Puolivuotiaat Pomppaloikat

Meillä oli viime sunnuntaina Pomppaloikka-päivä, jossa ensin kokeiltiin vähän agilityä, sitten Heli tuli opettamaan rallytokoa ja viimeiseksi Suvi piti näyttelyopetusta. Tästä tulee enempikin kuvapostaus, ne kun kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Siinä treenien lomassa Tea taas kerran tuli kuvaamaan puolivuotiaat lapsoset. Suvi otti päivän aikana myös tilannekuvia, harmi kun hallin valot ei riitä niihin vauhdikkaimpiin otoksiin :) Kuviin tulee ohjelman kautta mun leima, vaikka Suvi ne ottikin. (Edit. agikuvat on Suvin ottamia, loput mun. Ettei mee mun karmeudet Suvin piikkiin :D) Ihan hirmu iso kiitos kaikille heille!!

Ja ihan mielettömän iso kiitos aktiivisille pennunostajille, jokainen tuli paikalle, kyllä mä olin iloinen! Muita olin nähnytkin jossain vaiheessa luovutuksen jälkeen, paitsi Suloa ja Hippoa.

Sulo on kyllä edelleen se nallekarhu, jässikkäpoika <3 Miten hienosti se meneekään Anun kanssa, kontakti ohjaajan ja koiran välillä upea! Sulo palkkautuu myös lelulla, ja taistelee kunnolla vastaan. Siitä Anu sai kyllä todella hyvän harrastuskoiran.

Sitten se Hippo, siitä jää tuommoinen äitinsä värinen musta-harmaa, on niin syvä pigmentti. Sanoin Kaisalle, että hänen on pakko alkaa harrastamaan agilityä, on sen verran vauhdikas poika, että olis siihen lajiin ihan onnen omiaan! Tämä oli se poika, joka suvereenisti karkaili pentuna yli aitojen :D

Seuraavaksi Eppu, josta Suvi sanoi että on ihan törkeän nopea oppimaan! Muisti vielä kuukausi sitten pentunäyttelyssä opetetut asiat, oli ainoa joka seisoi löysällä hihnalla posekuvissa. Iloisesti lähti tekemään kun sai hyvät namit ;) Tästä pojasta tulee vaaleanharmaa isona, on jo alkanut vaalenemaan selvästi.

Sitten Milo, se Ensimmäinen <3 Enpä oo monella puolivuotiaalla tuommosta kontaktinpitoa nähnyt. Ihan selkeästi tuleva tokokoira ;) Milo osaa myös relata, kun ei tehdä mitään, hyvä ominaisuus sekin.

 Viimeisenä pojista, mutta ei mitenkään vähäisimpänä the Äijä, Reino. Siitä tulee komea mies aikanaan. Eikä ollenkaan hullumpi työmies sekään!

Tyttöset vielä, Fiollasta Suvi sanoi että tästä koirasta nyt ainakaan ei saa yhtään terävää kuvaa :D On niin vauhdikas. Siitä tulee kyllä mahtava agikoira, on siihen luotu. Ihan oikea pentu Marikalle :)

Sitten viimeisenä meidän Enkku-Engla. Siinä on tyttö, joka tietää mitä tahtoo. Ilmoittaa kyllä jos meni hänen mielestä pieleen. Mahtava likka, ei pelkää mitään. Vauhtia löytyy tämänkin ipanan tassuista.

Rallytokon lopuksi tehtiin koko kentän mittainen luoksetulo, kun se mahdollisuus kerran oli. Pennut osoittivat olevansa aitoja lentäviä hollantilaisia :D

Sulo:

 Hippo:

Fiolla, tsekatkaa ihmisten ilmeet taustalla :D Lähtönopeus "riittävä!"

Reino:

Milo vissiin levitoi koko nelikymmenmetrisen kentän päästä päähän :D

Englan malliin:

Eppukin osaa:

Seuraavaksi Suvi piti näyttelykoulutuksen, mallina mukana lyhytkarvainen collie Piuke:

Milo taas näyttää, että osaa relata. Tai sitten sitä ei paljon näyttelylöpinät kiinnostaneet :D

Kaiken treenaamisen lomassa otettiin myös puolivuotis-posekuvat pennuista, niistä taas kerran iso kiitos Tea Lemmetyiselle! Samalla katsoin kaikkien purennat. Niillä joilla kaikki hampaat vaihtuneet, on vahva ja hyvä purenta. Joillain vielä puuttuu kulmureita, mutta ei niilläkään yläpurentaa ollut, leuat ihan oikein. Hieno homma!! Toivotaan että loputkin kulmurit sitten asettuvat oikein. Mittasinkin kaikki kakrut agilitymitalla, aika tasaista jengiä tässäkin: Engla 39, Fiolla 35.5, Milo 41, Reino 42, Eppu 39.5, Sulo saman 39.5 ja Hippo 38.5. Ei mitään suurensuurta porukkaa, mutta eipä ole vanhemmatkaan eikä lähisuvut isoa kooltaan. Pojista muutama taitaa jäädä mediksi, ainakin Hippo siltä nyt vaikuttaisi. Jippo itse oli puolivuotiaana 38.

Engla, "Revontulen Loimu"

Fiolla, "Noitarummun Lumous"

Milo, "Napapiirin Sankari"

Reino, "Tie Pohjoiseen"

Eppu, "Pohjantähti"

Sulo, "Rillumarei"

Hippo, "Kultakuume"

Tässä vielä koko popula hallin pihalla, sovittiin että viimeistään vuosipäivän tienoolla kokoonnutaan uudelleen. Käytiin tämän jälkeen ulkonakin hillumassa melkein koko porukan kera, oli kuulemma kotona väsynyttä porukkaa.  Valo ei riittänyt siellä enää minkäänlaisiin kuviin. Vielä kerran kiitos kaikille kun tulitte paikalle, olette mahtavia!! <3 Iso kiitos kuuluu myös päivän apureille Helille, Suville ja Tealle! Go Pomppaloikat!