Viikkotreenejä ja Jujun ihan ekat epikset!!

Viikolla 9 oli tämmöistä tiedossa:

 Tässä oli meille haastavia kohtia, tuo 1-2 olisi ollut täydellinen in-in treenikohta, mutta kun ollaan nyt kovasti treenattu takaakiertoa, niin ei onnistunut millään. Lotta sanoi sitten että unohdetaan tuo kohta, niitä kahta on mahdoton treenata yhtä aikaa kun uutta opetetaan. Palaamme siis in-iniin kunhan takaakierto handlataan.

Sitten käytimme aivojamme tuohon seuraavaan kohtaan, eli yli kakkosesta, ja kolmoselle takaakierto. Niin ettei se ohjaaja nyt hitto mene sinne turhaan auttelemaan, kun tarkoitus on Jujun osata se ihan ite. 4-6 kohta ihan iisi (valssi vitoselle) , sitten taas tuo 6-8, 7 takaa onnistui hyvin, 8 taas semmoisessa kulmassa että vähän hankalampi, mutta kyllä sekin sitten.

Kepukoita ei tietenkään tehty, joten jatkoon Juju keppien lopun kohdalle, ja siitä jatkoa 10-13. Tuossa taas 13 yli saaminen taisi olla mun liikehäiriön takia Jujulle hankalaa (juoksen eteenpäin, ja pitäisi malttaa tehdä hyppy minua kohti, eikä juosta samaa linjaa ohjaajan kanssa hypyn ohi), joten siitä taas yksi treenin aihe listalle. On tuo haaste toki aiemminkin huomattu. Tähän meidän aika sitten menikin, ja olihan siinä jo kerrakseen treenin aiheita. Otettiin loppuun vaan juoksusuora 3-4-5-15.



Viikolla 10 ei päästy treeneihin mun iltavuoron takia, ja kun Lotta kehotti menemään A-Qilityn epiksiin sunnuntaina, niin mehän mentiin. Treenaamaan kisatilannetta, ei niinkään sitä rataa. Ja piti palkata kesken radan ja kaikkea. Vauhdin hurmassa, niin enhän minä pysty pysähtymään, kun pitää vaan innoissaan mennä. Tämän kyllä ehkä kaikki arvasi jo etukäteen :D Mutta kehuin kuitenkin koko ajan kesken matkan!

Tajusin mitä kaikkea sitä tulikaan treenattua:

- oman vuoron odottelua ahtaassa tilassa, jossa on paljon kiihkeitä koiria ja niiden ihmisiä. Sen pitää aina ilmoittaa, kun mennään halliin sisälle, että mä tulin nyt! Ihan hienosti silti pystyi olemaan mun kanssa kuplassa, kun siinä sitten odoteltiin. Palkkailin toki koko ajan siitä. Ei se nyt sentään kuitenkaan koko aikaa hiljaa ollut, mutta ei ajatus hajonnut joka suuntaan.

- eka koko radan treeni! Hienosti oli kuulolla ja tehtiin ihan yhdessä töitä. Ei haitannut eikä todellakaan kiinnostanut yhtään ratahenkilöt eikä tuomari. Kun eihän meillä koskaan siellä kentällä muita ole kuin Lotta. Hyvin pystyy keskittymään meidän juttuun, ja omaan tekemiseen, mikä on ihan äärettömän tärkeää! Ja ehkä se tärkein treenin aihe noissa epiksissä, ainakin nyt alkuun.

- ylipäätään paketin kasassa pysymistä-no hyvin se rataa teki, sillä taitotasolla missä nyt ollaan :)

- tokaa rataa ennen kaksi (!) edellistä koiraa kakkasi radalle, ja toinen vielä oikein kunnon ripulit, ja aattelin että voi hemmetti, nyt tuo nuusku käy varmasti ne haistelemassa kesken kaiken. Ja paskanmarjat! (hah) ei edes huomannut, eikä välittänyt. Ja tässä kohtaa sitten odoteltiin tosiaan tovi meidän vuoroa, kun rataa siivottiin, ja oltiin seuraavana vuorossa.

- lähtötreeni-öhöm. Päätin että mitä tahansa teet, niin älä nyt ainakaan anna sen varastaa. Eka lähtö meni hienosti, toka ehkä tuon vuoron odottelunkin takia sitten taas ei. Varasti, ja minä pässinpää en palauta sitä lähtöön, vaan lähden vaan jatkamaan!! Mikä hitto mua vaivaa!!? En vaan pysty, kun jeeee kivaa ja jeeeee mennään ja mitä ihmettä. Mee nyt siinä sitten vielä koiralta semmosta vaatimaan, kun ei edes itse pysty. Pyhästi vannon että en tee tätä enää!!

Yksi mitä ei päästy treenaamaan, oli pillin vihellys, tuomarilla oli se jäänyt kotiin. Ekalla radalla pyörii ekassa putkessa kuin kuivausrummussa, kun tassut oli märät sulaneesta lumesta. Onneksi ei pitänyt minään.

Itse radoilla superplussaa näistä:
- Hienosti irtoaa putkiin! Toka radan lähdöstä huitaisen epämääräisesti putken suuntaan, ja sinnehän se sujahtaa.
- Aika hiton hienosti nuo valssit sitä kääntää, seuraa kyllä tosi hyvin ohjausta.
- Ja se paras: Sen kiihdytysvauhti tilanteista <3 <3 Aa että. Ei voi muuta sanoa. Vaikka menee vähän pieleen, niin taas kun lähdetään eteenpäin, kiihdyttää heti, eikä jää ihmettelemään tai into lössähdä.

eka rata ja toka rata

Olipa niin kivaa, että etsin kaikki mahdolliset epikset lähimailta, missä olisi tuommosia supermölliratoja, jossa ei ole kuin hyppyjä ja putkia. Saas nähdä mihin seuraavaksi! Niinjuu, ja enää vajaan kuukauden päästä on sitten ne luustokuvauksetkin, sepä kyllä taitaa olla yksi jännittävimpiä asioita tässä alkuvuodesta...

Viikko 11 treenit, meillä on taas käännetty kenttä pitkittäin, joten tiedossa oli vauhtia. Ja Juju oli sitä mieltä että kun se ei ole ikinäkoskaan saanut tehdä mitään, niin minähän juoksen täysiä!


Alkuun meinasin että teen tuohon 3-4 väliin valssin, tai persjätön, mutta Lotta ehdotti että tässä on kyllä loistava tilaisuus treenata takanaleikkausta. No sitähän me sitten treenattiin. Eli lähetys ykkösen takaa putkeen, koira edelle ja leikkaus 3-4 väliin, vitoselle takaakierto. No Juju kaahasi tuon koko vitosen ympäri, johtui mun liikkeestä. Taas se liikehäiriö kummittelee. Eli mun piti jäädä reilusti taa, ettei se lähde maatakiertävälle radalle. Treenattiin tuota leikkaus-kiertoa pelkästään joku kerta, ja sitten lisättiin vauhti. Oli kyllä ihana vaan katsoa, kun se tosiaan ampuu putkesta, eikä vilkuile vaan etenee sinne edessä olevalle esteelle. Nojuu, ja se takaakierto onnistui muuten niin, että mä olin esteen 4 takana vielä, ja se jo käskyllä kierti vitosen. Edemmäs jos menin, niin kaahotti ympäri. Ihan hiton makeeta!! Mä vaan seisoin siellä, ja intoilin Lotalle, että mä oon täällä!! Näin kaukana! :D

Sitten muistuteltiin rengasta mieleen paristi, ja otettiin se radan osaksi. Vitosen takaakierto, valssi 6, sitten lujaa liikkeelle ja hienosti meni välistä. Liikehäiriö taas liikaa. No sitten liikuin rauhallisemmin, niin onnistui. Lopulta taisi onnistua kovassakin vauhdissa (?ehkä?). Sitten 7-13 ja Lotta palkkasi taas renkaan jälkeen toiseen suuntaan.

Seuraavaksi taas takanaleikkausta tuo 14-17. Eli ensin Juju oikealla puolella renkaan kohdalla, siitä aloitettiin, 14-15 väliin leikkaus, ja taas 15-16 väliin sama. Palkkaaja saattoi heitellä palloa mihin sattui, mutta saatiin onnistumaan tämäkin. Sitten oli meidän aika loppu, ja taas saatiin vauhtia ja ajattelua samaan treeniin. Ihan loistavat treenit taas kerran, Lotta sanoi että Jujussa näkyi se, että osaa jo ajatella kokoamista esim. takaakierrolle. Keskiviikkoillat on kyllä ihan parhaita, Lotta on aina niin positiivinen ja kannustava, ikinä ei ole ollut paha mieli kun treeneistä poistutaan. Eikä koskaan ole ollut sellainen tunne, että kylläpä oltiin paskoja eikä osattu mitään. Mahtavaa, onneksi meillä jatkuvat saman ryhmän treenit kesäkaudenkin, huhtikuusta lähtien päivä vaan tosin vaihtuu. Sitten on torstai-ilta paras päivä viikossa :)

Lisäys, omatoimitreeni tällä radalla videolla.

Kommentit