Kisoja ja tulevaisuuden suunnitelmia
Kisailut
Ollaan käyty kahdet aksakisat tässä lähiaikoina, toissa viikolla Sipoossa ja eilen omalla hallilla. Lähinnä sitä puomitreeniä toivonut, joka alkaa olla ihan naurettavaa. Sipoossa ei ollut puomia ekalla radalla, tokalle se kyllä sitten tuli. Omissa kisoissa se oli ekalla radalla mutta ei tokalla. En ehkä ikinä ole toivonut jotain estettä kentälle, ja sitten sitä sinne kovin nihkeästi laitetaan. Hyvinkäällä ei ollenkaan, eikä Janakkalassa, jossa oli sentään 3 agilityrataa. Ootappa kun toivot, että ei olis keinua (niin kuin Cassun kanssa), niin aivan varmasti se sinne läntätään :D No joo, eikä kyllä ohjaajan kriteerit eilenkään pitäneet, ihan oikeasti, miten pystyy ihminen niin huijaamaan itseään? Näkee muka ihan selvästi, että koira kyllä otti on-offin, mutta en malttanut vaatia lupaa pois? Ja mitään ottanut, kun ihan suoraan juoksi vaan. Ihan keskelle kontaktia kyllä nätisti tassu osuu. Herranjestas miten urpo sitä voikaan olla! Sipoossa sentään palautin, mutta siellä se loikkasikin ihan törkeästi. Uskomatonta....eikä kukaan tullut lupauksista huolimatta mua hakkamaan, kun seurakavereita käskin, että jos kriteerit ei pidä niin muksikaa huolella! ;)
Keppivirheitäkin tullut, mutta ainakin omissa kisoissa ne oli kyllä ihan omia mokia, ekalla radalla rintamasuunta niin kauniisti putkelle, että sinnehän se sujahti keppien sijasta, toka radalla taas muka-autan, joka saa aina Jipon tekemään virheen. Huoh. Pitäis tosiaan päästä epiksiin, jospa mun pää kestäis paremmin siellä noita kisatilanteita. Niistä kepeistä on tosiaan tullut mulle itselle se iso peikko, josta syystä teen jotain tosi ihmeellisiä asioita niillä kepeillä, ja sitten Jippo tekee siksi virheen. Kolmannella radalla kun menin enkä meinannut, niin kas kummaa, kun osaa ihan ite jarruttaa aloitukseen, ja menee tosi kauniisti vauhdilla kepukat. Huoh nro 2 ohjaajalle.
Eilinen kisapäivä oli pitkä, eikä se näkynyt Jipossa millään lailla vika radalla. Ihan samalla innolla ja vauhdilla sekin tehtiin. Eka rata klo 9.40 ja vika 13.40. Hitto kun olis saanut ajat noista radoista, ei yhtään hullumpaa vauhtia nimittäin menty. Eteni kyselemättä ja innokkaasti irtoili muutamaan paikkaan, mitä ei tullut kyllä edes mieleen ajatella tuolla vikalla radalla. Sipoossakin oli jopa pätkiä, etten ollut koiran edessä edes saksalaisessa! :D Ehkä tämä tästä! Eilen tein ekalla radalla niin hienon viskileikkauksen, ja se toimi älyttömän hyvin Jipolle. Harmi kun ei näy kunnolla videolla, kun tuomari just edessä. Eiliset radat tässä. Mutta hei! Ei varastanut kertaakaan, sen kuitenkin pidin huolta, ja menin aika kauaskin lähdöissä. Oli kyllä niin hauskaa taas radoilla, että kisakalenteria selamaan vaan. Harmi kun olen koko pääsiäisenkin töissä, niin ei pääse siinä kisaamaan.
Sijoitussiskoksiakin olen nyt päässyt näkemään, Reija tuli Enkun kanssa Sipooseen moikkaamaan, ja eilen Marika Fifon kanssa. Käytiin molempien kanssa metsälenkillä kisojen jälkeen, pääsi Jippo jäähkälenkille kakaroineen. Molemmilla on nyt ensimmäiset juoksutkin olleet, Fiolla aloitti pari viikkoa myöhemmin kuin Engla, ja sillä on ne vielä parhaillaan menossakin. Vauhdikkaita, iloisia, avoimia sekä ihmisille että koirille. Nämä sanat ehkä kuvaavat niitä tällä hetkellä parhaiten. Ja herranjestas miten nopea tuo Fiolla oikein onkaan! Se on oikea pikkuinen sähköjänis. Engla taas on nuoresta iästään huolimatta kovin tasapainoisen ja itsevarman oloinen nainen jo nyt, juuri sen luonteinen koira joka on aivan nappi jalostukseen.
Engla:
Eilen kävi rotuuntutustuja katsomassa kisoja, ja vielä uskalsi lenkillekin meidän kanssa lähteä :) Peloteltiin mahdollisimman karmeilla jutuilla, mutta ei into kuulemma laantunut, vaan schapendoes on seuraava rotuvalinta. No, partacollien omistajana hänellä on turkkihommelitkin hanskassa, että sen puoleen ei ongelmaa. Tuo kammattava pinta-alakin pienenee ainakin puolella.
Fiolla:
Jipon tuleva pentue Osbournen kanssa on herättänyt suurta kiinnostusta nyt jo, kasvattajaa ilahduttavaa ja erityisesti siksi että astutuskin on kuitenkin vasta ensi tammikuun tienoilla. Täytyy toivoa mahdollisimman suurta pentuetta, vakavasti otettavia kyselijöitä on monta. Toki niitäkin, joille en suurtakaan ajatusta uhraa, tyyliin: "Varaan pennun, kiitos." Itse olen tyytyväinen siitä, että suurin osa pennun kysyjistä ovat miettineet nimenomaan yhdistelmää, luonneasioita ja harrastusominaisuuksia. Kiitos kaikille mielenkiinnosta, aika nöyränä saa uusi kasvattaja olla.
Luonneasioista puheenollen, Osbourne on menossa toukokuussa BPH-testiin. (Beteende – och personlighetsbeskrivning hund, BPH, är som namnet anger en beskrivning av hundars mentalitet och personlighet. Den sker på en standardiserad bana där hunden får uppleva olika situationer.) Se on Ruotsissa tehtävä testi, jota ehkä kuvaa eniten se, että se olisi yhdistelmä mh-kuvausta ja luonnetestiä. Täällä asiasta lisää. Siinä on kahdeksan eri testattavaa kohtaa, mm. kävellään erilaisten alustojen yli, on luonnetestistä tuttu kelkkakoe ukkoineen (ei kylläkään liikkuva), sekä myös testataan laukausvarmuus. Testissä ei tule pisteitä, se on joko hyväksytty tai hylätty. Ja MH-kuvauksen tapaan, esim. miten reagoi laukauksiin merkitään samantapaisella kaaviolla. Näitä on jopa Ruotsissa innostuttu schapendoeseille tekemään näköjään, kohtuullisen uusi asia siellä kuitenkin. Todella mielenkiintoista, Annika lupasi yrittää saada jonkun se testi videoimaan, ja laittaa minulle sitten linkin siitä. Annika on muutenkin ihanan avoin kertomaan kaikesta mitä keksinkään kysyä, ja saattaisi jalostukseen vaikuttaa.
Tulevaisuudesta sen verran, että Englan astutus on sitten vuorossa 2019. Toki sillä edellytyksellä että terveysasiat ovat kunnossa, mutta kyllähän se pitää suunnitelmat hyvissä ajoin tehdä. Silmätarkkiin pentueesta on menossa useampi tänä syksynä, luustokuvaukset tehdään ennen Jipon uutta astutusta ainakin tytöille. Enkulle on pari mielenkiintoista urosta kiikarissa, jatketaan tätä ulkomaisten urosten käyttöä jokatapauksessa. Hiljaiset yövuorot töissä kuluvat Avelsdataa selaten, tässähän on kuin paraskin salapoliisi työssään. Marika kysyikin, että miten sä muistat ulkoa sen ja sen asian. Kai sitä jotain päähänkin jää tuommosella plaraamisella. Vaikka opittavaa ja muistettavaa on kyllä paljon, hyvin mielelläni tuota tutkimustyötä teenkin.
Ja sitten vuonna 2020 olisi Fiollan astutus, kun täyttää sen maagisen 4. Näillä laskelmilla tämä pentue on siis Jipon toinen ja viimeinen, jos en jonain vuonna tekisi kahta pentuetta. Sille tulee ikä vastaan, ja omat resurssit ei kahden pentueen hoitoon vuodessa täyspäiväisen työn myötä riitä. Eikä noita lomiakaan ihan mielinmäärin ole pidettäväksi. Joten noin 99 prosentin varmuudella, kolmatta pentuetta sille ei tehdä. Englan kanssa taasen voisi olla jotain muutakin suunnitelmaa, tästä jo vähän Reijan kanssa keskusteltiin. Saa nähdä miten käy ;) Jipon ja Osbournen mahdolliselle narttupennulle olen sijoituskotia jo kysellytkin, hartaasti toivon että tämä onnistuu. Olisi niin mahtava koti upean koiraihmisen luona. Että onhan tässä muutamaksi vuodeksi eteenpäin asioita ajateltu, Pomppaloikan pentueita suunniteltu.
Loppuun vielä kuva sekä Ikwilistä, Jipon äidistä, sekä Adasta, Jipon mummosta. Todellinen Grand Old Lady, joka täyttää tällä viikolla 14. Iksu taasen täyttää toukokuussa jo 9, ja kisaa vielä aktiivisesti agilityssä. Molemmat ovat olleet elämänsä aikana hyväkuntoisia ja terveitä koiria. Ja itse aikoinaan rakastuin nimenomaan Iksun ihanan avoimeen ja iloiseen luonteeseen. Tästä on hyvä jatkaa!
Ollaan käyty kahdet aksakisat tässä lähiaikoina, toissa viikolla Sipoossa ja eilen omalla hallilla. Lähinnä sitä puomitreeniä toivonut, joka alkaa olla ihan naurettavaa. Sipoossa ei ollut puomia ekalla radalla, tokalle se kyllä sitten tuli. Omissa kisoissa se oli ekalla radalla mutta ei tokalla. En ehkä ikinä ole toivonut jotain estettä kentälle, ja sitten sitä sinne kovin nihkeästi laitetaan. Hyvinkäällä ei ollenkaan, eikä Janakkalassa, jossa oli sentään 3 agilityrataa. Ootappa kun toivot, että ei olis keinua (niin kuin Cassun kanssa), niin aivan varmasti se sinne läntätään :D No joo, eikä kyllä ohjaajan kriteerit eilenkään pitäneet, ihan oikeasti, miten pystyy ihminen niin huijaamaan itseään? Näkee muka ihan selvästi, että koira kyllä otti on-offin, mutta en malttanut vaatia lupaa pois? Ja mitään ottanut, kun ihan suoraan juoksi vaan. Ihan keskelle kontaktia kyllä nätisti tassu osuu. Herranjestas miten urpo sitä voikaan olla! Sipoossa sentään palautin, mutta siellä se loikkasikin ihan törkeästi. Uskomatonta....eikä kukaan tullut lupauksista huolimatta mua hakkamaan, kun seurakavereita käskin, että jos kriteerit ei pidä niin muksikaa huolella! ;)
Keppivirheitäkin tullut, mutta ainakin omissa kisoissa ne oli kyllä ihan omia mokia, ekalla radalla rintamasuunta niin kauniisti putkelle, että sinnehän se sujahti keppien sijasta, toka radalla taas muka-autan, joka saa aina Jipon tekemään virheen. Huoh. Pitäis tosiaan päästä epiksiin, jospa mun pää kestäis paremmin siellä noita kisatilanteita. Niistä kepeistä on tosiaan tullut mulle itselle se iso peikko, josta syystä teen jotain tosi ihmeellisiä asioita niillä kepeillä, ja sitten Jippo tekee siksi virheen. Kolmannella radalla kun menin enkä meinannut, niin kas kummaa, kun osaa ihan ite jarruttaa aloitukseen, ja menee tosi kauniisti vauhdilla kepukat. Huoh nro 2 ohjaajalle.
Eilinen kisapäivä oli pitkä, eikä se näkynyt Jipossa millään lailla vika radalla. Ihan samalla innolla ja vauhdilla sekin tehtiin. Eka rata klo 9.40 ja vika 13.40. Hitto kun olis saanut ajat noista radoista, ei yhtään hullumpaa vauhtia nimittäin menty. Eteni kyselemättä ja innokkaasti irtoili muutamaan paikkaan, mitä ei tullut kyllä edes mieleen ajatella tuolla vikalla radalla. Sipoossakin oli jopa pätkiä, etten ollut koiran edessä edes saksalaisessa! :D Ehkä tämä tästä! Eilen tein ekalla radalla niin hienon viskileikkauksen, ja se toimi älyttömän hyvin Jipolle. Harmi kun ei näy kunnolla videolla, kun tuomari just edessä. Eiliset radat tässä. Mutta hei! Ei varastanut kertaakaan, sen kuitenkin pidin huolta, ja menin aika kauaskin lähdöissä. Oli kyllä niin hauskaa taas radoilla, että kisakalenteria selamaan vaan. Harmi kun olen koko pääsiäisenkin töissä, niin ei pääse siinä kisaamaan.
Sijoitussiskoksiakin olen nyt päässyt näkemään, Reija tuli Enkun kanssa Sipooseen moikkaamaan, ja eilen Marika Fifon kanssa. Käytiin molempien kanssa metsälenkillä kisojen jälkeen, pääsi Jippo jäähkälenkille kakaroineen. Molemmilla on nyt ensimmäiset juoksutkin olleet, Fiolla aloitti pari viikkoa myöhemmin kuin Engla, ja sillä on ne vielä parhaillaan menossakin. Vauhdikkaita, iloisia, avoimia sekä ihmisille että koirille. Nämä sanat ehkä kuvaavat niitä tällä hetkellä parhaiten. Ja herranjestas miten nopea tuo Fiolla oikein onkaan! Se on oikea pikkuinen sähköjänis. Engla taas on nuoresta iästään huolimatta kovin tasapainoisen ja itsevarman oloinen nainen jo nyt, juuri sen luonteinen koira joka on aivan nappi jalostukseen.
Engla:
Eilen kävi rotuuntutustuja katsomassa kisoja, ja vielä uskalsi lenkillekin meidän kanssa lähteä :) Peloteltiin mahdollisimman karmeilla jutuilla, mutta ei into kuulemma laantunut, vaan schapendoes on seuraava rotuvalinta. No, partacollien omistajana hänellä on turkkihommelitkin hanskassa, että sen puoleen ei ongelmaa. Tuo kammattava pinta-alakin pienenee ainakin puolella.
Fiolla:
Jipon tuleva pentue Osbournen kanssa on herättänyt suurta kiinnostusta nyt jo, kasvattajaa ilahduttavaa ja erityisesti siksi että astutuskin on kuitenkin vasta ensi tammikuun tienoilla. Täytyy toivoa mahdollisimman suurta pentuetta, vakavasti otettavia kyselijöitä on monta. Toki niitäkin, joille en suurtakaan ajatusta uhraa, tyyliin: "Varaan pennun, kiitos." Itse olen tyytyväinen siitä, että suurin osa pennun kysyjistä ovat miettineet nimenomaan yhdistelmää, luonneasioita ja harrastusominaisuuksia. Kiitos kaikille mielenkiinnosta, aika nöyränä saa uusi kasvattaja olla.
Luonneasioista puheenollen, Osbourne on menossa toukokuussa BPH-testiin. (Beteende – och personlighetsbeskrivning hund, BPH, är som namnet anger en beskrivning av hundars mentalitet och personlighet. Den sker på en standardiserad bana där hunden får uppleva olika situationer.) Se on Ruotsissa tehtävä testi, jota ehkä kuvaa eniten se, että se olisi yhdistelmä mh-kuvausta ja luonnetestiä. Täällä asiasta lisää. Siinä on kahdeksan eri testattavaa kohtaa, mm. kävellään erilaisten alustojen yli, on luonnetestistä tuttu kelkkakoe ukkoineen (ei kylläkään liikkuva), sekä myös testataan laukausvarmuus. Testissä ei tule pisteitä, se on joko hyväksytty tai hylätty. Ja MH-kuvauksen tapaan, esim. miten reagoi laukauksiin merkitään samantapaisella kaaviolla. Näitä on jopa Ruotsissa innostuttu schapendoeseille tekemään näköjään, kohtuullisen uusi asia siellä kuitenkin. Todella mielenkiintoista, Annika lupasi yrittää saada jonkun se testi videoimaan, ja laittaa minulle sitten linkin siitä. Annika on muutenkin ihanan avoin kertomaan kaikesta mitä keksinkään kysyä, ja saattaisi jalostukseen vaikuttaa.
Tulevaisuudesta sen verran, että Englan astutus on sitten vuorossa 2019. Toki sillä edellytyksellä että terveysasiat ovat kunnossa, mutta kyllähän se pitää suunnitelmat hyvissä ajoin tehdä. Silmätarkkiin pentueesta on menossa useampi tänä syksynä, luustokuvaukset tehdään ennen Jipon uutta astutusta ainakin tytöille. Enkulle on pari mielenkiintoista urosta kiikarissa, jatketaan tätä ulkomaisten urosten käyttöä jokatapauksessa. Hiljaiset yövuorot töissä kuluvat Avelsdataa selaten, tässähän on kuin paraskin salapoliisi työssään. Marika kysyikin, että miten sä muistat ulkoa sen ja sen asian. Kai sitä jotain päähänkin jää tuommosella plaraamisella. Vaikka opittavaa ja muistettavaa on kyllä paljon, hyvin mielelläni tuota tutkimustyötä teenkin.
Ja sitten vuonna 2020 olisi Fiollan astutus, kun täyttää sen maagisen 4. Näillä laskelmilla tämä pentue on siis Jipon toinen ja viimeinen, jos en jonain vuonna tekisi kahta pentuetta. Sille tulee ikä vastaan, ja omat resurssit ei kahden pentueen hoitoon vuodessa täyspäiväisen työn myötä riitä. Eikä noita lomiakaan ihan mielinmäärin ole pidettäväksi. Joten noin 99 prosentin varmuudella, kolmatta pentuetta sille ei tehdä. Englan kanssa taasen voisi olla jotain muutakin suunnitelmaa, tästä jo vähän Reijan kanssa keskusteltiin. Saa nähdä miten käy ;) Jipon ja Osbournen mahdolliselle narttupennulle olen sijoituskotia jo kysellytkin, hartaasti toivon että tämä onnistuu. Olisi niin mahtava koti upean koiraihmisen luona. Että onhan tässä muutamaksi vuodeksi eteenpäin asioita ajateltu, Pomppaloikan pentueita suunniteltu.
Loppuun vielä kuva sekä Ikwilistä, Jipon äidistä, sekä Adasta, Jipon mummosta. Todellinen Grand Old Lady, joka täyttää tällä viikolla 14. Iksu taasen täyttää toukokuussa jo 9, ja kisaa vielä aktiivisesti agilityssä. Molemmat ovat olleet elämänsä aikana hyväkuntoisia ja terveitä koiria. Ja itse aikoinaan rakastuin nimenomaan Iksun ihanan avoimeen ja iloiseen luonteeseen. Tästä on hyvä jatkaa!
 |
| C.I.B FIN MVA DK MVA EE MVA RU MVA VV-13 Lumikuono Naranjada Amada, Messarissa -14 PN3. Kuva Jin Kaakinen. |
 |
| Ada BIS-VET 3 2011. |
 |
| FI MVA Lumikuono Conamore Ikwil, "Iksu" |
Kommentit