Kisaaminen on kivaa!
Käytiin viime viikonloppuna Ojangossa Jipon kanssa, 3 rataa, tuomarina Sari Mikkilä. Ihan uusi tuttavuus mulle, en oo aiemmin hänen radoilleen osunutkaan. Kivoja ratoja, ei ihan helpoimmasta päästä muttei mitään järkyttävääkään. Eka oli hyppäri, jossa taas tuli semmosia ahaa-elämyksiä ettei mitään vertaa. Tuomari oli tuumannut että sepä oli hauska rata :D Tuosta voi ehkä päätellä, että hylly tuli....mun piti mm. tehdä keppien jälkeen persjättö kahden suoran hypyn väliin, huomasin että enhän mä nyt sinne mitenkään enää ehdi, ja siitä tulikin takaaleikkaus. Näitä jostain kumman syystä tulee aina kisoissa käyttettyä, vaikken niitä radalle suunnitteliskaan :D Onhan se kiva että huomaa, etten ehdi...Vika rata melkoista sähellystä, keskittyminen jossain ihan muualla. Pelastelun jälkeen kumminkin nollaa tekemässä takaosaan asti, kunnes nappaa kauimmaisen hypyn ennen suoraa putkea. Sitten vaan maaliin, ja siinä Jippo ihan itte korjaa ja menee A:lle, vaikken tosiaan ohjaa yhtään. Hyi mikä "ohjaaja". Mutta tekosyy tähän etten keskity on tosi kiva, eka radalle semmoista ei ees ole ;)
Hyllyradat
Mutta hei, sillä keskimmäisellä radalla mä keskityin! Ja söin energiapatukan, kun oli vähän semmoinen höntti olo. Päätin että hitto nyt on päästävä sentään esteelle nro 3, ennenkuin hallinta katoaa. Ja jihuu, sehän auttoi, eli tehtiin meidän toka sm-nolla. Oikeesti omaankin silmään aika siisti semmoinen.
Nollarata
En tiiä kumpi tuohon 5-hypylle olis ollut nopeampi ohjaus, niisto toisen siivekkeen kautta, vai tuo päällejuoksu minkä tein. Matka oli sama molempiin, mittasin! Mutta toki linja olisi vienyt suorempaan sinne toiseen siivekkeeseen, mutta jatkon kannalta tuo valitsemani omasta mielestä parempi. Tää laitetaan treeneissä kasaan, ja testataan. Tietää sitten kumman valkkaa seuraavaksi kun tuommoinen tilanne tulee. Mua on kielletty käyttämästä vastakäännöstä muuta kuin sitten, kun sitä oikeasti tarttee. Tossa tilanteessa se oli mun mielestä paras vaihtoehto, että saan kerrottua koiralle, mihin suuntaan A:n alla olevasta putkesta tullaan. Varsinkin kun siellä oli se toinen putkikin tarjolla ihanasti. Toiseen suuntaan mennessä, sehän osaa kääntyä sinnepäin missä olin kun putkeen lähetin, joten siinä ei sitä tarvetta ollut, kun ei mitään esteitä houkuttimenakaan. Puomin jälkeen yhden hypyn rima rapsahtaa, enkä tiennyt putosiko vaiko eikö, siksi en juhli maalissa :D Viimeksi kun luulin että on nolla, niin olikin mennyt sen renkaan välistä...Tuossa lopussa tulee myös yksi laaja kaarros, mutta eipä se mitään, kääntyi kumminkin ja jaakotuksella maaliin. Etenemällä 4.11 sijoitus 11./56. että ei sekään huono kovassa seurassa, me ollaan ihan aloittelijoita kolmosissa vielä ja kun hitsaudutaan paremmin yhteen, sekä saadaan kokemusta enemmän niin hitto tästä tulee hyvä!
12.11. Heinola Epikset
No sitä kokemusta, sekä koko radan treeniä käytiin hakemassa torstaina Heinolassa epiksistä. Ekana oli putkiralli, semmoista en oo koskaan kokeillutkaan ja syystä, enhän mä hitto soikoon kykene muistamaan semmosta pyöritystä :D Unohdus kävi kohdassa 12, siitä jäi joku menemättä tai mentiin joku väärä, mutta hauskaa oli! Putkijarru toimi kivasti, ja alun rytmitys ja lähetys 3-putkeen onnistui myös. Muuten olin kyllä ihan sekaisin, mutta hyvin se tekee kauempanakin töitä, tuumasivat tuomarit ja ajanottajat :D
Putkiralli
Sitten mentiin möllirata, joka oli suoraa luukutusta, tosi kivaa! Yhden valssin sain tungettua sinne, että sain käännettyä Jipon putkeen, ja sen ajoitus oli kyllä ihan just eikä melkeen. Puomihan me sössittiin molemmilla radoilla, sitä sitten vähän muistuteltiin siinä. Oma mokahan se, aina kisoissa annan vaan juosta, kuha ottaa kontaktin, hahhah. Mietittiin kyllä tätä, että pitäiskö se muuttaakin kokonaan juoksumalliksi. Pitäis tietty, jos haluaa ajoissa mukana pysyä.
Kisaavien radalla keinu, rengas, ja siellä mölleissä pussi, ihan hiton hyvä että mentiin! Vieraassa paikassa noita vaikeempia esteitä, eikä kyllä näkynyt missään. Ihan hullun tyytyväinen kisaavien radalla siihen, miten sen pystyi jättämään suorittamaan keinua, ja vaan etenemään. Tuollahan se oli hyvä testata kaikkea, ja mennä rohkeesti, kun ei oo niin justiinsa, mutta kumminkin kisafiilistä pikkasen. Ihan hiton hyvin se lukee kyllä jo rataa, ja on estehakuinen eikä jää kyselemään. Mitä inhoan ihan eniten. On siinä vielä Cassun radanlukuun matkaa, mutta sen aivoitukset onkin ihan omaa luokkaansa. Toisaalta sen prosentit esteet/ohjaaja on jotain 80/20, Jipolla vois kyllä jäädä vähän ohjaajalle mukavampiin lukemiin :D Niin ja meinashan se possu varastaa radalle, onneks en sitäkään antanut tehdä. Kirsi ei ihan ehtinyt alusta asti kuvaamaan ratoja, ne ekat hypyt jäi pois molemmista radoista. Kisaavien radalla tyytyväinen myös siihen että osasin ohjata sen vaikeen alun, jipii! Ja hyppysuoran jälkeinen saksalainen toimi myös hyvin, ehdin altakin pois ajoissa :D Seuraavan takaakierron valssissa oon ihan pikkasen myöhässä, vähän jään eteen mutta oikein menee sekin. Jos ei noita puomihasseja olis ollut, niin tää olis ollut tosi hieno rata!
Mölli-ja kisaavien rata
Kyllä kannatti lähteä, saatiin todella tarpeellista koko radan kisanomaista treeniä. Perjantaina olis ollut vielä Asikkalassakin epikset, mutta käytiin päivällä Kouvolassa kolmen ja puolen tunnin powertrail, joten mun kintuista puhti poissa. Virallisiin kisoihin ei taas päästäkään kuin kuukauden päästä, kolmivuorotyö kun haittaa harrastuksia viikonlopputöineen. Dammit. No, ei auta kuin malttaa odotella seuraavaa kisapäivää!
Kommentit