Messari vm-18

Ilmoitin siis junnunartun ja vetsku-uroksen kehiin, ja sitten poksahti päähän, että niin, jos Jeccu on pu-kehässä, niin kiirettä pitää saada Juju aisoihin ja kehään....Koska tietty vetsku-urosten jälkeen tulee ne junnunartut kehään. Eihän siinä tosiaan muuta, mutta tuo kun saattaa olla pikkusen haastava saada yläilmoista maahan :D Onneksi kehän laidalla on aina yhtä ystävällistä schapeporukkaa, Sari lupasi napata Jujun häkistä sopivassa kohtaa, ja ottaa Jecun vastaan jos näin tulee käymään että se pu-kehään pääsee.

Pakko tässä kohtaa mainostaa Showlink-mobiiliappia, onpa kätsä, siihen saa ostettua luettelonkin ja näkee heti kuudelta aamulla kilpakumppanit ;) Tätä tohkeissani siinä ihmisille selitin, ja sanoin että saa lähtölistankin heti näkyviin, niin muutama hymähdys sieltä tuli, että niin Tuija, ei tää ole agilitykisa :D No ei niin, mutta vieläkin jouduin oikein miettimään, että mikä se oikea sana sitten olikaan. Tulokset tulevat todella reaaliajassa, kun sitä siinä kehän reunalla katsottiin, niin kehis nosti toisen rodun koiralle tulokseksi H, niin ihan saman tien ohjelma päivitti tuloksen appiinkin. Siinä on muitakin kivoja ominaisuuksia, itse appi on ilmainen, mutta se "lähtölista" maksaa 2,99 €.

Nojuu, mutta siis palataanpa siihen Messariin tulemiseen. Meillähän kehä alkoi tänä vuonna vasta noin klo 12.45, niin parkkitilanne pikkasen huolestutti. Sari lupasi tässäkin avustaa, ja tulla ovelle vastaan että saadaan koirat ja häkki kehän reunalle. Ostin semmoisen todella tilavan kevythäkin, että koirilla on tilaa olla. Niin nyt sinne mahtuu keposasti kaksi schapea. Ei vaan ole kovin näppärä kannettava....Olin jonossa siinä muurin kohdalla, mistä käännytään sitten Messariin vievälle rampille, kun Sarilta tulee viesti että tää täynnä! Ehdin koukkamaan toiselle kaistalle, ja seuraavasta rampista Hartwall Areenan parkkiin vievälle kaistalle. Se olikin sitten ihan tyhjä, tilaa todella paljon. Ei muutakuin raahaamaan kamoja, kahta koiraa, kamerareppua ja laukkua sieltä messariin....argh. Eihän sieltä siis oikeasti pitkä matka ole, tuon tavaramäärän kanssa vähän haastavaa yksin. Alkuunhan meillä siis oli suunnitelma Sarin kanssa, että nähdään siinä ulkoparkissa josta sitten mennään yhdessä sisään. No se suunnitelma meni siis puihin, ja sovittiin että nähdään ovella, jotta saan kamat vähän helpommin kehän reunalle, joka tietenkin juuri vastakkaisessa päässä hallia sisäänmenosta katsoen. Kiitos hurjasti Sarille avusta!

Pikkasen siis arvelutti, että miten tuo mölyapina pärjää siellä kaiken hulinan keskellä, mutta eipä mitään! Sinne se veti ekana häntä suorana, eikä arkaillut tosiaan ollenkaan yhtään mitään. Sehän kyllä voisi olla 10 kuukauden ikäiselle koiralle aika jännää. Pissatakin kehtasi sinne hakkeen päälle ihan käskystä, kuten muutenkin. Eikä tarttenut kovin monelle koiralle edes haukkua. Schapekehälle kun päästiin, niin ei kellekään, koska se on todellakin roturasisti. Niihin se tutustuu tökkäämällä samantien nenän ahteriin kiinni, ja kiitos kukas sä muuten olet? Niin paitsi pitihän velipoika pistää ruotuun, se kun yritti selkään heti....Mukana menossa siis myös Paavo Petran kanssa junnu-uroksissa.

Lauantaina tuomarina Elina Haapaniemi, en ole hänen kehässään koskaan ennen ollutkaan. Hän osoittautui aivan hurmaavaksi tuomariksi, jokaiselle riitti sananen ja sanoinkin jollekin että ei varmaan kukaan lähtenyt pahoilla mielin hänen kehästään pois. Kohteli koiria todella nätisi, ja näki että tosiaan rakastaa koiria. Ihan ekana kehässä siis junnu-urokset, Paavon lisäksi toinen junnu. Se oli ekana arvostelussa ja sai EH.n. Sitten alettiin jännäämään, miten Paavon käy. Petra vei sitä tosi nätisti kehässä, ja huomasi kyllä että koiria on ennenkin esitetty :) Olinpa ylpeä tuosta parista! Tuomari oli huomauttanut, että älä anna sen nyppiä hihnaa, ja kun olivat käänteessä pikkusen törmänneet, niin sanoi Petralle että pikkuisen huolellisuutta! Tämä tuomari oli erittäin tarkka esiintymisestä ja esittämisestä, että se kannattaa olla kyllä kunnossa hänen kehässään. Vaikka siis ystävällisesti nuo huomiot sanoikin.





No sitten kehis heilutteli Paavolle ERI.ä, ja silloin jo tiesi että siitä tulee juniorivoittaja, koska vetskuissa ja junnuissa pelkästään sekin riittäisi titteliin. Mutta kun vielä mentiin kehä ympäri, ja luokkajärjestykseen, niin Paavopa sai myös SA:n, joten sehän pääsi heti myös pu-kehään ekassa näyttelyssään! Saattaa olla että huutelin kehän reunalla hyvä Paavo!! Silleen ihan hiljaa vaan, eikä kukaan kuullu varmaan. Ahahhaaaaaa. Joo, en tosiaan ole näyttelyihminen, hillitystihän siellä pitäis vissiin käyttäytyä, miksei sitä saa ilahtua jos erityisen hyvin menee? :D

Paavon arvostelu "Vasta 10 kk, mutta erittäin hyvän tyyppinen. Reippaasti esiintyvä juniori, oikeat mittasuhteet. Hyvä sukupuolileima, varsin oikea pään ja silmien muoto. Hyvä purenta, kaula ja ylälinja. Hyvin kulmautuneet raajat, ikään sopiva runko. Hyvä karvanlaatu. Hieman ahdas takaa. Liikkuu sivusta ja edestä hyvin."

Sitten muitten urosten jälkeen vuorossa Jeccu, ainoa vetsku-uros. Ja sehän oli oma villi itsensä, haukkui tylsyyttään (niin joo, keltähän se Juju tuon haukkumisen olisikaan perinyt?) ja piehtaroi pitkin lattioita. Mutta se on niin pro esiintymään, että sen kanssa ei tarttenut edes sen suuremmin treenailla. Kunhan otti sen pikkusen hanskaan siinä, ettei nyt totaalisesti villiinny. Tuomari nyppäsi sen turkista jonkun roskan pois, niin sanoin että juu se tossa piehtaroi äsken. Hän tuumasi, että täältä voi siis löytyä mitä vaan :D Arvostelu oli nopsaan ohi, kuulin kun sanoi kehikselle, että tästä laitetaan ERI ja SA tälle miehelle. Eli siis Jeccu HeVW eli pojillahan meni aika loistavasti! Isoisä ja lapsenlapsi molemmat pu-kehään <3

Jecun arvostelu "8 v mustavalko veteraani. Hyvä esiintyjä. Miellyttävä pää, purenta ja hampaat ok. Tummat oikean muotoiset silmät. Riittävästi kulmautunut edestä. Hyvä runko. Vaatimaton takaosa. Hieman ahdas takaa. Liikkuu edestä ja sivulta ok."

Eli sinne pu-kehään sitten vaan, Paavo käteltiin aika nopsasti kotiin kasvamaan (näin tuomari Petralle sanoi), ja meidät siirrettiin kolmospallille! Super-Jeccu!




Sitten vuorossa junnunartut, joita oli ilmoitettu viisi, mutta paikalla vain 3. Siinä kun seistään ensin rivissä kehän reunalla, ja tuomari käy katsomassa kaikki läpi ja kysyi ensin iän, ja sanoin silleen vissiin vähän vaatimattomasti, että 10 kuukautta niin hän tuumasi että Ei tartte pyytää anteeksi! :D Hauska ihminen. Sitten kun hän tuli luokse, niin Juju otti ja nousi häntä vasten seisomaan ja heilutteli häntää tuomarille. Hän vaan hymyili ja sanoi että oletpa iloinen. No, se ensimmäinen junnu sai H:n ja ajattelin että jo että jestas sentään, mitähän tästäkin tulee. Seuraavaksi vuorossa Juju, ja sain sen jopa liikkumaan kauniisti tällä kierroksella. Sitten seistiin arvostelussa ja hän sanoi että juoskaapa nyt vaikka ympyrä, ettei tartte paikallaan koko aikaa olla :D Sekin meni vielä hyvin. Juju saikin sitten ERI:n (!) ja kehän reunalle odottelemaan vikan junnunartun arvostelua. Sitten juostiin vielä yhdessä luokkavoitosta, ja tässä en saanut sitä liikkumaan enää ollenkaan, peitsasi, laukkasi ja vaikka mitä. Sen takapää elää ihan omaa elämäänsä vielä, että jos se innostuu liikaa, sen liikkuminen kyllä kärsii pahasti. Nauroin kun kuvasin sitä tänään videollekin, kun se pystyy kävelemään ja heiluttamaan takapuoltaan (häntäänsä) samaanaikaan puolelta toiselle, niin onhan se vielä kakara liikkeissään. Mutta kyllä siitä tulee hyvä kun tosiaan vakautuu! Ihan oikein toinen narttu ekaksi.

Juju sai upean arvostelun myös: "10 kk vanha reipas valko-musta-harmaa narttu. Feminiininen soma, oikeanmuotoinen pää. Tummat silmät. Hyvä purenta. Hyvin rakentunut. Ikään hyvä runko. Liikkuu hyvin askelin. Karvanlaatu vielä pehmeä."




Sitten mentiin vielä Jecun kanssa narttujen vetskuvoittajan kanssa kehään, joka oli tietty kaunis ja ihana Tesla. Tessu oli VET-ROP ja Jeccu VET-VSP. Kehään mennessä Riina niin vauhdikkaasti siirteli Teslaa, että törmäsi minuun, ja me vaan naurettiin siellä että yks keilaa vastustajan kumoon heti kättelyssä. Kuvistakin huomaa, että hauskaa oli eikä ollenkaan tiukkapipoista menoa ;)


Tuomarilla vaikuttaa olevan tässäkin kuvassa kaikkein hauskinta :D

Joo en kestä, olispa näyttelyissä aina näin hauskaa!!
Sitten käytiin vielä tietty ottamassa kuvat ständillä, ja ostamassa ne hienot rusetit muistoksi ja palkinnotkin muistin hakea siihen syssyyn. Hetken aikaa harkitsin kotiinlähtiessä, että millä hemmetillä mä tämän seurueen ja tavaramäärän saan tästä autoon yksin. Mutta sisulla ja forcella vaan, huhhei mä sanon kun autoon asti pääsin!


Paavo istuu tässä tosi ryhdikkäästi, ja Jeccu taas ei (ja vähän kauempana lavan reunasta), josta syystä se näyttää ihan samankokoiselta kuin Jeccu. Mutta ei se niin korkea ole, arvioisin 45-46 ehkä. Mutta kovin on tyylikäs junnu <3

Jeccu ja Tesla <3
Sitten sunnuntaina mulla olikin peräti kaksi apparia, joten kamojen roudaaminen oli paaaaljon helpompaa. Ja kehä tietty suurinpiirtein oven vieressä. Niinpäniin. Tuomarina Markku Kipinä, jonka kehässä myöskään en ollut koskaan ollut, eikä suurinpiirtein kukaan mukaan kun kehän reunalla kyselin. Aika outoa kun meitä ennen bulldogit ja perään taisi olla jotkut mastiffit. Että ei ihan paimenkoirakehällä tällä kertaa oltukaan :D No, eipä siinä muutakuin kehään. Hirveästi en muiden koirien arvosteluja seurannut, huomasin että toinen lyhtyrunkoisempi uros sai EH:n, josta aloin aavistelemaan, että ei taida meidän herra miellyttää myöskään. No eipä ei, neliömäisellä mentiin ja EH tuli myös sille. Nauratti, kun joku tuli kysymään että eikö Jeccu saanut SA:ta? Niin sanoin, että ei saanut kun se sai EH:n :D Kyllä sitä sitten hämmästeli muutama immeinen siinä. Nooo, tätähän se näyttelyhomma on ja kyllä tuomari oikeat virheet koirasta löysi, ja muutaman ennen mainitsemattomankin. Hassuihin asioihin hän kyllä kiinnitti huomionsa, korvista kovin tarkka, siinä kun hän niitä ensimmäisenä kävi läpi pään osalta, niin vitsikkäänä siinä selitti että no yksi korva löytyi jo, missähän se toinen on? Aattelin että no sano nyt vielä että näkeekö se mitään? :D

Jecun arvostelu: "Turhan neliömäinen uros, jolla hyvä kallo ja silmät. Jo melko kuiva kuono-osa. Purenta ok. Etuasentoiset lavat, lyhyt kaula. Rintakehä voisi olla pidempi. Niukat kulmaukset takana. Häntä ok. Karva ok. Askellus saisi olla maatavoittavampaa, ahdas takaa ja kapea edestä."



Junnu-uroksia ei ollutkaan tänä päivänä lainkaan. Suunnitelmissahan oli, että Tuure olisi tullut sunnuntaina sitten, mutta elämä on ja kalliit maksut ja niinpoispäin, niin ei päässyt Tuure näyttelyyn. Harmi, olisi varmaan ollut tämän tuomarin mieleen :)

Junnunarttuihin oli ilmoitettu taas se viisi, joista tällä kertaa pois peräti kolme, eli paikalla vain edellisen päivän voittaja ja me. Epäilin että eipä se varmasti Jujustakaan tykkää, kun se on myös lyhyempirunkoinen. Esiinnyttiin ihan ok, Juju vielä iloisemmin kuin edellisenä päivänä. Hyvin se oli myös siinä paikallaan kun tuomari tutkii, hyvin luottavaisena ja rentona. Tästä olen kyllä iloinen! Se kyllä nauttii kehässä olosta, toisin kuin äitinsä :) Ja EH sieltä tuli kuten arvelinkin.







Hei kaveri!! Haistellaanko peppuja!?! :D Karmea kiire toisen perään, odota!!
Jujun arvostelu: "Melko neliömäinen, hyvänkokoinen narttu, jolla saisi olla pidempi rintakehä. Etuasentoiset, pystyt lavat ja hieman luisu lantio. Hyvä häntä. Hyvät pään linjat ja hyvä ilme. Erinomaiset korvat. Hyvä purenta. Kiva luonne. Askellus saa tasapainottua ja ylälinja kiinteytyä. Erittäin ahdas takaa. Lupaava karva."

Tältä päivältä siis takataskuun vain kokemusta, ja hauskoja muistoja kehän reunalta. Kiitos kaikille tutuille ja vähän tuntemattomammille schapeihmisille juttuseuroista, aina yhtä mukavaa! Shoppailut hoidettiin nyt, kun oli kaveri kantoapuna. Löysin perinteiset messariostokset, nameja ja pedin. Ihan eka peti jonka ostin silloin kun Jeccu oli junnu, lähti vasta nyt roskiin, että oli kyllä hyvälaatuinen ja kestävä! Nähdään sitten tammikuussa Lahden ryhmiksessä seuraavaksi näissä merkeissä!

Kommentit