Pennusta veteraaniksi

Ihan hullua, vastahan me käytiin Rovaniemellä sitä katsomassa ja nyt muka jo kahdeksanvuotias! Oli kyllä ikimuistoinen reissu Jonnan ja Kimin kanssa ensin kun pennut olivat 5-viikkoisia, ja sitten uudelleen Kimin kanssa kahdestaan kun olivat 7-viikkoisia hakemaan Jeccu kotiin. Mitäpä sitä ei hyvä koiran eteen tekisi ;) Josta syystä itte pikkasen vierastan pennunkyselijöitä, jotka eivät ole muutamaa sataa kilometriä valmiita ajelemaan pentua katsomaan. Muutaman viikon sisään kaksi kertaa tuhatviissataa kilsaa eestaas, niin saattaapi sitä olla tosissaan sen pennun suhteen. No, eihän sitä nyt ihan noin pitkiä reissuja monesti tule, mutta jos justiin siitä nimenomaisesta yhdistelmästä pennun haluaa, niin kyllä sen eteen sitten haluaa jotain tehdäkin. Video 5-viikkoisista ipanoista Rovaniemellä: https://youtu.be/AXPUdOOO7jE.

Pitkän aikaa sitä mietin, että otanko sen harmaan pojan (Tähden) , jollaisen siis olisin halunnut. Mustavalkoinen ei kyllä kovin innostanut, joita oli kaksi, Jeccu ja Lätsä. Mutta luonteeltaan tuo yksi vaan jäi kaihertamaan mieltä, että hitto se on kyllä justiin mun koira. Ja se hakeutui aina lähelle, kun oltiin katsomassa sitä. Ja ekana ja vikana ylhäällä pentueesta. Että virtaa varsin riitti jo silloin :D Sain siis valita ekana, kun varasin pennun jo aika ajoissa. Semmoinenkin hauska muisto, kun Riikka soitti ja kysyi, että minkä haluan viralliseksi nimeksi. Senkin siis sain valita Riikan ehdotuksista, ja kyllähän tuo I Am A Hooligan oli ihan ehdoton sen nimeksi. Nomen est omen...

Muistan myös sen ikuisesti kun Riikka laittoi viestiä, että pennut ovat syntyneet. Oltiin matkalla Porvooseen agikisoihin, minä ajoin, ja matkassa taas tietty Jonna ja Kimi. Meinasin ajaa ojaan, kun sitä kuvaa tihrustin, että oooooo noin monta! Jecun pentueessahan oli 8, 3 poikaa ja 5 tyttöä. Ja ehdottomasti urosta halusin Cassun kaveriksi. Yllättäen multa otettiin sitten puhelin pois kädestä, jotta matka jatkuisi turvallisemmin. Olin kisoissa kuin tulisilla hiilillä, kun en ollut kellekään muulle vielä kertonut että toista koiraa oltiin ottamassa. Mentiin siis ihan vaan moikkaamaan tuttuja, ei oltu kisaamassa. Eikä Cassu kyllä ollut kisaikäinenkään vielä, sehän oli vasta 17 kk siinä kohtaa. Aika lähekkäin nuo kaksi ekaa otettiin. Eikä ollut huono päätös, se eka kuitenkin jo saatu kasvatettua ja peruskoulutettua. Ja Jippohan tuli sitten myös vähän niinkuin varkain, Jeccu oli silloin puolitoista myös. Jippo sitten olikin niin karmea pentu, että seuraavaa ooteltiin 6 vuotta :D Nooo olihan siihen muitakin syitä toki.
 
Valokuvia matkan varrelta....Enkä taas muuten muistanutkaan, että Jecun "työnimi" oli Antero :D Voihan antero sentään.

4 viikkoa
5-viikkoisena Kimin polvella
7 viikkoa, asennehäntä alusta alkaen :D
11 viikkoa
koipeliini kotimatkalla
Ja aina yhtä kova nälkä!
Kaverukset ekasta illasta lähtien <3
Sen yksitoistatuntisen kotimatkan Jeccu veteli sikeitä koko matkan, poislukien ne pari kertaa kun pysähdyttiin pissatauolle ja pitihän noin pieni ruokkiakin siellä tien päällä. Kimi muistaa vieläkin ne kohdat, joissa me pysähdyttiin ulkoilemaan. Hassut asiat sillekin jää mieleen. Tosin ammattiautoilija, niin varmaan siksi. Sitten kun jatkettiin matkaa, Jeccu pisti heti maate. Tuo ominaisuus sillä on vieläkin, osaa rauhoittua tosi hyvin kun ei mitään tehdä, mutta kun tehdään, niin se tehdään täysillä. "Siinä on potkua", kuten yksi tokokouluttaja sanoi. Ja mikä into tehdä!

Cassu haettiin sitten kotikaupunkiin tultua hoitopaikasta, Jeccu käytettiin myös siellä sisällä ja vastassa oli monta vierasta koiraa, kaikki kylläkin schapeja ja hyvin rohkeasti ja reippaasti Jeccu ne kohtasi. Sitten kun tultiin kotiin, niin Cassu seisoi eteisessä ja antoi Jecun haistella itsensä läpi, ja siitä lähtien ne on olleet ikuisia kavereita <3  Cassu on kyllä todella hyvä pentujen kanssa ja lempeä niille. Pikku video niistä ekoista päivistä. Ja vielä yksi, pojat ulkoilee, Jeccu noin 10 viikkoa. Onpa ollut paljon lunta!

Tähän väliin pakko laittaa taas video, missä Jeccu on hyvin hyvin iloinen, kun treenataan <3 (Tätä ja muita videoita kun katselee, niin nyt on ihan pakko ryhdistäytyä, ja ottaa se aika Jecun kanssa treenaukseen!) Se oli niin onnessaan eilenkin, kun treenattiin synnäreitten kunniaksi. Työkoira on todellakin onnellinen saadessaan tehdä töitä! Toko päätyi Jecun päälajiksi, ja ollaan oltu jopa kaksissa sm-kisoissa sen kanssa. Sen keskittymiskyvyllä nuokaan häiriöt eivät olleet liikaa, vaan suoriuduttiin molemmissa hienosti.

Tokon SM-kisat 2015

Näyttelyissäkin ollaan käyty, nyt kyllä tajuaa sen, miksi sille aina alkuun kaivattiin massaa. Silloin sitä vaan oli että: miksei ne tuomarit näe sen kauneutta?

Lennokkaasti pentunäyttelyssä Kouvolassa, 7 kk iässä.
Kuikelo 1 v Jeccu ekaa kertaa Messarissa :D
 Mutta onhan se nyt vaan ihan järjettömän kaunis koira <3

6 kk
8 kk
liki 8 v, kuva Maria Ikonen
4 v, kuva Tea Lemmetyinen
 Veteraanikuvat, 8 v komea Uros.



Sen karvamäärästä olisi kyllä moni pehkocolliekin kateellinen! Sinänsä kyllä helppohoitoinen, mutta sitä on niin tuhottomasti, että menee siksi semmoiseen villatumppuun jos ei kampaa. Ja siihen ei missään nimessä saa koskea muutakuin kammalla, jotain muuta "asetta" jos yrittää, niin alkaa puremaan sitä harjaa tms. Joten kampa se on, ja sillä hyvä.

Käytiin nyt viime viikolla hammaskiven poistossa, kun sen henkikin haisi pahalle, ja halusin tietää ettei mitään tulehdusta muhi missään. No, taisi olla pikkusen ylimitoitettua tuo, hammaskiveä löytyi etuhampaista ja kulmureista, takahampaita myöten muuten ihan puhtaat ja hyvät hampaat, ja kaikki legot suussa. Meillä kyllä kaikki tykkäävät järsiä luita, jolla ne hampaatkin pysyy hyvänä. Etuhampaat sitävastoin ei Jeculla pysy puhtaana siksi, kun se ei alennu repimään leluja, muilla ne pysyy varmaan sen takia hyvinä. Cassullakin kaikki hampaat ihan ok, vaikka sillä se karsea yläpurenta onkin.

Otatin sitten samalla ne rodussa puhuttaneet mysteeriarvotkin (asat, alat ja ck), ja niissä kaikki Jeculla ok. Iksulta (Jipon äiti) otettiin ne syksyllä kanssa, ja silläkin ok. Myös Ransu (Jipon veli, Jecun ja Iksun jälkeläinen) lähisuvusta testattu, joka myös ok. Jippo testataan kunhan tulee aihetta mennä ell, joka varmaan on ensi vuonna rokotuksilla. Enkku myös testataan ennen astutusta. Engla kävi tosiaan myös muutama viikko sitten silmätarkissa, ja lääkäri totesi että prima ögön, ruotsinkielinen kun sattui olemaan. Jeccu menee silmätarkkiin huomenna, ja sittenpä hetkeksi terveystarkit otettu meidän jengiltä. Niin juu, käytiin siinä Hannes Lohen aineenvaihduntatutkimuksessakin koko porukalla, ja kaikilla kaikki arvot niissäkin ok. Paitsi Jeculla oli kolesteroli hieman alhaalla,mutta jos raja oli 3,5 ja sillä 3,44 niin enpä nyt jaksa tuosta huolestua. Samaa sapuskaahan nuo syökin, vaihtelevasti eri lihaa ja nappuloita 50/50. Se sopii meidän porukalle hyvin, kellään ei mitään allergioita eikä yliherkkyyksiä, paitsi Cassu ei kestä viljoja.

Niin ja palatakseni tähän meidän veteraaniin, mennään sitten joulukuussa Messariin katsomaan, joko sitä massaa olisi tarpeeksi! ;)  Painoa sillä oli 19 kiloa ell vaa´alla, joten ei se mikään mörssäri ole vieläkään, vaikka lihaksia löytyy kyllä omiksi tarpeiksi. Korkeutta se 48 cm, eli komearaaminen uroshan se. Enkä kadu päivääkään niitä kilometrejä mitä sinne Rovikselle ajeltiin! Meidän rakas pohjoisen poika <3

Kommentit

Riina sanoi…
Olipa kiva kirjoitus Jecusta! On se kyllä käsittämätöntä, että sekin on jo veteraani. Aika menee :O Vastahan sitä oltiin tuoreita schapeharrastajia leirillä Lentsun tokokoulutuksessa Cassun ja Teslan kanssa... :P