Oi miten Oivallinen Juju

Viime viikolla oli kahdet kisat kalenterissa, tiistaina Ylöjärvellä kolme rataa Jari Helinillä ja lauantaina kaksi rataa Minna Räsäsen ratoja. Lauantaina oli kyllä hyppärikin, mutta tajusin että ei voida sitä mennä, kun mies lähti illalla töihin ja pennuille ei ollut hoitajaa. Molemmat iltakisoja, ja kotona oltiin aika myöhään ilman sitä hyppäriäkin. Eli nämähän olivat sitten Jujun toiset ja kolmannet kisat, jos ei lasketa sitä helmikuun Lohjaa, jossa käytiin toteamassa että ei osata vielä.

Ylöjärven sekä halli että tuomari ihan uusi tuttavuus, ei ole osunut ihme kyllä koskaan kohdalle. Kyllähän tuonne Ylöjärvelle on sen verran meiltä matkaa, että tuli semmoinen kauas on pitkä matka-olo. Onneksi oli kisaseurana Sanna ja Vimmu, Team Ponnarit taas liikkeellä :D

Kaksi agirataa ja hyppäri, kummallakaan agiradalla ei puomia. Meinasin ahdistua kun kuulin että pikkumineille laitettiin korkeudeksi 15, ja mietin heti mielessäni että sitten minit on 25, medit 35 ja pikkumaksit 45. Mehän ei olla edelleenkään kuin jokunen kerta treeneissä tuota korkeutta tehty. Aina muutama rima korkeammalla. Eikä niitä treenejä ole usein ehtinyt olemaan. Sitten mietin mielessäni, että nyt lopeta sellaiset ajatukset, koska kyllä se nyt hemmetti sen korkeuden hyppää ihan keposasti, mietipä niitä pikkuminejä mitkä hyppää suhteessa paljon korkeampia hyppyjä. Ja tadaa! Hyvin meni eikä tuntunut missään.

Eka rata kepit oikein ekalla, keinu ihan superi, irtoili hienosti esteille mikä ei tuolta videolta välity. Kun ei päässyt sivulta tietty kuvaamaan. Takaisin etuosaan tullessa siinä oli putkesta hyppy, ja suoraan tarjolla kepit mutta piti tulla putkelle. Karjaisin "ehkä" liian kovasti Jujulle siinä, tuli kyllä kiltisti putkeen mutta ei sitten enää mennyt seuraavaan putkeen vaan kääntyi ihan putken suulta kyselemään että saanko mennä? Mun takaaleikkaus jää liian tiukaksi, ihan aattelin tehdä tuohon väliin persjätön, mutta ei kyllä pohkeissa vauhti riittänyt. Joten tästä kielto. Lopun menee aavistuksen epävarmasti, kun tuo vika hyppy ei enää linjalla ja katsoo vain minua. Vitosella siis maaliin ja tällä kakkossija.

Toka radalla ansaesteitä, ja oli muutama kohta mihin pakko ehtiä ohjaamaan. Eli tuon suoran putken jälkeen hyppy ja kääntö takaisin eikä suoraan putkeen. Hienosti tyttö kääntyi valssilla, keinun tekee taas tosi hienosti vaikka sivuirtoan siitä. Sitten oltiin kepeillä, ja pidätin hengitystä että menemenemene, ja nehän meni oikein ja enää loppusuora, jolla 4 estettä. Muurin jälkeen kääntyy katsomaan, koska se on aina semmoinen ettei koira näe valmiiksi mitä takana on, niin se saattaa aiheuttaa kiellon. Onneksi nappaa seuraavan hypyn, ja nollalla maalissa! Juhuu! Toinen sija tältäkin radalta.

Vika rata hyppäri, ja tällä olikin sitten muutama aika outo linja, jotka sitten meidänkin radalla näkyivät. Agiradat olivat ihan kivoja, ei ihan helppoja ansoineen nekään. Alun hyppy-ympyrän jälkeen päästiin kepeille, ja siinä lähti vedättämään niin kovaa, että meni lopussa rytmi sekaisin. Se korjattiin ja jatkettiin, tuosta olisi pitänyt mennä kauimmaiseen putken päähän, ja no chance. Tällä kertaa en karju sitä pois kepeiltä, tulee nätisti putkeen, tällä kertaa jopa menee siihen seuraavaan mutta kääntyy kumminkin sieltä takaisin. Tuohon sen reaktionopeuteen kun vielä joskus tottuisi....:D Onhan se hiton hyvä, mutta ei näistä aiemmista kukaan noin nopsaan ole reagoinut. Ja tuo vielä kääntyy pennin päällä. Tämä samainen putkeenmeno-ongelma noin lähellä takaaleikkausta on tullut ennenkin esiin, ja on siis edelleen sillä treenilistalla näköjään. Sitten nuo loppuhypyt olivat kyllä tosi oudolla linjalla, anteeksi vaan tuomari. Ei menty sinne renkaalle, käännyttiin tiukasti, eikä menty muurille ja siitä pari hyppyä maaliin. Hylly siis tästä.

Oli kyllä kivat kisat, saatiin pari lahjakorttia seuraaviin, joten täytyy tuonne kauemmas ajella toistekin. Tässä videot radoista:



Lauantaina siis HAU:n kisat Helsingissä, tämä kisapaikka onkin tuttu ja tykkään. Kivat lämppämaastotkin. Täällä tuomarina Minna Räsänen ja sen tiesin että hänen radat ei ihan suoraa luukutusta tule olemaan. Rimat oli 40, oltiin ulkona hiekalla joten ihan kiva, koska se tuo korkeutta kuitenkin lisää jos pohja pehmeämpi. Tosin tykkään tästä pohjasta, koiralle varmasti kivempi, ei luista ja on pitoa. Ei ollut raskas juosta, vettä oli satanut päivällä paljonkin ja meidän aikana enää onneksi satunnaisesti tihutteli. Juupeli ei kyllä sateesta välitä, mutta onhan se nyt kivempi kuivissa kamppeissa kisata.

Eka radalla olin tosi iloinen tuosta renkaan suorituksesta, ei mene turhan lähelle sitä vaan leiskauttaa ihan kunnolla ja hienosti sen. Kun se joskus ottaa siihen lähelle vielä lyhyen askelen, että varmasti onnistuu. Tosin ensi vuonnahan tämä tulee muuttumaan vähän matalammaksi, mikä on ihan loistavaa. Varsinkin pikkumineille aivan saatanan epäreilua mennä samaa korkeutta kuin medit. Ja jotenkin huvittavaa, että suurempien pikkumaksien ohjaajat valittavat, että sitten joutuu opettamaan kaksi korkeutta koiralle, tai että se on sille vaarallista kun saattaa sitten hypätä väärin ja päin rengasta. Ne jotka haluavat kisata kahdessa kokoluokassa siis. Ei riitä sympatiaa näitä kohtaan yhtään. Ihanaa että voit oikein valita, mutta olisipa kiva ajatella välillä niitä muitakin. Että kuule, ihan oikeasti valkkaa se luokka jossa kisaat ja piste. Ja niin, joutuuhan se koira arvioimaan hyppykorkeudet muutenkin, joten.....Onneksi tosiaan tästä Sagin kokouksessa päätös saatiin että korkeudet muuttuvat. Ugh. Tästä saa mun kanssa ihan riidan aikaiseksi, jos haluaa.

Noniin, ja sitten niihin ratoihin takaisin. Tälläkin radalla sai ihan ohjata, tuon A:n alla olevan putken jälkeen oli hyppy tarjolla, yritin tehdä siihen vastiksen, joka nyt oli kuitenkin myöhässä ja aika lähellä käy sitä hyppyä mutta tulee kuitenkin oikealle linjalle. Tässä tuo putkeenmeno oikealta onnistuu, kun on tilaa enemmän. Putkesta tullessa ihmettelee ratahenkilöitä, että miten sä sinne ehdit? Sitten hämmästyy, että eikun sä ootkin siellä? What? Josta johtuen en oo ihan siellä missä ajattelin olevani, ja A:n jälkeinen elämä menee läskiksi. Tuossa nimittäin oli ihanasti tarjolla tuolta hypyltä putken pää, joten tarkasti piti ohjata. Ei ollut yksi eikä kaksi koiraa kun sinne meni. A "hiukan" hasardi, lataa taas pikkusen voimaa tuohon ponnistukseen. Tuo sen jälkeinen hyppy ja rengas oli aika lähekkäin, joten "kauniilla" karjaisulla saan sen kääntymään takaisin. Ai että mä tykkään tuosta että se kiihdyttää kunnolla <3 Puomi on Galican, eli eri kuin meillä mutta jestas miten hyvä puomi ja vielä putki edessä!! Oli nimittäin tässä ongelmia, kun putki palkitsi sen ja ihan ekaa kertaa alkoi loikkimaan treeneissä sitä. Argh. Nyt se leviää käsiin kun pitäis alkaa kunnolla kisaamaan. Tosin eihän sitä treeneissä tuota kisamoodia saa esiin. Puomin jälkeen siis putkeen, siitä tultiin hypylle joka piti ohjata tarkasti, koska siihen tuli sen verran laaja kaarros että moni senkin ohitti. Kepeille tullessa se ei kyllä edes yrittänyt, juoksi ekasta välistä vaan läpi. Vauhdin hurma sekoitti pään. Loppu menee sitten mitenkuten sählätessä. Vitosella kuitenkin voitto tältä radalta!


Toka rata oli kanssa tosi kiva, tykkään kyllä tämän tuomarin radoista. On tekemistä muttei typeriä linjoja, mitä vihaan eniten. Ansaesteitä riitti tälläkin radalla. Tällä oli hauska alku, moni meni tuon neliön ulkopuolelle ohjaamaan, mutta meille sopi paremmin sisäpuoli, ei tule laajoja kaarroksia, eikä vie omalla liikkeellä koiraa tuonne A:n alla olevaan putkeen. Hyvin toimi, ja A meni tällä radalla loistavasti, onneksi se korjaa tuon itse. Tuon takana olevan hyppysarjan ja putkeen menoon irtoaa kivasti, siellä on tosiaan A:n takana vielä yksi hyppy mikä ei näy. Kepeille tulo oli vähän mietintää aiheuttava, ei ollut ihan helppo koska nuo eivät linjassa olleet, siis putki ja kepit. Täytyy itteään kehua sen verran, että hyvin maltoin varttua että tuli ohjaukseen ja lähti kepeille ennenkuin itse kiihdytin. Ja sitten putkeen. Tuo taas piti ohjata kunnolla tuo hyppy, ja sitten olinkin pulassa kun en ehtinyt tekemään valssia enkä persjättöä mitä aluksi suunnittelin. Muutin sen siksi että valssi kääntää paremmin ja varmasti olisi persjätöllä valunut puomista ohi. Mutta joo, olipa paska ohjaus ja myöhässä noin viikon. Sitten sinne puomille, ajattelin että kokeilen loppuun oikeeoikee, koska ohjaamaan en kyllä tule ehtimään. Ja hahaa!! Miten loistavasti kääntyy ja nappaa hypyn!! (tosin ei kyllä sitä kontaktia videolta nähtynä, mutta tuomari ei nosta kättä niin...tuossa tilanteessa en sitä nähnytkään.) Piti lopussa vielä Sannalta varmistaa, että nousiko käsi ennen puomia, menikö se ohi aloituksesta mutta ei! Nolla! Ja voitto tältäkin radalta, jee!

Hauska juttu oli myös se, että kun kiitin tuomaria kivoista radoista, niin hän kysyi että eikös sulla ollut se schapendoes? Mä olin että joo, niin hän nauroi että puomilla sen silmistä näkyi silmänvalkuaiset-silmänvalkuaiset-silmänvalkuaiset, aina kun otti laukan. Sanoi vielä että kaikkea sitä tuomari ehtii katsomaankin. (tämä siis eka radalla) Heheee. Hauska hullu Juju.




Joten saatiin kolmansissa kisoissa Oiva, tosin huolimatta useista epäuskoisista ihmisistä, ei nousta vielä kakkosiin :D. Treenataan vielä kisaamista ja kun ne hyppykorkeudet sitten taas kasvaa ylemmäs mennessä, niin katellaan nyt. Joutaa niitä viiskymppisiä rimoja loikkimaan. Fun fact, Jippo nousi samaisen tuomarin radoilla kakkosiin, jättämällä vikan keppivälin tekemättä ;)

Jätettiin siis hyppäri väliin ja lähdettiin kotimatkalle, piti kiiruhtaa pentuja hoitaamaan kun Kimi lähti yöksi ajoon. Juupeli on kyllä todella hienosti kuulolla radoilla, on suoritusvarma yleisesti ottaen ja estehakuinen ja irtoava ja mitähän muuta. Tässä on kyllä ollut suurena apuna se, että ollaan oltu alusta alkaen Lotta Lehtisen treenissä, pentukoulua myöten. Ja se, että itse on tiennyt miltä haluaa minkäkin suorituksen näyttävän. Ollaan rakennettu into, estehakuisuus ja kaikki muu oppi mitä voi kuvitella. Voin lämpimästi suositella <3 Onneksi jatketaan samalla opella edelleen!

ps. Lähdetäänpä tästä pitämään nyt puomisulkeiset ennen Ärinöitä....









Kommentit