Vierastreenejä
Vesivahinko=kepit saa odottaa...
Kaikki on varmaan jo kuulleet että meidän (eli Vaun) hallilla on vesivahinko, joten treenimahdollisuudet on nyt sitten vähän rajallisemmat. Käytiin me Jipon kanssa kuitenkin viime viikon lauantaina Korkeavireen tiloissa treenimässä, sain jopa tehtyä kujakeppejäkin siellä kertaalleen. Niitten edistyminen on nyt sitten taas kerran tauolla, viimeksi juoksujen takia ja nyt sitten ton hiton vesivahingon takia. Joku muka lohduttavasti sanoi että tauolla se oppii. Joo, katotaan nyt sitten ;)
Tehtiin niissä treeneissä mm. sylkkäriä sekä pakkovalssia, mitä me ei osatakaan ollenkaan!! Käytän niitä ohjauksia niin vähän, että ei ole tullut opetettua niitä sitten Jipolle. Tessa ehdotti että tee lista ohjauksista, ja tsekkaa että mitä se osaa ja mitä ei. No mitä se osaa; mm. valssi, persjättö, jaakotus, niisto, saksalainen, takaakierto, vastakäännös, päällejuoksu, välistäveto ja yleisesti ottaen kyllä kaikki muutkin ohjaukset mitä eniten käytän Cassulla :D Joten, opetellaanpa se sylkkäri nyt sitten! Ne kaksi ohjausta on jotenkin vähemmän käytetty, koska mun on hirveän vaikea ajoittaa ne oikein. Käytän mieluummin jotain muuta, varsinkin pakkovalssi on äärettömän hankala mulle itselle. Kun siinä joutuu odottamaan, ja liikun aina ihan väärään aikaan. Nuo on opeteltava, hyvähän se on nekin siinä repertuaarissa olla! Kyllähän Cassu nuo siis osaa, mun rajoittuneisuudesta johtuu vähäinen käyttö radalla ;)
Nostalgiaa ja paineistumista
Eilen sitten mentiin Hollolan kuplahallille, missä aloitettiin Cassun kanssa meidän aksaura vuonna -09. Jolloin se oli noin 4-5 kk? Nostalgiaa....
Alkuun ratkottiin Cassulle iskenyttä paineistumista, jolloin se a)lopettaa tekemisen kokonaan, ja jää lähtöön istumaan/seisomaan keskelle kenttää tai b) tarjoaa kaikkea muuta mahdollista (esim. menee A:lle 2 on 2 offiin, mitä se ei normaalisti edes tee!!) mutta ei tule tekemään sitä mitä ollaan tekemässä. Tähän päästään ainoastaan sillä, että tehdään rataa, palkataan se, ollaan iloisia ja otetaan joku kohta uudestaan, koska sitähän treenaaminen nyt ylipäätään on. Tämä riittää ja paineet on hirveät. Kaikki on kyllä hyvin niin kauan kun se saa tehdä mitä haluaa. Kokeiltiin eilen myös sitä että Tessa meni sen kanssa yhden pätkän. (Jouduin husimaan sen lähdöstä liikkeelle.) Ei johtunut ihmisestä, onneksi. Olisin ruvennut itkemään jos se olis siitä.
Sitten kun se tekee, niin ohjaustahan se ei kuuntele ollenkaan, jos edessä on este niin se suoritetaan, huolimatta siitä mitä ohjaan. Ja väitän että ainakin hetkittäin osaan ohjata. No, tehtiin sitten niin että lähdettiin lennosta, Tessa huuti sopivissa kohdissa että nyt vaadi! Kun huomas että on intoa ja vauhtia, jolloin se tuli ohjaukseen, vaikka kovaa komensin että täHÄN. Eikä mennyt laamaksi, eikä ottanut itteensä. Superhyperpalkka siitä. Kun se nyt tällä hetkellä vaatii sitä natsitusta ihan kybällä, tai muuten tekee ihan omaa rataa niin kuin nyt on muutamissa kisoissa nähty. Tosi huono yhtälö, kun sitten lamaantuu siitä komentamisesta. Aiemminhan se kesti sitä ihan hyvin, totteli sitten tahi ei mutta ei se nyt sentään tuolleen lamaantunut. Yksi kohta oli tuo 7-8 persjätöllä. Ilman käskytystä, pelkällä ohjauksella, se siis kyselemättä valkkas tuon 19-hypyn. Juteltiin tästä aiheesta jo aiemmin viikolla lenkillä, nyt Tessa sitten näki mitä tarkoitin. Mehän aiemmin oltiin Tessan ryhmässä, joten sinänsä hyvä koska hän jo tietää miten se toimii ja tekee noin niin kuin muutenkin. Aina toisen silmät näkee paremmin.
Lähdetään tätä ratkomaan nyt niin, että treenataan pelkästään noita ohjauksia/kuuntelua, aloitetaan helpoista, aina superpalkka siitä että tulee niihin ohjauksiin, että se on ihan maailman paras asia tehdä niin kuin ohjaaja ohjaa. Tessan kommentti oli tähän lohduttava, "Teillähän on kaikki maailman aika tätä treenata, koska se osaa muuten kyllä ihan kaiken." No niiii-i. Mutta on se vaan niin helevetin herkkä koira, että sen maailma romahtaa niin pienestä. Toivotaan että tämä auttaa!
Mietin että yksi juttu mikä tähän on saattanut vaikuttaa, on se, että on alettu treenaamaan hakua, missä se on ihan superhyperloistava, koska saa tehdä itsenäisesti töitä. Se vinkuu ihan hulluna kun tietää että pääsee hakumettään. Se into mikä sillä siinä on, ennen kuin irti päästetään, on jotain ihan mahtavaa. Siinä ei nimittäin kauaa mene kun "ukko" on löydetty ja haukku alkaa kuulumaan. Nauratti kun annettiin ohje, että jos tekis koiran kanssa yhdessä töitä, että kävisi läpi sitä aluetta järjestelmällisesti. No minkäs teet, irti kun lasket, niin koira lähtee kuin ohjus sinne mettään, valkoinen hännänpää vaan vilkkuu. Eipä siinä paljoa meikäläistä tartteta :D Tämä ja paimennus on kyllä niin sen juttuja, se rakastaa ratkoa itse asioita ja se että se saa tehdä itse ne päätökset. Muistan että aiemmin schapendoesin rotumääritelmässä tai sen tulkinnassa, luki että "Joidenkin yksilöiden älykkyys saattaa aiheuttaa haasteita koulutuksessa." Enää en sitä sieltä löydä, kai se on poistettu, mutta allekirjoitan tuon ihan täysin!! Jotenkin se vaan ei käsitä, että miksi se ei saa tehdä itse agilityssä sitä rataa, kun se kerran sitä lukea osaa ja sen mielestä se menee loogisesti niin. Huh, semmoinen vuodatus Cassun osuudesta :) Saatiin siis lopulta se avautumaan, ja kuuntelemaan, ja iloisiin tunnelmiin treeni loppui.
Jippo the Superpentu
Jipon kanssa alkuun tein pari kertaa niistoa tuolle kolmoselle, ihan vaan muistutuksena. Tuolla putkelle 5 mennessä oma hätäily johti siihen että Jippo jäi hyppimään ja ihmettelemään että mitä sä tarkotat. Sen kun pystyy jättämään suorittamaan estettä kolme, niistosta pystyy lähtemään tosi hyvin liikkeelle, ihan samallailla kun kuin Cassun kanssa <3 Joten olin sitten niin ajoissa tuolla vitosputkella husimassa että sekasin mentiin. Ekalla kiekalla karjasin Jipollekin 7-8 persjätössä että TÄHÄN, mitä se nyt ei todellakaan tarvitse :D Se kun on niin kuuliainen että tulee ihan ohjauksellakin sinne ;) Tessa sanoi että annahan olla karjumatta sitten tälle koiralle :D Jep. Tuossa 8-9 kohdassa hätäilin taasen turhaan, siinä pitää taas rytmittää, antaa koiran suorittaa, koska itsehän siinä ei tartte liikkua juurikaan. Myös 10-putkesta tullessa VOIS kuulemma käyttää putkijarrua...jaa miks? :D 14-15 kohdassa ei tehdä putkijarrua, koska ei haluta että kääntyy tiukasti, jolla ohjauksella pitäis tulla hypyn ohi, vaan huudetaan sitä takaa-takaa vai mikä käsky siinä nyt sitten kelläkin onkaan. Jäädään tietenkin itse hypyn taa ohjaamaan. Eikä intoilla esteisiin kiinni itse...Pitäis jo luottaa Jippoon, se kyllä osaa myös ihan ite! Muissa kohdissa ei tainnut korjaamista olla.
Superpentuosuus: Vedettiin noitten kohtien korjaamisen jälkeen vielä nollana rata treenien päätteeksi. Lopetettiin tuohon hyppyyn 19, 20 takana oli niin vähän tilaa. On se ihana Ipana <3 Into ei lopu, vauhtia piisaa, taas uusi halli, eikä mitään väliä silläkään. Tehdään kerta on tekemään tultu! Eipä tule mitään ongelmaa ykkösten radoilla, tuo taitais olla vaativuudeltaan jotain 2-3 luokkaa, ja hienosti sujui! Eli siis koko rata: tökkäsy kakkoselle, niisto-persjättö kolmoselle, putkeen, toiseen putkeen, pieni rytmitys, ota mukaan vitosputkelta, sitten vaan juostiin ja persjättö kasille, ja Ipanahan tulee, rytmitystä, 9 takaa, 10-putkelle putkijarru, itse hypyn 11 takana, sen yliotto, persjättö, takaa 12, valssi 13, suoraan 14, taas hypyn 15 yliotto, vastakäännös 16, liikkeelle kiiruusti, taas niisto-persjättö 18 ja vika hyppy ja palkkaa paljon :) Huhhuh! Hiki tuli!
Reaktionopeus miljoona
Onneksi mulla oli Kimi kepona mukana joka liikutti koiria koko ajan, kun yhden kanssa treenasin, niin muut tassutteli ulkona, hyvin toimi. Jäähdyttelyt hoidin ite, piti saada henkeä vähän tasaantumaan koirien välillä. Jeccukin pääsi tekemään pikkasen lopuksi, rimat vaan 25 (niin ne oli muillakin meidän koirilla) kun oli niin kylmäkin. Jecun tyystin erilainen reagointi ohjauksiin tuli esiin heti esteellä kolme, siitä kun liikkui pois niin kuin muitten kanssa, niin jäipä niisto tekemättä ja perään lähti. Tai tuli takas hypyn yli. Ai että on hankalaa vaihtaa tyystin erilaiseen ohjaukseen sen kanssa. Tessa sanoi että ens kerralla Jeccu tekee ekana :) Ei siis ollut mitään mahdollisuutta tuota jatkoa tehdä niin kuin aiemmin, koska niistoon piti jäädä tosiaan ohjaamaan ja odottamaan että tulee hypyn yli, joten jäin putken 4 vasemmalle puolelle, ja siitä vitoseen. Mutta ei mee, ei millään, se kun ei seuraa käsiä vaan varpaita ihan täysin. Onneks Jeccu ei ota itteensä mun puhinoista, tässä kohtaa niitä jo riitti useempikin. Se vaan iloissaan toistaa ja toistaa ja toistaa :D Ihana Äijä. Tehtiin vähän lyhennettyä rataa, alkoi seuraava ryhmä painamaan jo päälle joten hurjasti ei ehditty tekemään. Tarpeeksi kuitenkin että Jeccu oli onnellinen, kyllä se oli leuhka kun pääsi vielä kahdestaan mamman kanssa jäähdyttelylenkille. Kimi ajoi Robbarin pihaan oottamaan, ja me käppäiltiin sinne, niin ai että kun se häntä pystyssä leuhkana vieterinä pompsotti menemään. Ihanaa kun sen saa niin pienellä tekemisellä onnelliseksi. Kotona sitten näki jotain ihanaa untakin kun piti ynistä ja juosta unissaan. Se näkee joka treenin jälkeen niitä unia :)
Hauskaa siis oli, asioita saatiin ratkottua ja koirilta energiaa purettua, suuri kiitos Tessalle!!
Kaikki on varmaan jo kuulleet että meidän (eli Vaun) hallilla on vesivahinko, joten treenimahdollisuudet on nyt sitten vähän rajallisemmat. Käytiin me Jipon kanssa kuitenkin viime viikon lauantaina Korkeavireen tiloissa treenimässä, sain jopa tehtyä kujakeppejäkin siellä kertaalleen. Niitten edistyminen on nyt sitten taas kerran tauolla, viimeksi juoksujen takia ja nyt sitten ton hiton vesivahingon takia. Joku muka lohduttavasti sanoi että tauolla se oppii. Joo, katotaan nyt sitten ;)
Tehtiin niissä treeneissä mm. sylkkäriä sekä pakkovalssia, mitä me ei osatakaan ollenkaan!! Käytän niitä ohjauksia niin vähän, että ei ole tullut opetettua niitä sitten Jipolle. Tessa ehdotti että tee lista ohjauksista, ja tsekkaa että mitä se osaa ja mitä ei. No mitä se osaa; mm. valssi, persjättö, jaakotus, niisto, saksalainen, takaakierto, vastakäännös, päällejuoksu, välistäveto ja yleisesti ottaen kyllä kaikki muutkin ohjaukset mitä eniten käytän Cassulla :D Joten, opetellaanpa se sylkkäri nyt sitten! Ne kaksi ohjausta on jotenkin vähemmän käytetty, koska mun on hirveän vaikea ajoittaa ne oikein. Käytän mieluummin jotain muuta, varsinkin pakkovalssi on äärettömän hankala mulle itselle. Kun siinä joutuu odottamaan, ja liikun aina ihan väärään aikaan. Nuo on opeteltava, hyvähän se on nekin siinä repertuaarissa olla! Kyllähän Cassu nuo siis osaa, mun rajoittuneisuudesta johtuu vähäinen käyttö radalla ;)
Nostalgiaa ja paineistumista
Eilen sitten mentiin Hollolan kuplahallille, missä aloitettiin Cassun kanssa meidän aksaura vuonna -09. Jolloin se oli noin 4-5 kk? Nostalgiaa....
Alkuun ratkottiin Cassulle iskenyttä paineistumista, jolloin se a)lopettaa tekemisen kokonaan, ja jää lähtöön istumaan/seisomaan keskelle kenttää tai b) tarjoaa kaikkea muuta mahdollista (esim. menee A:lle 2 on 2 offiin, mitä se ei normaalisti edes tee!!) mutta ei tule tekemään sitä mitä ollaan tekemässä. Tähän päästään ainoastaan sillä, että tehdään rataa, palkataan se, ollaan iloisia ja otetaan joku kohta uudestaan, koska sitähän treenaaminen nyt ylipäätään on. Tämä riittää ja paineet on hirveät. Kaikki on kyllä hyvin niin kauan kun se saa tehdä mitä haluaa. Kokeiltiin eilen myös sitä että Tessa meni sen kanssa yhden pätkän. (Jouduin husimaan sen lähdöstä liikkeelle.) Ei johtunut ihmisestä, onneksi. Olisin ruvennut itkemään jos se olis siitä.
Sitten kun se tekee, niin ohjaustahan se ei kuuntele ollenkaan, jos edessä on este niin se suoritetaan, huolimatta siitä mitä ohjaan. Ja väitän että ainakin hetkittäin osaan ohjata. No, tehtiin sitten niin että lähdettiin lennosta, Tessa huuti sopivissa kohdissa että nyt vaadi! Kun huomas että on intoa ja vauhtia, jolloin se tuli ohjaukseen, vaikka kovaa komensin että täHÄN. Eikä mennyt laamaksi, eikä ottanut itteensä. Superhyperpalkka siitä. Kun se nyt tällä hetkellä vaatii sitä natsitusta ihan kybällä, tai muuten tekee ihan omaa rataa niin kuin nyt on muutamissa kisoissa nähty. Tosi huono yhtälö, kun sitten lamaantuu siitä komentamisesta. Aiemminhan se kesti sitä ihan hyvin, totteli sitten tahi ei mutta ei se nyt sentään tuolleen lamaantunut. Yksi kohta oli tuo 7-8 persjätöllä. Ilman käskytystä, pelkällä ohjauksella, se siis kyselemättä valkkas tuon 19-hypyn. Juteltiin tästä aiheesta jo aiemmin viikolla lenkillä, nyt Tessa sitten näki mitä tarkoitin. Mehän aiemmin oltiin Tessan ryhmässä, joten sinänsä hyvä koska hän jo tietää miten se toimii ja tekee noin niin kuin muutenkin. Aina toisen silmät näkee paremmin.
Lähdetään tätä ratkomaan nyt niin, että treenataan pelkästään noita ohjauksia/kuuntelua, aloitetaan helpoista, aina superpalkka siitä että tulee niihin ohjauksiin, että se on ihan maailman paras asia tehdä niin kuin ohjaaja ohjaa. Tessan kommentti oli tähän lohduttava, "Teillähän on kaikki maailman aika tätä treenata, koska se osaa muuten kyllä ihan kaiken." No niiii-i. Mutta on se vaan niin helevetin herkkä koira, että sen maailma romahtaa niin pienestä. Toivotaan että tämä auttaa!
Mietin että yksi juttu mikä tähän on saattanut vaikuttaa, on se, että on alettu treenaamaan hakua, missä se on ihan superhyperloistava, koska saa tehdä itsenäisesti töitä. Se vinkuu ihan hulluna kun tietää että pääsee hakumettään. Se into mikä sillä siinä on, ennen kuin irti päästetään, on jotain ihan mahtavaa. Siinä ei nimittäin kauaa mene kun "ukko" on löydetty ja haukku alkaa kuulumaan. Nauratti kun annettiin ohje, että jos tekis koiran kanssa yhdessä töitä, että kävisi läpi sitä aluetta järjestelmällisesti. No minkäs teet, irti kun lasket, niin koira lähtee kuin ohjus sinne mettään, valkoinen hännänpää vaan vilkkuu. Eipä siinä paljoa meikäläistä tartteta :D Tämä ja paimennus on kyllä niin sen juttuja, se rakastaa ratkoa itse asioita ja se että se saa tehdä itse ne päätökset. Muistan että aiemmin schapendoesin rotumääritelmässä tai sen tulkinnassa, luki että "Joidenkin yksilöiden älykkyys saattaa aiheuttaa haasteita koulutuksessa." Enää en sitä sieltä löydä, kai se on poistettu, mutta allekirjoitan tuon ihan täysin!! Jotenkin se vaan ei käsitä, että miksi se ei saa tehdä itse agilityssä sitä rataa, kun se kerran sitä lukea osaa ja sen mielestä se menee loogisesti niin. Huh, semmoinen vuodatus Cassun osuudesta :) Saatiin siis lopulta se avautumaan, ja kuuntelemaan, ja iloisiin tunnelmiin treeni loppui.
Jippo the Superpentu
Jipon kanssa alkuun tein pari kertaa niistoa tuolle kolmoselle, ihan vaan muistutuksena. Tuolla putkelle 5 mennessä oma hätäily johti siihen että Jippo jäi hyppimään ja ihmettelemään että mitä sä tarkotat. Sen kun pystyy jättämään suorittamaan estettä kolme, niistosta pystyy lähtemään tosi hyvin liikkeelle, ihan samallailla kun kuin Cassun kanssa <3 Joten olin sitten niin ajoissa tuolla vitosputkella husimassa että sekasin mentiin. Ekalla kiekalla karjasin Jipollekin 7-8 persjätössä että TÄHÄN, mitä se nyt ei todellakaan tarvitse :D Se kun on niin kuuliainen että tulee ihan ohjauksellakin sinne ;) Tessa sanoi että annahan olla karjumatta sitten tälle koiralle :D Jep. Tuossa 8-9 kohdassa hätäilin taasen turhaan, siinä pitää taas rytmittää, antaa koiran suorittaa, koska itsehän siinä ei tartte liikkua juurikaan. Myös 10-putkesta tullessa VOIS kuulemma käyttää putkijarrua...jaa miks? :D 14-15 kohdassa ei tehdä putkijarrua, koska ei haluta että kääntyy tiukasti, jolla ohjauksella pitäis tulla hypyn ohi, vaan huudetaan sitä takaa-takaa vai mikä käsky siinä nyt sitten kelläkin onkaan. Jäädään tietenkin itse hypyn taa ohjaamaan. Eikä intoilla esteisiin kiinni itse...Pitäis jo luottaa Jippoon, se kyllä osaa myös ihan ite! Muissa kohdissa ei tainnut korjaamista olla.
Superpentuosuus: Vedettiin noitten kohtien korjaamisen jälkeen vielä nollana rata treenien päätteeksi. Lopetettiin tuohon hyppyyn 19, 20 takana oli niin vähän tilaa. On se ihana Ipana <3 Into ei lopu, vauhtia piisaa, taas uusi halli, eikä mitään väliä silläkään. Tehdään kerta on tekemään tultu! Eipä tule mitään ongelmaa ykkösten radoilla, tuo taitais olla vaativuudeltaan jotain 2-3 luokkaa, ja hienosti sujui! Eli siis koko rata: tökkäsy kakkoselle, niisto-persjättö kolmoselle, putkeen, toiseen putkeen, pieni rytmitys, ota mukaan vitosputkelta, sitten vaan juostiin ja persjättö kasille, ja Ipanahan tulee, rytmitystä, 9 takaa, 10-putkelle putkijarru, itse hypyn 11 takana, sen yliotto, persjättö, takaa 12, valssi 13, suoraan 14, taas hypyn 15 yliotto, vastakäännös 16, liikkeelle kiiruusti, taas niisto-persjättö 18 ja vika hyppy ja palkkaa paljon :) Huhhuh! Hiki tuli!
Reaktionopeus miljoona
Onneksi mulla oli Kimi kepona mukana joka liikutti koiria koko ajan, kun yhden kanssa treenasin, niin muut tassutteli ulkona, hyvin toimi. Jäähdyttelyt hoidin ite, piti saada henkeä vähän tasaantumaan koirien välillä. Jeccukin pääsi tekemään pikkasen lopuksi, rimat vaan 25 (niin ne oli muillakin meidän koirilla) kun oli niin kylmäkin. Jecun tyystin erilainen reagointi ohjauksiin tuli esiin heti esteellä kolme, siitä kun liikkui pois niin kuin muitten kanssa, niin jäipä niisto tekemättä ja perään lähti. Tai tuli takas hypyn yli. Ai että on hankalaa vaihtaa tyystin erilaiseen ohjaukseen sen kanssa. Tessa sanoi että ens kerralla Jeccu tekee ekana :) Ei siis ollut mitään mahdollisuutta tuota jatkoa tehdä niin kuin aiemmin, koska niistoon piti jäädä tosiaan ohjaamaan ja odottamaan että tulee hypyn yli, joten jäin putken 4 vasemmalle puolelle, ja siitä vitoseen. Mutta ei mee, ei millään, se kun ei seuraa käsiä vaan varpaita ihan täysin. Onneks Jeccu ei ota itteensä mun puhinoista, tässä kohtaa niitä jo riitti useempikin. Se vaan iloissaan toistaa ja toistaa ja toistaa :D Ihana Äijä. Tehtiin vähän lyhennettyä rataa, alkoi seuraava ryhmä painamaan jo päälle joten hurjasti ei ehditty tekemään. Tarpeeksi kuitenkin että Jeccu oli onnellinen, kyllä se oli leuhka kun pääsi vielä kahdestaan mamman kanssa jäähdyttelylenkille. Kimi ajoi Robbarin pihaan oottamaan, ja me käppäiltiin sinne, niin ai että kun se häntä pystyssä leuhkana vieterinä pompsotti menemään. Ihanaa kun sen saa niin pienellä tekemisellä onnelliseksi. Kotona sitten näki jotain ihanaa untakin kun piti ynistä ja juosta unissaan. Se näkee joka treenin jälkeen niitä unia :)
Hauskaa siis oli, asioita saatiin ratkottua ja koirilta energiaa purettua, suuri kiitos Tessalle!!
Kommentit