Kotkan Ruusut

 Lauantaina 2.10. kesäkuulta siirretty Kotkan Ruusu-näyttely, tuomarina Markku Kipinä. Schapeja ilmoitettu 3, kaikki narttuja. Kaksi junnua ja vetsku. Ensin tietty junnut kehään, ja tämä tuomari nostikin pöydälle koirat, ja mittasikin ne. Yleensä vain erkkarituomari nostattaa pöydälle schapet. Ekana toinen junnu, se sai eh:n ja sitten vuorossa Manta. Noh, sehän esiintyi todella sievästi, Sanna on käynyt Korkeavireellä Noora Haapasen näyttelytreeneissä pari kertaa, ja on kyllä ihan hienosti mennyt oppi perille. On muuten melkoisen pätevä ope, hänen espanjanvesikoiransa oli vuoden 2019 Vuoden Näyttelykoira.

"Tasapainoisesti rakentunut, tyypiltään erinomainen juniori, jolla erinomainen runko. Riittävät kulmaukset. Hyvä ylälinja ja häntä. Hyvä karvanlaatu. Hyvät päänlinjat, korvat, silmät ja purenta. Kiva luonne. Liikkuu riittävän tasapainoisella askelluksella." 

ja kehis nosti punaista: ERInomainen! Sitten junnut kilpailuluokkaan, Manta tietty ykkönen koska sai erin ja sai SA:n myös, juhuu!! Aivan loistavaa! Eli eka serti plakkarissa :) 

Siinä kun ihastelin Mantan menoa, jäi Jippo huomiotta. Mulla oli sillä tuplahihnat kaulassa vielä kun kehään jo olisi pitänyt mennä. Äkkiä sitä pantaa pään läpi, kehis huutelee vetskua kehään ja sinnehän taas mentiin todella vauhdikkaasti :D Kehistä ja tuomaria nauratti, kysyi ikää ja sehän kerrottiin. Käski juosta kolmion ja ympyrän (ehkä?) sitten kun mentiin tuomarin eteen, hän kysyi että onko sitä katsottu pöydällä? Mä sanoin että juu, kyllä se pöydälläkin on ollut. Hän sanoi, että no hän katsoo sen tässä maassa kun se on niin vauhdikas. Meinasin kuolla :D :D Sanoin että ei se sieltä alas hyppää. Lisäsin vielä että voi se sinne pöydälle kyllä hypätä. Tuomari parka, pelkäsi että se pomppaa alas kesken kaiken. Jippo oli kyllä todella villi, ei asettunut ollenkaan. Mutta se on ihan parasta, just semmoinen sen pitääkin olla. Jossain vaiheessa kun juoksenneltiin, sanoin että tää ei pääse ikinä kotoa mihinkään, siksi se on tämmöinen :D :D Taas tuomaria ja kehistä nauratti. 

"Tyypiltään erinomainen veteraani. Tasapainoisesti rakentunut, hyvässä kunnossa esitetty. Hyvä ylälinja ja häntä. Hyvät päänlinjat, ilme, pigmentti ja korvat. Tasapainoiset kulmaukset. Jo hieman pehmyt karva. Hyvä askellus."

Jippokin sai ERI ja SA (vaikka sa alkoi jo vähän epäilyttämään itteäni), sitten äiti ja tytär juoksemaan yhdessä kehään <3 Ohjasin Sannaa, että te meette ekana, me tullaan perässä. Juostiin ympyrä ja tuomari laittoi vielä juoksemaan siinä eestaas, vertaili likkoja toisiinsa ja juostiinko vielä toinenkin ympyrä, mutta Sanna ja Manta ohjattiin ekaksi ja meidät toiseksi. Ihan huikeeta, Manta oli siis ROP-JUN ja ROP! Tuolla kun junnutkin kisasivat erikseen vielä. Jippo sitten tietty ROP-VET, eli ei paljon paremmin olisi voinut mennä! Käytiin iloissaan ottamassa äidistä ja tyttärestä kuvat, ja sitten makkaransyöntiin ja aikaa kuluttamaan. 

Tytöt <3

Manta ei ole kyllä yhtään äitinsä näköinen naamasta, isästään sen sijaan ei voi oikein erehtyä :D

isukki lähetti Mantalle terkut :D

Manta siis pääsi juoksemaan ROP-JUN kehän ensin, siellä ei jatkoon. Siitä samantien ykkösryhmän kokoomakehään, ja siellä tuomarina Maija Mäkinen. Hän sitten selvästi heti kiinnitti Mantaan huomiota, juoksutti sitä ja australian karjakoiraa "vastakkain". Ei tehnyt tuota kaikkien koirien kohdalla, otti vaan niitä esille joita sitten otti jatkoonkin. 

Suvin kanssa alettiin sitten jännäämään ihan hulluna tästä lähtien. Tuomari oli tässä kohtaa huomauttanut, että Mantan turkki on todella oikeanlainen. No se kyllä on, todella karhea ja kunhan vaihtuu kokonaan niin on ihan upea. No, sitten kokoomakehästä isoon kehään, ja edelleen se tuomari katsoo Mantaa pitkään. Siitä tuomari otti jatkoon saksanpaimenkoiran, bordercollien, molemmat corgit, sen australian karjakoiran ja Mantan. Siinä kun niitten jatkoa mietittiin, sanoin Suville että mua ihan oksettaa. Pääteltiin, että molempia corgeja hän ei sijoita, ja pudottikin Cardiganin pois. Sitten hän pudotti sen karjakoiran, ja aikamoinen innostus nousi kuulkaa, kun tajusin että se oikeasti sijoittaa schapendoesin! Aika harvinaista herkkua tosiaan se on ryhmissä, mutta satunnaisia sijoituksia on ollut kyllä. Valitsi sitten Mantan neljänneksi, ja totta se vaan oli, pikkulikka RYP-4!!! Aikamoisia näyttelytähtiä nuo muut olivatkin, voittajaksi bordercollie, toiseksi welsh corgi pembroke, kolmanneksi saksanpaimenkoira ja sitten schapendoes <3 

Suvi otti hienot kuvat Sannasta ja Mantasta muistoksi, kiitos!!

Manta kyllä esiintyy todella ryhdikkäästi ja hienosti, kantaa häntäänsä kauniisti ja pitää päänsä pystyssä. Ei ole kyllä äitinsä ikinä noin sievästi esiintynyt! Videoita todistusaineistona alla. 

Mummo piti omaa showtaan, hyppi mennessä maneesiin ja pihalla ja joka paikassa. Että mitäs me Pomppaloikat :D Saatiin hymy monen huulille, ja kävi meitä pari rotuuntutustujaa moikkaamassakin ennen kehiä. Taisivat ihastua rotuun ensinäkemältä. Huikea päivä kyllä oli taas!

Mulla piti olla työvuoro 19-3, mutta vaihdettiin se 22-7. Ihan kiva että vaihdettiin, olin kotona 18.45 että olisin mä justiin töihin ehtinyt. 19.05 petiin, 21.10 ylös ja valvomaan. Nyt oon taas jo iltavuorossa, ja voin kertoa että se kyllä silmissä jo tuntuu- ehkä ensi viikonloppuna levätään? (Vaikka tekisi mieli ilmota agikisoihin, mutta molemmat jotka on lähimaastossa, aloittaa pikkumaksit/maksit, joten ei hitto sentään, taidan pysyä kotona. Ja mennä vaikka sienimetsään.)