Kohti syksyn tokokokeita
Edellisestä postauksesta onkin aikaa, nyt ei ole muuta tehty kuin treenattu tokoa ahkerasti. Jippokin oli juoksuhoidossa, niin oli helpompaakin keskittyä poikiin. Tai lähinnä Jeccuun.
Cassun treenaus on jäänyt kyllä todella vähälle, kun "kyllähän se jo osaa". Ainakin sillä on monta vanhaa liikettä mitä ei tartte kuin muistutella, toki se oikeasti osaakin muut, paitsi ne uudet asiat. Ja luotan että sen aivoilla niitä ei paljoa tarttenutkaan treenata ;) Ainakin paikallaolo onnistui kokonaisuutena tiistai-illan treeneissä täydellisesti. Istuminen, maahanmeno, luoksetulo. Ekaa kertaa oli niin monta koiraa paikkiksessa, eli 5 ja Cassu oli siellä neljäntenä, eli joutui suuntaan ja toiseen odottamaan omia käskyjä. Tämä oli hyvä!
Uuden liikkeen treenaus on edelleen ollut sitä hyppyjen ja kapuloiden ignoorausta. Lähtee kiertämään kyllä semmosella laiskalla laukalla, kun niin tekis mieli matkalla jotain tehdä. Mutta olen saanut sen menemään sen oikein, edelleen avohypyssä pitää sanoa myös hyppää. Jännä juttu. Ihan ok ollut kumminkin. Eikä tätä usko ehkä kuin Jonna, miten vähän tätä on treenattu :D Olin ihan tyytyväinen tähän jo. KUNNES sain tuossa kuulla että ne hiton kapulat viedään vasta sitten, kun ootellaan perusasennossa liikkeen alkua. Goodbye tää liike, ei tuu onnistumaan. Saa niin suuren merkityksen ne kapulat sitten. Yritin tänään silleen, että jätin Cassun varttumaan ja vein kapulat, yritin käskyttää kiertämään, niin toki olisi hypyn kautta hakenut kapulan. Muutamaan otteeseen taas taisteltiin sitten. No, olishan se liian helppoa ollutkin :D
Seuruun peruutus: ei tuu onnistumaan. Se ahdistuu, kun yritän tehdä seinän vieressä, väistää, menee pois häntä koipien välissä jos yrittää saada tulemaan takaisin. Ihan toivotonta. Aiemmin se sentään porhalsi täyttä vauhtia taaksepäin, kun sanoi: peru-nyt se ei kykene enää siihenkään. Että semmosta pehmeen ja ahdistuvan ja lukkiutuvan koiran kanssa. Ei tätä vaan ole voinut treenata yhtään. Seuruusta tulee oletettavasti siis nolla, jos tää merkkaa kovinkin paljon siitä koko liikkeestä.
Ruudun eteenlähetys: toimii jos kuuntelee käskytystä, eikä päätä itse mitä tekee. Mutta niinhän se on kaikessa Cassun kanssa ;)
Sitten se enemmän treenausta, tai oikeastaan ihan uuden opettelua vaatinut sankari Jeccu. Viimeksi, eli 17.8. oli epätoivon aiheena ne kaket. No, niitähän sitten tosiaan alettiin treenaamaan ahkerasti. Kyselin ihmisiltä hyviä ja vähemmän hyviä neuvoja, ihan mitä vaan että millä päästään eteenpäin. Lopulta putkiaivopojalle valkkasin kumminkin takapalkan kupilla. Että jos aloittaisi vähän häiriöttömämmästä paikasta kuin kentältä. Tähän päästiin parissa päivässä:
Jecun kaket 19.8.
Jatkettiin ahkeraa treenausta, kaikki muut vaihdot jo onnistui, paitsi seisomasta istumaan. Siinä halusi väen vängällä siirtää pepun etutassujen viereen, eikä toisinpäin. Jeculle tyyliksi valikoitui tosiaan etutassut paikallaan, kun se luontaisesti sille tuntui sopivan. Tuo istuminen seisomasta sitten tekikin tenkkapoon. Sitä sitten piti ihan kädestä pitäen sille tekniikkana opettaa, ja lopulta sekin vaihto saatiin repertuaariin.
Sitten siirryttiin jossain vaiheessa kentälle, ja kokeiltiin siellä näitä vaihtoja takapalkalla, ja tosi läheltä. Se on kyllä ihan tosi että vaikka kotona osaisi, niin siellä kentällä se on aivan eri. Vaikeeta oli, mutta helpotin niin paljon että alkoi onnistumaan. Oltiin viikko (vai kaks?) sitten viikonloppuna messuilla esimerkkikoirana koirahierojalla, ja käytin tilaisuutta hyväkseni, ja tein siellä tosi isossa häiriössä niitä kakeja. Hyvin teki, vaikka yks mieskin seisoi melkein hännän päällä. Käytiin muutes myös tokoepiksissä 31.8. A-Qilityllä, ja siellä ei kyllä onnistunut kovinkaan moni vaihto, vaikka jäin vain 5 askeleen päähän. Täysin kesken siinä vaiheessa. Jatkettiin päättäväisesti ahkeraa treenaamista.
Ja lopulta, Jeccu kun on semmonen mitä ei toistot haittaa, niin päästiin tähän:
Jecun kaket 5.9.
Lisäsin myös tuon riman eteen, siinä vaiheessa kun se tajusi ettei tassut saa liikkua, niin tuokin alkoi merkitsemään sille jotain. Alkuun sai olla tokohyppy, ja sehän tuli senkin yli vaihtoja tehdessään. Nyt riitti enää tuommoinen pikku huomautus :D Tuolla videolla olen n. 8 askelen päässä. Kokeilin myös samalla viikolla jo 10 askelen päässä, ja hyvin teki. Tämän viikon tiistaina jo ilman mitään avuja, ja loistavat vaihdot kymmenen askelen päästä. Häiriötäkin riitti, kun oli useampi koira kentällä yhtä aikaa treenaamassa. Tänään 11.9. sitten uhkarohkeasti 15 askelen päästä (koska kokeessa ollaan aina kauempana kuin itse mittaan, tai ainakin siltä tuntuu). Ja loistovaihdot! Toivottavasti saadaan edes jotain pisteitä tästä kokeessa, tässä sen putkiaivoisuuden hyöty näkyy ihan hiton hyvin. Kun Jeculle vaan saa kerrottua mitä siltä haluaa, se tekee tasan just sen eikä mitään muuta. On se ihana <3 Enkä kyllä rehellisesti sanottuna ole mitään treenannut näin järjestelmällisesti eteenpäin. Ikinä. Työ ilmeisesti palkitaan ;) Vaikkei ne vielä tossa kokeessa menisi, niin kyllä ne viimeistään rotumestiksissä on ihan tikissään. Ja niistä tulee loistavat! Vaikka ite sanonkin.
Sitten siellä tokoepiksissä tuli semmoinen huomio, mitä olen kyllä jo aiemmin aavistellut, mutta en sen kummemmin alkanut/ehtinyt siihen paneutumaan. Jeccu ei löydä ruutua! Ei sillä ole mitään käsitystä mikä se on!?!?! Se kyllä avuilla (alusta/näyttö) sen hakee, ja menee, tästä Minnan kanssa keskusteltiin yks treenikerta, ja hänkin sanoi että ei siitä kyllä ihan heti uskoiskaan että ei osaa. Jos noin tekee. Mutta ei ikinä sillä ekalla! Eikä jos ruudun siirtää, niin sitä ei enää löydy. Tästä siirtämisestä oli edellisessä Markon koulutuksessa jo juttua, mutta on ollut niin paljon noita uusia asioita opetettavana, että tää on mennyt treenissä vanhalla kaavalla. Hyvä tosiaan huomata kaks viikkoa ennen koetta, että ei se perkele vaan oikeasti osaa koko liikettä lainkaan. Tällä videolla näkee kyllä tosi hyvin sen, että eipä tuota Jeccua kovin haittaa jos sitä korjataan ja komennellaan :D Ja siinä lopussa, kun käyn näyttämässä missä se ruutu on, niin tuollailla se sitten menee ja on onnistunut mut hämäämään että mukaosaa tämän liikkeen. Jecun hupiruutu:
Jecun "ruutu"
Joten, tähän avuksi: ruutu keskelle kenttää, naksutin käteen ja sitten odottelemaan että hakee sen oikean kohdan ruudussa. Alkuun tuntui taas ettei sen herne napsu yhtään. Kauheasti se kyllä yrittää ymmärtää, sen oikein näkee kun se miettii. Vauhti hidastuu kävelyyn, kun kaikki energia menee ajatteluun :D Epätoivo meinasi kyllä jo tämänkin kanssa iskeä, kun ei vaan voi ymmärtää että miten se pystyy unohtamaan asian, jota jo aamulla treenattiin, eikä illalla enää muista???? Tämä tapahtui siis tiistaina. Keskiviikko (en oo kyllä varma tehtiinkö keskiviikkona jotain...) ja torstai välipäiviä, ja tänään käytiin kentällä. Ja jumankauta, se meni kerralla ja keskelle!!! Ja vaihdoin paikkoja, ja vieläkin meni. Kokeilin sitten lopulta oikean matkan päästä, ja vieläkin meni, vaikka siis taas eri kohta. JESSSSSSSSSSSSS. Varovaisesti nyt toivon että meni jakeluun, muutenhan se tämän kyllä osaa mutta tuo kohdan haku ylipäätään. Pakko mennä vielä huomenna työvuorojen välissä kokeilemaan. Isommalle kentälle, missä pääsee joka reunalta kaukaa lähettämään. Tästä tulee kanssa mestiksiin mennessä kyllä hyvä, nyt en tiedä ehtiikö herne mukaan näin nopeasti :D
Mutta olipa onni että mentiin sinne epiksiin! Ja toinen asia, minkä huomasin: Herranjestas että halliympäristö nostaa Jecun kierrokset kattoon. Kaikenlisäksi tehtiin siellä niin, että kaksi liikettä-pois-kaksi liikettä-pois jne. Ei tuu mitään! En saa missään kohti rauhoittumaan niin paljoa, että alkaisi keskittymään tekemiseen. Toivotaan että oikeassa kokeessa ei tommosella systeemillä mennä. Johan se venyttäis sen kokeenkin vaikka miten pitkäksi. Niin se venytti kyllä tuollakin, oli pakko pyytää että saadaanko tehdä loput 4 liikettä putkessa, olin menossa yövuoroon vielä töihin. Ehdin mä koiran viemään kotiin ja nappaamaan jotain evästä ja eikun takas auton rattiin. Huhhei. Seuraavat epikset jätän kyllä välistä, on vielä samallailla että menen yövuoroon. No mutta, arvokasta tietoa saatiin.
Seuruustakin on video, tästäkin näkee miten se käy korkealla ja kovaa. No mutta kontakti pysyy, se onkin Jecun seuruussa ihan parasta! Ja melkeen osataan peruuttaakin. Sekin osataan kotona ja tääkin ehkä valmistuu sinne mestiksiin. Kyllä me jotenkin se klaarataan nyttenkin.
Ohjatussa meinasin sekoittaa pienen pojan pään, ottamalla samassa treenissä molempia suuntia. Nounou. Ei voi tehdä semmoista koirapojalle. Tänään korjaussarja. Hyvin meni.
Liikkeestä istumista vahvisteltu, ja toimii nykyään.
Metskun arvoituskin selvisi! Mulla kun on ollut vain pieni metsku, Cassua varten. Se kun oli sille ihan maailman ällöttävin liike ja pienen metskun sen sai tuomaan. Nykyäänhän se on ihan hyvä liike silläkin. Ihmettelin siis että mikä ihme Jecun metskuun tuli, se on aina tuonut sen ihan ok. No kun se ottaa vähän reippaammalla otteella kapulan maasta, (eikä tätä olla treenattu aiemmin tommosella upottavalla hiekalla), niin sepä haukkaa myös sitä hiekkaa suullisen, kun on matala/pieni kapula. Lainasin Tuulin keskikokoista kapulaa, ja kas kummaa. Nou problem. Taas toimii :) Tänään ostin itellekin sitten semmosen, käytiin treenimässä ja hyvin meni. Huh. Onneksi joihinkin juttuihin on helpot ratkaisut.
Joten, keskeneräisiähän sitä ollaan mutta kokeeseen nyt mennään sunnuntaina 13.9. Haetaan se suuri vikalista, ja treenataan ahkerasti taas. Seuraava koe on rotumestikset Orivedellä 4.10. ja sitten 17.10. oman seuran koe. Sitten katsotaan missä mennään, ollaanko saatu mitään järkeviä tuloksia vai treenataanko rauhassa lisää. Suurin puute Jecun kanssa on kokonaisuuksien treenaamisen, ja se rutiinin puute näissä ylemmissä luokissa. Potku siltä ei kyllä kehässä lopu, sen voin luvata :D
Niin ja en kestä!! Kävin keskiviikkona katsomassa Lumikuonolassa Jecun pentuja, ne on nyt tänään justiin 4-viikkoisia. Yllätys että ihastuin yhteen urokseen, justiin siihen, joka kipusi sieltä aitauksesta ensimmäisenä pihalle. Utelias maailmanvalloittaja <3 Menkää nyt joku hemmetti ostamaan se sieltä :D
Isin kuutiopää <3
Cassun treenaus on jäänyt kyllä todella vähälle, kun "kyllähän se jo osaa". Ainakin sillä on monta vanhaa liikettä mitä ei tartte kuin muistutella, toki se oikeasti osaakin muut, paitsi ne uudet asiat. Ja luotan että sen aivoilla niitä ei paljoa tarttenutkaan treenata ;) Ainakin paikallaolo onnistui kokonaisuutena tiistai-illan treeneissä täydellisesti. Istuminen, maahanmeno, luoksetulo. Ekaa kertaa oli niin monta koiraa paikkiksessa, eli 5 ja Cassu oli siellä neljäntenä, eli joutui suuntaan ja toiseen odottamaan omia käskyjä. Tämä oli hyvä!
Uuden liikkeen treenaus on edelleen ollut sitä hyppyjen ja kapuloiden ignoorausta. Lähtee kiertämään kyllä semmosella laiskalla laukalla, kun niin tekis mieli matkalla jotain tehdä. Mutta olen saanut sen menemään sen oikein, edelleen avohypyssä pitää sanoa myös hyppää. Jännä juttu. Ihan ok ollut kumminkin. Eikä tätä usko ehkä kuin Jonna, miten vähän tätä on treenattu :D Olin ihan tyytyväinen tähän jo. KUNNES sain tuossa kuulla että ne hiton kapulat viedään vasta sitten, kun ootellaan perusasennossa liikkeen alkua. Goodbye tää liike, ei tuu onnistumaan. Saa niin suuren merkityksen ne kapulat sitten. Yritin tänään silleen, että jätin Cassun varttumaan ja vein kapulat, yritin käskyttää kiertämään, niin toki olisi hypyn kautta hakenut kapulan. Muutamaan otteeseen taas taisteltiin sitten. No, olishan se liian helppoa ollutkin :D
Seuruun peruutus: ei tuu onnistumaan. Se ahdistuu, kun yritän tehdä seinän vieressä, väistää, menee pois häntä koipien välissä jos yrittää saada tulemaan takaisin. Ihan toivotonta. Aiemmin se sentään porhalsi täyttä vauhtia taaksepäin, kun sanoi: peru-nyt se ei kykene enää siihenkään. Että semmosta pehmeen ja ahdistuvan ja lukkiutuvan koiran kanssa. Ei tätä vaan ole voinut treenata yhtään. Seuruusta tulee oletettavasti siis nolla, jos tää merkkaa kovinkin paljon siitä koko liikkeestä.
Ruudun eteenlähetys: toimii jos kuuntelee käskytystä, eikä päätä itse mitä tekee. Mutta niinhän se on kaikessa Cassun kanssa ;)
Sitten se enemmän treenausta, tai oikeastaan ihan uuden opettelua vaatinut sankari Jeccu. Viimeksi, eli 17.8. oli epätoivon aiheena ne kaket. No, niitähän sitten tosiaan alettiin treenaamaan ahkerasti. Kyselin ihmisiltä hyviä ja vähemmän hyviä neuvoja, ihan mitä vaan että millä päästään eteenpäin. Lopulta putkiaivopojalle valkkasin kumminkin takapalkan kupilla. Että jos aloittaisi vähän häiriöttömämmästä paikasta kuin kentältä. Tähän päästiin parissa päivässä:
Jecun kaket 19.8.
Jatkettiin ahkeraa treenausta, kaikki muut vaihdot jo onnistui, paitsi seisomasta istumaan. Siinä halusi väen vängällä siirtää pepun etutassujen viereen, eikä toisinpäin. Jeculle tyyliksi valikoitui tosiaan etutassut paikallaan, kun se luontaisesti sille tuntui sopivan. Tuo istuminen seisomasta sitten tekikin tenkkapoon. Sitä sitten piti ihan kädestä pitäen sille tekniikkana opettaa, ja lopulta sekin vaihto saatiin repertuaariin.
Sitten siirryttiin jossain vaiheessa kentälle, ja kokeiltiin siellä näitä vaihtoja takapalkalla, ja tosi läheltä. Se on kyllä ihan tosi että vaikka kotona osaisi, niin siellä kentällä se on aivan eri. Vaikeeta oli, mutta helpotin niin paljon että alkoi onnistumaan. Oltiin viikko (vai kaks?) sitten viikonloppuna messuilla esimerkkikoirana koirahierojalla, ja käytin tilaisuutta hyväkseni, ja tein siellä tosi isossa häiriössä niitä kakeja. Hyvin teki, vaikka yks mieskin seisoi melkein hännän päällä. Käytiin muutes myös tokoepiksissä 31.8. A-Qilityllä, ja siellä ei kyllä onnistunut kovinkaan moni vaihto, vaikka jäin vain 5 askeleen päähän. Täysin kesken siinä vaiheessa. Jatkettiin päättäväisesti ahkeraa treenaamista.
Ja lopulta, Jeccu kun on semmonen mitä ei toistot haittaa, niin päästiin tähän:
Jecun kaket 5.9.
Lisäsin myös tuon riman eteen, siinä vaiheessa kun se tajusi ettei tassut saa liikkua, niin tuokin alkoi merkitsemään sille jotain. Alkuun sai olla tokohyppy, ja sehän tuli senkin yli vaihtoja tehdessään. Nyt riitti enää tuommoinen pikku huomautus :D Tuolla videolla olen n. 8 askelen päässä. Kokeilin myös samalla viikolla jo 10 askelen päässä, ja hyvin teki. Tämän viikon tiistaina jo ilman mitään avuja, ja loistavat vaihdot kymmenen askelen päästä. Häiriötäkin riitti, kun oli useampi koira kentällä yhtä aikaa treenaamassa. Tänään 11.9. sitten uhkarohkeasti 15 askelen päästä (koska kokeessa ollaan aina kauempana kuin itse mittaan, tai ainakin siltä tuntuu). Ja loistovaihdot! Toivottavasti saadaan edes jotain pisteitä tästä kokeessa, tässä sen putkiaivoisuuden hyöty näkyy ihan hiton hyvin. Kun Jeculle vaan saa kerrottua mitä siltä haluaa, se tekee tasan just sen eikä mitään muuta. On se ihana <3 Enkä kyllä rehellisesti sanottuna ole mitään treenannut näin järjestelmällisesti eteenpäin. Ikinä. Työ ilmeisesti palkitaan ;) Vaikkei ne vielä tossa kokeessa menisi, niin kyllä ne viimeistään rotumestiksissä on ihan tikissään. Ja niistä tulee loistavat! Vaikka ite sanonkin.
Sitten siellä tokoepiksissä tuli semmoinen huomio, mitä olen kyllä jo aiemmin aavistellut, mutta en sen kummemmin alkanut/ehtinyt siihen paneutumaan. Jeccu ei löydä ruutua! Ei sillä ole mitään käsitystä mikä se on!?!?! Se kyllä avuilla (alusta/näyttö) sen hakee, ja menee, tästä Minnan kanssa keskusteltiin yks treenikerta, ja hänkin sanoi että ei siitä kyllä ihan heti uskoiskaan että ei osaa. Jos noin tekee. Mutta ei ikinä sillä ekalla! Eikä jos ruudun siirtää, niin sitä ei enää löydy. Tästä siirtämisestä oli edellisessä Markon koulutuksessa jo juttua, mutta on ollut niin paljon noita uusia asioita opetettavana, että tää on mennyt treenissä vanhalla kaavalla. Hyvä tosiaan huomata kaks viikkoa ennen koetta, että ei se perkele vaan oikeasti osaa koko liikettä lainkaan. Tällä videolla näkee kyllä tosi hyvin sen, että eipä tuota Jeccua kovin haittaa jos sitä korjataan ja komennellaan :D Ja siinä lopussa, kun käyn näyttämässä missä se ruutu on, niin tuollailla se sitten menee ja on onnistunut mut hämäämään että mukaosaa tämän liikkeen. Jecun hupiruutu:
Jecun "ruutu"
Joten, tähän avuksi: ruutu keskelle kenttää, naksutin käteen ja sitten odottelemaan että hakee sen oikean kohdan ruudussa. Alkuun tuntui taas ettei sen herne napsu yhtään. Kauheasti se kyllä yrittää ymmärtää, sen oikein näkee kun se miettii. Vauhti hidastuu kävelyyn, kun kaikki energia menee ajatteluun :D Epätoivo meinasi kyllä jo tämänkin kanssa iskeä, kun ei vaan voi ymmärtää että miten se pystyy unohtamaan asian, jota jo aamulla treenattiin, eikä illalla enää muista???? Tämä tapahtui siis tiistaina. Keskiviikko (en oo kyllä varma tehtiinkö keskiviikkona jotain...) ja torstai välipäiviä, ja tänään käytiin kentällä. Ja jumankauta, se meni kerralla ja keskelle!!! Ja vaihdoin paikkoja, ja vieläkin meni. Kokeilin sitten lopulta oikean matkan päästä, ja vieläkin meni, vaikka siis taas eri kohta. JESSSSSSSSSSSSS. Varovaisesti nyt toivon että meni jakeluun, muutenhan se tämän kyllä osaa mutta tuo kohdan haku ylipäätään. Pakko mennä vielä huomenna työvuorojen välissä kokeilemaan. Isommalle kentälle, missä pääsee joka reunalta kaukaa lähettämään. Tästä tulee kanssa mestiksiin mennessä kyllä hyvä, nyt en tiedä ehtiikö herne mukaan näin nopeasti :D
Mutta olipa onni että mentiin sinne epiksiin! Ja toinen asia, minkä huomasin: Herranjestas että halliympäristö nostaa Jecun kierrokset kattoon. Kaikenlisäksi tehtiin siellä niin, että kaksi liikettä-pois-kaksi liikettä-pois jne. Ei tuu mitään! En saa missään kohti rauhoittumaan niin paljoa, että alkaisi keskittymään tekemiseen. Toivotaan että oikeassa kokeessa ei tommosella systeemillä mennä. Johan se venyttäis sen kokeenkin vaikka miten pitkäksi. Niin se venytti kyllä tuollakin, oli pakko pyytää että saadaanko tehdä loput 4 liikettä putkessa, olin menossa yövuoroon vielä töihin. Ehdin mä koiran viemään kotiin ja nappaamaan jotain evästä ja eikun takas auton rattiin. Huhhei. Seuraavat epikset jätän kyllä välistä, on vielä samallailla että menen yövuoroon. No mutta, arvokasta tietoa saatiin.
Seuruustakin on video, tästäkin näkee miten se käy korkealla ja kovaa. No mutta kontakti pysyy, se onkin Jecun seuruussa ihan parasta! Ja melkeen osataan peruuttaakin. Sekin osataan kotona ja tääkin ehkä valmistuu sinne mestiksiin. Kyllä me jotenkin se klaarataan nyttenkin.
Ohjatussa meinasin sekoittaa pienen pojan pään, ottamalla samassa treenissä molempia suuntia. Nounou. Ei voi tehdä semmoista koirapojalle. Tänään korjaussarja. Hyvin meni.
Liikkeestä istumista vahvisteltu, ja toimii nykyään.
Metskun arvoituskin selvisi! Mulla kun on ollut vain pieni metsku, Cassua varten. Se kun oli sille ihan maailman ällöttävin liike ja pienen metskun sen sai tuomaan. Nykyäänhän se on ihan hyvä liike silläkin. Ihmettelin siis että mikä ihme Jecun metskuun tuli, se on aina tuonut sen ihan ok. No kun se ottaa vähän reippaammalla otteella kapulan maasta, (eikä tätä olla treenattu aiemmin tommosella upottavalla hiekalla), niin sepä haukkaa myös sitä hiekkaa suullisen, kun on matala/pieni kapula. Lainasin Tuulin keskikokoista kapulaa, ja kas kummaa. Nou problem. Taas toimii :) Tänään ostin itellekin sitten semmosen, käytiin treenimässä ja hyvin meni. Huh. Onneksi joihinkin juttuihin on helpot ratkaisut.
Joten, keskeneräisiähän sitä ollaan mutta kokeeseen nyt mennään sunnuntaina 13.9. Haetaan se suuri vikalista, ja treenataan ahkerasti taas. Seuraava koe on rotumestikset Orivedellä 4.10. ja sitten 17.10. oman seuran koe. Sitten katsotaan missä mennään, ollaanko saatu mitään järkeviä tuloksia vai treenataanko rauhassa lisää. Suurin puute Jecun kanssa on kokonaisuuksien treenaamisen, ja se rutiinin puute näissä ylemmissä luokissa. Potku siltä ei kyllä kehässä lopu, sen voin luvata :D
Niin ja en kestä!! Kävin keskiviikkona katsomassa Lumikuonolassa Jecun pentuja, ne on nyt tänään justiin 4-viikkoisia. Yllätys että ihastuin yhteen urokseen, justiin siihen, joka kipusi sieltä aitauksesta ensimmäisenä pihalle. Utelias maailmanvalloittaja <3 Menkää nyt joku hemmetti ostamaan se sieltä :D
Isin kuutiopää <3
Kommentit