Rovaniemen markkinoilla
Kopi, Korppu, Kopsutin. Ihanan avoin, iloinen, ja reipas hännänheiluttaja tuo poika. Ihastuin sitä enemmän mitä enemmän sen touhuja seuraili. Ihan parastahan tässä reissussa oli se, että pääsi tosissaan tutustumaan valittuun urokseen. Vaikka sen oli kertaalleen nähnytkin, niin olihan siinä aikaa välissä, ja kummikin vielä kasvuvaiheessa silloin. Tultiin siis perjantai-iltana, mentiin Ilonan (Kopin omistajan) kotiin, Riikka oli meitä siellä vastassa. Käytiin vähän lenkillä siinä, kello oli jotain puoli kahdeksan illalla. Myö jäätiin yöksi Ilonan kotiin, ja Riikka meni kotiinsa. Siellähän ei siis talonväki ollut edes kotona, kun olivat kisareissulle lähteneet aiemmin illalla. Siinä tutustuttiin puolin sekä toisin, ja miten herttaisesti teki tuttavuutta Jipon kanssa, ei yhtään päällekäyvästi vaan silleen hienotunteisesti ja tarkkaillen toisen reaktioita. Nukuttiin koko popula samassa sängyssäkin :) Sitten mentiin lauantai-aamuna Kemijoen jäälle auringonnousun aikaan lenkille.
Tykkään ihan älyttömästi Kopin liikkeistä, kaunis raviaskel, ja onhan se ihan oikea lentävä schapendoes :)
Turkki on vielä vaihtovaiheessa, tulossa todella karkea ja helppohoitoinen karva. Niissä osissa näkyy mistä se jo on vaihtunut, niinkuin tuossa niskan ja hartian alueella esimerkiksi. Tykkään myös kovasti sen päästä, komea uroksen malli. Kovin isohan Kopi ei korkeudeltaan ole, ehkä 43-44. Mutta on siinä tuota urosmaista vahvuutta, ettei se tytöltä kumminkaan näytä, kuten kuvista huomaa kun Jippoon vertaa. Tassut sillä on ihan julmetun isot :D
Käytiin hallilla lauantaina treenaamassakin, otettiin Riikan kanssa hänen koiria ja Kopikin "salaa" mukaan. Tykkään siitä että palkkautuu leluillakin, ja keskittyy loistavasti tekemiseen vaikka siinä hyöri muutama pikkuschapekin ympärillä. Vähän siinä tokoilinkin pojan kanssa, hienosti on sivulletulo opetettu ;)
Sunnuntaina oli ensimmäisiä kunnon tutusteluyrityksiä ihan siihen aiheeseen liittyen, miksi reissuun lähdettiin. Ei vielä kumminkaan ollut ihan oikea päivä. Myö sitten lähdettiin Riikan kanssa katsomaan porokisoja Pelhoon (Pelloon), kuten paikalliset sanoo. Seija Matero niitä kisaporoja ajaa, ihan hullua touhua :D Olen toivonutkin että joskus pääsisin livenä niitä kinkereitä katsomaan, kun hän on faceen asiasta päivittänyt. On tuo Seija kyllä rohkein nainen minkä tunnen! Kuka teistä lähtis poron perään suksilla, hiihtopuvussa, ja pelkkä kypärä suojana? Ne menee viittäkymppiä, ja lähtö tapahtuu karsinoista niinkuin koirajuoksukisoissa. Marika kysyi että miten niitä jarrutetaan. No ei mitenkään, lasketaan maalissa ohjista irti! Juoksevat semmoisen kilometrin kaarrejuoksun, kyllä siinä hiki hatussa saa olla.
Lähtötilanne, porot lähtevät karsinoista niinkuin koirat juoksukisoissa, tuo luukku aukeaa ja poro pääsee lähtemään. Jotkut niistä teutaroivat jo karsinaan viedessä sillä lailla, että ei tulis mieleenkään sen perässä vielä radalla roikkua. Ohjaajat odottavat omissa luukuissaan, ja avustajat tuovat porot karsinaan. Seija on tuo toinen vasemmalta, pinkissä kypärässä. Ei näissä montaa naista ole ajajana, taisi yksi toinen olla tuolla kisoissa, jos en väärin ymmärtänyt.
Siellä sitä porukan keskellä mennään. Koparasta kuulemma välillä tulee. No varmasti.
Yhdessä lähdössä kävikin semmonen tapaturma, mitä ei ainakaan Seijalle ennen ollut käynyt. Tuo viereisen poron lähtökarsinan ovi kääntyy saranoillaan, ja lyö Seijaa kylkeen ja päähän!
Sieltä välistä sukelletaan vielä:
Ja sitkeä sissi kun on, irti ohjista ei lasketa vaan matkaan lähdetään silti!
Ja tyhmä kun olen, piti esittää tämä perinteinen kysymys: Sattuko? -No tottakai sattu. On tuo kyllä melkoista touhua, tosi mielenkiintoista ja olipa kiva päästä nyt sitten oikein livenä näkemään.
Kisaturistit:
Maanantaina harjoiteltiin vielä lisää, tässä vaiheessa muutettiin jo Riikalle kun Kopi niin kovasti rupesi yöllä itkemään Jipon perään. Kopi kyllä sai kovasti harjoitusta, Jippo senkun sahapukkina paikoillaan seisoi kun Kopi treenasi ;) Silloin ei taidettu mitään (muuta) erikoista tehdäkään? Tiistaina se sitten tärppäsi! Juhuu!! Hassu poika yritti kauheasti pussailla ja olla niin ihanana astutuksen jälkeenkin, Jippo oli sitä mieltä että tää hellyys oli nyt tässä, murahti Kopille että lähehän kauemmas ;) Turistiosuudella kävin Rovaniemen markkinoilla, ja Joulupukin pajakylää katselemassa. Käytiin myös geokätköilemässä kauniissa maisemissa Jipon kanssa. Kameraa en siellä raahannut mukana, ja kännykuvat niin huonoja etten laita niitä tähän. Nauratti kun yksi toinen schapekasvattaja tuumasi, että kirjoita schapelehteen juttu otsikolla: Pääasia oli unohtua! Kyllä sitä kumminkin tuo asia mielessä sentään oli ;) Astutus toistui keskiviikkona aamupäivällä, ja sitten olikin aika lähteä Rovaniemeltä kotiinpäin. Ihan mielettömän paljon kiitoksia Ilonalle ja Riikalle perheineen vieraanvaraisuudesta, tuohan tuntui ihan lomalta koko reissu. Kotipihassa reissua takana 1636 kilometriä, ja joka kilsa sen arvoinen! Jipon vielä matkalla jätin juoksuhoitoon, eihän sitä tänne kotiin olisi voinut tuoda haisemaan poikien neniin. Piti omat vaatteetkin pistää pyykkiin suoraan, ja itte mennä suihkuun, kun pojat olivat kuin liimattuina kiinni nenineen minussakin :D
Tänään aamusella varasin jo ultran neljän viikon päähän, nyt vaan kaikki toiveet ja ajatukset yläkerran herralle, että astutuksen tuloksena pentusia tulee <3
Tykkään ihan älyttömästi Kopin liikkeistä, kaunis raviaskel, ja onhan se ihan oikea lentävä schapendoes :)
Turkki on vielä vaihtovaiheessa, tulossa todella karkea ja helppohoitoinen karva. Niissä osissa näkyy mistä se jo on vaihtunut, niinkuin tuossa niskan ja hartian alueella esimerkiksi. Tykkään myös kovasti sen päästä, komea uroksen malli. Kovin isohan Kopi ei korkeudeltaan ole, ehkä 43-44. Mutta on siinä tuota urosmaista vahvuutta, ettei se tytöltä kumminkaan näytä, kuten kuvista huomaa kun Jippoon vertaa. Tassut sillä on ihan julmetun isot :D
Laitetaan nyt paljon kuvia, sitä kun ei kovin moni tuonne pohjoiseen asti pääse näkemään.
Käytiin hallilla lauantaina treenaamassakin, otettiin Riikan kanssa hänen koiria ja Kopikin "salaa" mukaan. Tykkään siitä että palkkautuu leluillakin, ja keskittyy loistavasti tekemiseen vaikka siinä hyöri muutama pikkuschapekin ympärillä. Vähän siinä tokoilinkin pojan kanssa, hienosti on sivulletulo opetettu ;)
 |
| putkesta palkalle! |
 |
| minun pallo! |
Lähtötilanne, porot lähtevät karsinoista niinkuin koirat juoksukisoissa, tuo luukku aukeaa ja poro pääsee lähtemään. Jotkut niistä teutaroivat jo karsinaan viedessä sillä lailla, että ei tulis mieleenkään sen perässä vielä radalla roikkua. Ohjaajat odottavat omissa luukuissaan, ja avustajat tuovat porot karsinaan. Seija on tuo toinen vasemmalta, pinkissä kypärässä. Ei näissä montaa naista ole ajajana, taisi yksi toinen olla tuolla kisoissa, jos en väärin ymmärtänyt.
Siellä sitä porukan keskellä mennään. Koparasta kuulemma välillä tulee. No varmasti.
Yhdessä lähdössä kävikin semmonen tapaturma, mitä ei ainakaan Seijalle ennen ollut käynyt. Tuo viereisen poron lähtökarsinan ovi kääntyy saranoillaan, ja lyö Seijaa kylkeen ja päähän!
Sieltä välistä sukelletaan vielä:
Ja sitkeä sissi kun on, irti ohjista ei lasketa vaan matkaan lähdetään silti!
Ja tyhmä kun olen, piti esittää tämä perinteinen kysymys: Sattuko? -No tottakai sattu. On tuo kyllä melkoista touhua, tosi mielenkiintoista ja olipa kiva päästä nyt sitten oikein livenä näkemään.
Kisaturistit:
 |
| Solla ja Paula |
 |
| Nasta ja Hupi |
Maanantaina harjoiteltiin vielä lisää, tässä vaiheessa muutettiin jo Riikalle kun Kopi niin kovasti rupesi yöllä itkemään Jipon perään. Kopi kyllä sai kovasti harjoitusta, Jippo senkun sahapukkina paikoillaan seisoi kun Kopi treenasi ;) Silloin ei taidettu mitään (muuta) erikoista tehdäkään? Tiistaina se sitten tärppäsi! Juhuu!! Hassu poika yritti kauheasti pussailla ja olla niin ihanana astutuksen jälkeenkin, Jippo oli sitä mieltä että tää hellyys oli nyt tässä, murahti Kopille että lähehän kauemmas ;) Turistiosuudella kävin Rovaniemen markkinoilla, ja Joulupukin pajakylää katselemassa. Käytiin myös geokätköilemässä kauniissa maisemissa Jipon kanssa. Kameraa en siellä raahannut mukana, ja kännykuvat niin huonoja etten laita niitä tähän. Nauratti kun yksi toinen schapekasvattaja tuumasi, että kirjoita schapelehteen juttu otsikolla: Pääasia oli unohtua! Kyllä sitä kumminkin tuo asia mielessä sentään oli ;) Astutus toistui keskiviikkona aamupäivällä, ja sitten olikin aika lähteä Rovaniemeltä kotiinpäin. Ihan mielettömän paljon kiitoksia Ilonalle ja Riikalle perheineen vieraanvaraisuudesta, tuohan tuntui ihan lomalta koko reissu. Kotipihassa reissua takana 1636 kilometriä, ja joka kilsa sen arvoinen! Jipon vielä matkalla jätin juoksuhoitoon, eihän sitä tänne kotiin olisi voinut tuoda haisemaan poikien neniin. Piti omat vaatteetkin pistää pyykkiin suoraan, ja itte mennä suihkuun, kun pojat olivat kuin liimattuina kiinni nenineen minussakin :D
Tänään aamusella varasin jo ultran neljän viikon päähän, nyt vaan kaikki toiveet ja ajatukset yläkerran herralle, että astutuksen tuloksena pentusia tulee <3
 |
| kaunis Kopi lepäilee :) |
Kommentit