Nelli kylässä ja luustokuvissa

Hain tosiaan Nellin matkaan Pyhtäältä agikisojen kautta. Eli se oli meillä lauantaista tiistaihin, Hannele taasen haki Nellin matkaan kun palasi koulusta. Nellille saattaakin olla tulevaisuudessa mielenkiintoisia työhommia tiedossa :) Hannele harrastaa nykyään sen kanssa koiratanssia ja rallytokoa, ja videoitten perusteella aikamoisen hienosti menee. 




Nelli on ollut meillä viimeksi puolivuotiaana tammikuun lopulla, kaikenmaailman koronien takia ja pentujenkin takia tietty. Huomaan että olen ollut niin saamaton, että en ole silloin kirjoittanut edes postausta vierailusta. Mutta käytiin hallilla puuhastelemassa pikkusen agia ja otettiin pikku videokin sen liikkeistä. Oli niistä ageistakin, mutta koska puhelin vaihtui enkä ole laittanut youtubeen, niin niitä ei enää löydy. Tämä liikevideo vielä löytyi puhelimen syövereistä, sillä oli kyllä todella kaunis ja lennokas askel jo silloin. 


Se sujahti laumaan silloinkin hienosti, kuten meillä kaikki yleensä. Ei kahinoita eikä rähinöitä, kunhan Madam Jippo kertoo kuka talossa on the boss. Käytiin tietty Sannan lauman kanssa silloin myös metsälenkillä, ja otettiin kuviakin. Nelli 6 kk siis näissä:




Kattelin silloin että no inasen voisi kinttuja olla lisää noihin mittasuhteisiin mun makuun, somahan se muuten on kuin sipuli. Viimeisen tanssivideon katseltuani, aloin kyselemään että minkähän korkuinen se Nelli nyt onkaan? Sen verran korkealle sen pää tulee esim. seuruussa. No sehän selvisi sitten, että juu on se tyttö kasvattanut niitä kinttujaan... Mittasin sen n.47 korkeaksi, eli juuri siinä narttujen koon  ylärajalla. Tosi upeat mittasuhteet sillä on nyt, eli toiveeni toteutui. Kyllähän se vaan vähän isolta tuntuu verrattuna näihin meidän 42-44 korkeisiin tyttösiin. Liike sillä on tosi kaunis, pitkä tasapainoinen askel ja lennokas ravi kuten kuvista näkyy. Että ei sitä kehässä hävetä tartte, kunhan sinne asti joskus päästään. Hans van de Bergille sitä ei kyllä viedä ;)





Karvaa se kasvattaa samaan tyyliin kuin äitinsä, eli on nyt pikkupikkubikineissä aikuisturkin vaihtuessa. Kaunis sen karvasta tulee, tosi karhea ja hyvälaatuinen, kunhan pohjavillakin sinne kasvaa. Englankin turkki on nykyään vahva ja hyvälaatuinen. Pojat sitä vastoin ovat perineet karvan määrän isältään, ja saattaahan siinä olla testosteronilla osansa asiaan :D Että mieluummin näinpäin kyllä, turkin kampaajan silmin katsottuna. Vaikka helpot karvat niillä pojillakin on, sitä vaan todellakin ON. 

Mikä tärkeintä, hirmu kiva luonnekin sillä on, lähti noihin kuviinkin Sannan kanssa ihan tosta vaan, seurasikin kuin pro. No onhan sen kanssa treenattukin tietty, mutta ei ihan välttämättä kaikki noin lähde töitä tekemään. Tuntemattomille ihmisille kivan avoin, kun käytiin siellä eläinlääkärissäkin niin kaikkia kävi moikkaamassa ja antoi tutkia huoletta. Muut koirat saivat olla rauhassa, siinä kun vuoroa aulassa odoteltiin. Se on myös saanut sitä huumoria luonteeseensa mitä löytyy Jipolta ja Enkultakin. Jippohan heittelee vesikuppia maassa maaten, jos se sattuu tyhjä olemaan. Kaikki on pentuina kantaneet ruokakuppia kun on nälkä. No tämä neiti tekee niin edelleen, roudaa kupit olkkariin ja makkariin sänkyyn, ja lopulta poikien kupin semmoisen muovisen alustankin. Ääniarkakaan se ei vaikuttaisi olevan, käytiin lenkillä meitä lähellä olevalla teollisuusalueella, jossa kuuluu jos jonkilaisia kovia ääniä. Matkalla on meidän suurensuuri Villähteen juna-asema, niin sen kuulutuksen olivat kummallisia joita jäi kuuntelemaan, mutta ei jännittyneesti vaan ihmetellen. Selvästi uusi asia, luonnollinen reaktio. Hyvää työtä on Hannele Nellin sosiaalistamisessa tehnyt, iso kiitos siitä! 

Tietenkin ne tämän reissun tärkeimmät, eli luustokuvat olivat maanantaina ja nyt kun on Kennelliitossa lakko, niin viralliset tulokset saattavat kestää hieman pidempään kuin normaalisti. Täytyy sanoa, että ihan oikean asian puolesta lakkoilevat, että go for it!! Kyllä ne tulokset sieltä tulee. Varsinkin kun kuvaava ell sanoi että ihan siistiltä näyttävät, ei huolta. Ja näin kuvat itsekin, että eipä niissä mitään kummia ole. Ja nythän on sitten koko Keskiyö-pentuekin kuvattu, kun Susanna toi Viljonkin kuviin. Että taas ollaan luustojen suhteen siinä, että kuvattu on 100% kuvausikäisistä Pomppaloikista, josta olen ihan mielettömän ylpeä <3 Suurensuuri kiitos taas kerran tästä kasvatinomistajille, ja tulevaisuudessakin pidetään sama prossa, eiköstä niin! 

Sen verran täytyy vielä kertoa, että on tuo Nelli kyllä hauska, välillä se on kuin päätön kana kun pellollakin laski juoksemaan. Enemmän sillä oli jalat ilmassa kuin maassa :D Noh, nomen est omen ja silleen. Täytyyhän sitä tuoda kunniaa kennelnimelleen.





Ja hitto että siitä tulisi hyvä agikoira! Olisi ihan ideaalin kokoinen sinne pikkumakseihin, ja onhan muuten nopea! Plus ei ole mikään hienohelma, puskat ryskyen se painoi läpi vaan menemään, kun ei kiertämään ehdi :D Tykkään, hauska ja iloinen schapendoes, sellainen sen olla pitää <3 


 



Kommentit