oli sinänsä hankalaa koska oletus oli että koira ei osaa edes seurata. Cassu jotenkin ihmetteli että mitä se huitoo kun piti auttaa pysähtymään...No liikkeestä istumista ei olla ikinä treenattu, mentiin sitten sen verran oletuksissa eteenpäin että alettiin sitä suoraan opettamaan. Noinniinkuin seuraamisen kera. Pelkällä käskyllä ei alkuun mennyt, piti olla avuja. Alkoi se sujumaan paremmin niin tehtiin sitä että palataan taakse. Jos kiersin Cassun niin pää/katse kiersi mukana, josta syystä tassut meni vinoon. Eli palkkailin sitten siitä että kiertelin edessä ja palkkailin kun pysyi, ihan samaa mitä on alkuun tehty seisomisen kanssa. Maahanmenossa tota ongelmaa ei ole ollut, on tietysti sen verran tukevammin paikallaan kun makaa.

Seuraaminen: Tässäkin olisi pitänyt aloittaa ihan alusta. Mulla oli tässä Heli opena eli tehtiinkin sivuaskelia ja peruutusaskelia. Sivuaskelet on ok, Riikkakin sanoi että tulee tosi tiiviisti ja näyttää hyvältä. Vaikka mä sanoin että mua ärsyttää kun se vähän pomppii niin Riikka sanoi että sehän on ihana kun on noin likellä. Astuu oikein mun varpaille. Okei, hyväksytään. Peruuttamisessa se pomppiminen ei ollut kovin hyvä kun vetää vinoon. Sitä treenataan sitten seinän vieressä ettei pääse vinoon ja alkuun lyhyemmillä askelilla ettei ole niin innoissaan. Vähentäis pomppimista.

Kaukojen vaihdot: Meille tuli istu-maahan-istu minkä Cassu osaa hyvin, ja taas oli ihan hirveän vaikea olettaa että se ei osaisi. Ei tehty normitapaan ollenkaan (siis koetapaan). Piti sitten veivata tekniikkaa mistä ei tullut mitään nami kädessä. Cassu kun nyppii vaan sitä sitten eikä malta ajatella, olin siis kyykyssä maassa ja tarjos tassua, meni maahan, istui ja läpsi mua tassulla, pomppi sinne sun tänne. Sanoin kyllä että tämä tapa ei meillä toimi. Yritettiin sitten vielä niin että olin sivulla kyykyssä eli vähän niinkuin näyttelyasennossa. Onnistui vähän paremmin kun oli jonkun verran rauhoittunut. Saatiin jopa ehkä yksi siisti toisto. Riikka sanoi että tuo näyttää siltä että siirtyy liikkeessä. Sanoin että ei muuten siirry yhtään. Hemmetin nopeat vaihdot kyllä kuulemma :D Tuo nami kädessä yhdistettynä siihen että molemmat ollaan luonteeltaan "vähän" hätäisiä ei toimi. Molempien pitäisi rauhoittua...no, aiemmin koulutuksissa olleeseen lauseeseen viitaten: vilkasta koiraa on turha yrittää saada rauhoittumaan vaan saada se toimimaan siinä normimoodissa. Eli tuo tyyli ei vaan toimi. Namit pois nenän edestä ja kun se kerran nuo jo osaa niin se että käsken kauempaa ja heitän namin on toimivampi. Tai takapalkka. En sitten pullikoinut vastaan vaan yritin jos tarkoitus oli nyt opettaa opettajia ;) Mutta pitäis ehkä saada muitakin vaihtoehtoja opettamiseen kuin yksi, kaikki kun ei ole samasta muotista. Kokeilin vielä maahan-seiso vaihtoja mitä Kata ja Gebo teki eli istutaan haara-asentoon ja koira siihen kinttujen väliin, jumpataan maahan-seiso ihan vaan niin että vähän nousee ja samantien lösähtää takaisin. Tää onnistui paremmin. Voi johtua siitäkin että Cassu oli jo väsyneempi ja rauhallisempi.

Oli se ainakin kotona väsynyt, kaksi tuntia siinä oltiin ja puuhattiin. Huomenna siis uudestaan!

Lisäys eli jatko sunnuntaista:

Jeccu: Naksuttimelle ehdollistaminen. Käytinpä tilaisuuden hyväksi kun tarvittiin koira mikä ei vielä naksua osaa. Niina kun siellä kurssilla tuota mua koko ajan kehotti käyttämään niin nyt osataan sitten naksu :D Tarjosi kauniisti pa:ta siellä kun alkuun odoteltiin vuoroa ja kuunneltiin selitystä, mitähän sitä ollaan viimeksi treenattu? :))

Jippo: Ruudun opettaminen pennulle. Kippo, sinne nami, koirasta kiinni ja lasketaan menemään. Matkalla hiljaa (siksi normia hiljempaa ettei lähde kattomaan mitä se mamma huhuilee) käskyä. Alkuun läheltä, ruudun sisältä siis. Mentiin koko ajan pidemmälle koska oppi heti että kupista nami tulee, kävi kattomassa itekseenkin pari kertaa että olisko siellä namia. Samalla sai luoksetulotreeniä kun kutsui takaisin kupilta ;) Hauska kun jossain vaiheessa vietiin nami ja hölötettiin ja sitten vasta laskin menemään niin Riikka sanoi että aika ihme että enää muisti että siellä se palkka olis. Eli siis ei hölötetä namin laiton jälkeen vaan heti se koira sinne :D Moni pentu olis lähteny jo kuulemma haahuilemaan muualle. Järkyttävän hyvä keskittymiskyky muutenkin kun ei sillä ollut aiettakaan lähteä muualle kuin kupille tai mun luo.

Saatiin eilen myös hyvää sosiaalistumistreeniä rallytokokisoissa ja tänään siellä treeneissä. Rallytokossa oli tosi kivasti, ei puhissut muille ja katseli vaan kiinnostuneena muita koiria. Tosi paljon reippaammin oli kuin aiemmin p-haun epiksissä vaikka koirat haukkui ja oli hälinää. Tänään oli jännempää kun ihan ovensuussa oli koiria ja niitten ohi piti heti tulla. Hetken päästä olis kauheasti halunnut tutustua Seraan, kiipesi Pinjankin yli että pääsisi luo mutta en päästänyt iholle. Onkohan siinä jotain tuttua, Sera on nimittäin Cassun siskopuoli :) Illalla vielä Gebon ja Chilan kanssa vähän tutustuttiin, Jippo hyväksyy ne muut koirat siinä vieressä mutta ei tosiaan heti lämpiä leikkimään. Ei kyllä tarttekaan, kunhan oppii neutraalin käyttäytymisen muita koiria kohtaan. Reippaasti se muuten käyttäytyy, on utelias niitä kohtaan eikä lähde litomaan eikä rähjää. Muttei myöskään tykkää jos joku tunkee heti liian lähelle. Ihmisethän on aivan älyttömän rakastettavia rapsuttajia, niiden luo mennään peppu villisti pyörien ja häntä on ihan propellina :D

Cassu: Tunnari. Tehtiin nyt hallissa vaikka Katariina kielsi kokemattomalle koiralle siellä tekemästä. Ensin putkenpaino ja sinne taakse tunnari piiloon. Kierti ja löyti heti. Olin lähettämässä normisti pa:sta. Seuraavaksi (?) tunnarilauta, siinä viisi ja sitten se oma sinne väliin. Löysi heti oman, ei vaan saanut nostettua kun laudan välit oli mitoitettu Helin mittelille :) Tässä itse polvillaan laudan luona että näkee ottaako oikeasti oman. Sitten laudan toiseen päähän muka samaan riviin tunnarien kanssa. Löyti heti. Teki nenällä töitä. Sitten toiseen päähän ja mä sanoin että nyt kyllä näkee mihin mä tän laitan, istui odottamassa ja vaikka heilutin käsiä kaikkien kapuloitten päällä niin tuli ihan suoraan omalle ja nosti haistelematta. Eli tosiaan näki mihin sen laitoin. Ihmisillä oli hauskaa...Sitten Riikka sanoi että tälle koiralle ja siis kaikille tuon tyyppisille koirille olisi yksi tapa opettaa tuo nenän käyttö varmaksi koska sillä on hieman liikaa intoa tähän liikkeeseen. Juu, kerroin että Katariina sanoi että yleensä ei saa kieltää tunnareille menemästä ennen käskyä mutta tätä koiraa saa kyllä kieltää :D

 No niin, se tapa oli sitten se sama "sata tunnaria" mitä Jonna on tehnyt Mintun kanssa. Eli ihan oikeasti järkyttävä kasa tunnareita levitetään ympäri hallia/kenttää, viisi omaa taskuun ja aloitetaan viemällä tunnari sekaan. (Yksi kerrallaan tietenkin.) Jos nostaa ja tuo väärän, ei sanota mitään vaan tungetaan taskuun ja odotetaan että rauhoittuu tekemään ja tuo sen oman. Missään välissä ei uutta käskyä tms. Ollaan ihan neutraalisti vaan ja odotellaan että tajuaa mikä on homman nimi. Riikka sanoi että tämä vaatii ihan älyttömästi paukkuja ohjaajalta, pitkäjänteisyyttä (mitä mulla on siis ihan mieletön määrä :D) ja sitä että se tehdään viikon sisällä kaksi kertaa päivässä ja varmasti oppii. Ekalla kerralla toi viisi väärää ja sitten vasta oman. Riikka sanoi että tässä saattaa koira tuoda jopa parikymmentä väärää ennenkuin se oma löytyy, sitten bileet pystyyn kun lopulta tuo oman. Siirrettiin tunnarikasa toiseen päähän hallia että sain jatkaa treeniä itsekseni, vie tosiaan aikaa koska tarkoitus on että ennen ei lopeteta treenikertaa ennenkuin tuo sen oman ekalla. Kysyin kyllä siinä että mitenkäs pitkään tätä halliaikaa olikaan....Tässäkin muuten ollaan kapuloitten takana polvillaan että nähdään milloin varmasti ottaa oman. Mulla kerta oli viisi niitä kapuloita taskussa niin 7 kertaa vaati jotta toi oman ekalla. Ehdin ennenkuin aika sekä tunnarit loppui, niitä jäi 20 jäljelle, oikein laskin ne :D Toka vikalla nosti ensin väärää mutta tiputti heti ja otti oman. Siinä kohtaa alkoi käyttämään nenäänsä vasta. Tein vielä kerran koska en halunnut hyväksyä sitä missä nostaa väärää. Riikka sanoi että teit ihan oikein, ei tullut kysyttyä sitä siinä aiemmin mitä tehdä jos nostaa muttei tuo itselle asti väärää. Hyvä että en hyväksynyt sitä. Vikalla tosiaan käytti nenäänsä jo heti. Sain sen kassillisen tunnareita kotiin, laitoin yöksi ulos tuulettumaan, sanoivat että niin niitä samoja voi käyttää uudelleen. Tai pakkasen kautta moni kuulemma käyttää että hajut lähtee.

On muuten tosi väsyttävää sekä koiralle että ohjaajalle, Cassu räkyttää naaman edessä eikä sitä saa kieltää mikä ärsyttää mua ihan suunnattomasti, se yritti tehdä kaikkea, lisäksi oli kyllä tarpeeksi häiriötä kun Tuuli treenasi Chilan kanssa ja sen pallo tuli melkein meille asti ja Cassu meinas viedä sen. Sain kutsumalla takas, siihen oli pakko puuttua jo. Olin ihan varma että eihän se nyt muista enää mitä tässä ollaan tekemässä ilman uutta käskyä. Ei kumminkaan lopettanut tekemistä missään vaiheessa, oikeasti yritti käyttää aivojaan että mitä se eukko nyt haluaa. Pitää vaan odottaa ja odottaa ja odottaa....Kai mä viikon tätä jaksan! Pakko jaksaa, on ainakin kokeiltu sitten. Ei ihme että Riikka sanoi että vaatii tosi paljon paukkuja ohjaajalta. Jatko-ohjeita en nyt sitten muistanut kysyä tai ne meni ohi, onneksi on Jonna olemassa ja se ne tietää :D

Kommentit