Kesäkisat
Kesällä kisaaminen olis kauhean kivaa, mutta helle. Ei hitto musta ei kyllä siihen kuumuuteen ole luotu. Jos ei ehkä schapeakaan. Jippo nyt ei oikeastaan näytä kuumuudesta kärsivän, sillä ei onneksi ole tuota pohjavillaa sitä määrää mitä isällään. Ja sitten kun se vielä tykkää uida, ja lotrata paljuissa niin auttaa asiaa paljon. Eli tähän mennessä meidän kesäkisat on olleet se Agirotu, omat kisat Artjärven Ärinöissä heinäkuussa ja viime viikonloppuna Tampereella. Reipasta menoa :D
Artjärven Ärinät 25.7.
Muistellaanpas niitä Ärinöitä nyt sitten. Olisi ollut kahtena päivänä kisat, tietty olin työvuorossa sunnuntaina, olisinpa ollut lauantainakin, mutta siihen sain sentään vaihdettua vapaan. Eli pääsin talkoilemaan aamupäiväksi, ja iltapäivällä kisaamaan. Siinä on kanssa toinen yhtälö mikä ei mun kohdalla toimi. Keskittyminen ei ole enää parasta mahdollista siinä vaiheessa kun pitäis radalle lähteä. Hitto muuten kun olis ollut kiva osallistua kaikkiin lajeihin, sunnuntaina tokoakin. Tämä oli ajatuksena tosi kiva, eli kahtena päivänä kisattiin, toisena rallytokoa ja agia, ja toisena tokoa ja agia. Aamupäivän agituomarikin ainakin tykkäsi, olis ollut kuulemma kalenteri täysi, mutta kun kuuli että on leirintäalueesta kyse, niin olikin tilaa siitä löytynyt ;) Mukavahan se paikkana olikin, toivotaan että tästä tulee jokavuotinen perinne!
Eli meidän radat lauantaina, tuomarina Johanna Nyberg. Ekalla radalla ajattelin, että tuo kepeiltä takaisin lähtö tuo ongelman, jos tuo. Ja toihan se, kun oikeen siinä sitä ajatteli ja silti meni hätäilemään, eikä vienyt kunnolla loppuun niitä kepukoita. Jippo ei vielä niin varma noissa kepeissä ole. Niitä siinä sitten husittiin uusiksi pariin otteeseen. Ihanaa on tuo, että Jippo senkuin yrittää, eikä masennu, vaikkei nyt ihan kohdilleen osukaan :D Onnistun tekemään jopa onnistuneen takaaleikkauksenkin, vaikkei sitä hirveesti ole treenattukaan. Muutenhan tämä rata oli sujuva, eli sieltä kepeiltä ainoa virhe. Ja minä nyt juoksin kuin raskaana oleva lehmä kummallakin radalla, mutta ei pidetä minään....
Toka radalla sain tosi kivasti renkaan jälkeen käännettyä hypyltä ysikympin kulman rytminmuutoksella. Tää kohta onnistui kivasti. Tälläkin radalla kompastukseksi tuli ne kepit, ysikympin kulma ei oikeen sujunut. Ei Jipolla ollut ajatustakaan lähteä keppejä tekemään, juoksi suoraan läpi niistä. Sitten en ohjaa Jippoa A:lle kuin käskyllä, niin hienosti irtoaa putkeen. Tässä hylly sitten. Se kyllä hanakasti lähtee nuo putket etsimään, kontaktiesteille se pitää ihan oikeasti ohjata todella tiukasti että sen vuorossa olevan valkkaa.
Kivat radat oli Johanna tehnyt, sujuvan juostavat missä oli pientä kikkailua kumminkin. Ja ihan ehjän näköistä menoahan tuo muuten, ihan näyttäis kuin kuuluttaiskin kolmosiin :D
Tampereen kisat 8.8.
Viime viikonloppuna käytiin Tampereella, mietiskelin sitä ennen että ne meidän kisavirheet tulee taas kaikki kepeiltä. Keppikulmat on vaikeampia, enkä mä pönttö ole niitä sen enempää ees treenannut Jipon kanssa. Otinpa sitten oikein asiakseen niitä tehdä, jopa kolmena päivänä muutaman toisto iltalenkin jälkeen tehtiin. Niitä ysikympin kulmia, sekä avoon että umpikulmaan. Ja hitto kun menikin hienosti! Oikeen ihan itte osas taittaa avokulmaankin torstai-vai perjantai-iltana. Kolmen lihapullan treenit, puoliksi kaikki ja molempiin suuntiin niitä kulmia. Jännä muuten että treenaaminen auttaa, kisatavoitteena Tampereella oli, että saadaan ehjät kisakepit, ja se onnistui! Eka radalla oli vielä tosi vaikea aloitus, vauhdilla piti kääntyä takasin tulosuuntaan kepeille. Ja mä näytin ihan pro:lta kun vein sen niille, en ollut eessä enkä mitään, oltiin molemmat hyviä! Toki kompastukseksi muodostui radan alussa jo se toinen meidän ongelma, putki-puomierottelu :D Muuten se eka rata oli ihan sikahyvä, tosi tyytyväinen maalissa!
Toka radalla ehdin jo aattelemaan, että tästähän vois vaikka tulla nolla, jos oikeen ohjais. Kun ei sitä erotteluakaan ollut. Aatellahan saa, mun rytminmuutos suoran päästä putkeen, saa Jipon kääntymään ihan hullun tiukasti, ja menee väärään päähän putkea. Oli aika erikoisen tiukka reaktio tuohon ohjaukseen. Toisaalta, se kun ei ole se Cassu-juna, mitä piti aina vähän yliohjata, niin olis mennyt varmaan ihan normikäännöllä sinne oikeaan päähän putkea. Opinpahan taas jotain. Tälläkin radalla hiton hienot kepit, toki paljon helpompi vientikin. No pomppaa se possu kyllä kontaktinkin sitten, ja tulee keinusta ohi, tuo oli ehkä vähän taas semmoinen-se osaa-vaikkei-ihan vielä osaakaan-juttu. Treenilistalla käskyllä keinulle hakeutuminen myös. Mun takareisi "kivasti" revähti tuossa suoran kiihdytyksessä, ja konkkaamistahan tuo loppurata vähän on. Adrenaliinin voimin pääsee kyllä maaliin, mutta hitto että sattui. Toivotaan että saan sen nyt kuntoon ensi viikonlopuksi. Se meni joskus aiemmin, ja vaikka muka kuinka lämppäis, oikeen hölkkäilin ja venyttelin ennen rataa, niin heti kun pitää kunnolla kiihdyttää, niin se repeää. Ärsytys.
Tykkäsin ihan mielettömästi näistäkin radoista, justiin tämmösiä niiden pitääkin olla. Sujuvia, juostavia, ja kumminkin ohjausta vaativia. Tuomarina Reetta Pirttikoski.
Niin ja hei! Tulipahan testattua ekaa kertaa tuo Jipon juoksussa kisaaminenkin. Pikkunen hätä iski aamulla, Kimi laittoi viestiäklo 6 että nyt sen juoksut on alkanut, minä aamu-seiskaan töissä, kisamatkalle pitäis lähteä klo 11.45 viimeistään. Ei muutakuin vielä äkkiä Mustin ja Mirrin kautta hakemaan juoksupökät siinä yhdentoista aikaan. Joita tietenkään ei ikinä ennen oo edes jalassa pidetty. Ei näyttänyt pökät eikä juoksut haittaavan, ei ihmetellyt niitä ollenkaan. Joten ensi viikonloppuna mennään Tuusulaan kisaamaan. Rouhennon Kati siinä sanoikin, että ihan hyvä kisata juoksussakin, mistä sen ikinä voi tietää että jos sattuu arvokisojenkin aikaan ne. Totta! On se kyllä muutenkin niin ihana kisakaveri tuo Jippo, yhtä iloinen oli keli tai mikä tahansa mitä vaan. Se vaan menee iloisena rataa :) Ja käy väliajoilla kerjäämässä kaikilta herkkuja ja rapsutuksia. Ja aina niitä saakin, kun on niin söpö :D Meidän duunikin tuolla radalla alkaa näyttämään ihan yhteistyöltä! Aletaan jo ehkä vähän hitsautumaan yhteen. On siihen vielä matkaa, että ajatuksia luetaan, mutta pikkuhiljaa!
Artjärven Ärinät 25.7.
Muistellaanpas niitä Ärinöitä nyt sitten. Olisi ollut kahtena päivänä kisat, tietty olin työvuorossa sunnuntaina, olisinpa ollut lauantainakin, mutta siihen sain sentään vaihdettua vapaan. Eli pääsin talkoilemaan aamupäiväksi, ja iltapäivällä kisaamaan. Siinä on kanssa toinen yhtälö mikä ei mun kohdalla toimi. Keskittyminen ei ole enää parasta mahdollista siinä vaiheessa kun pitäis radalle lähteä. Hitto muuten kun olis ollut kiva osallistua kaikkiin lajeihin, sunnuntaina tokoakin. Tämä oli ajatuksena tosi kiva, eli kahtena päivänä kisattiin, toisena rallytokoa ja agia, ja toisena tokoa ja agia. Aamupäivän agituomarikin ainakin tykkäsi, olis ollut kuulemma kalenteri täysi, mutta kun kuuli että on leirintäalueesta kyse, niin olikin tilaa siitä löytynyt ;) Mukavahan se paikkana olikin, toivotaan että tästä tulee jokavuotinen perinne!
Eli meidän radat lauantaina, tuomarina Johanna Nyberg. Ekalla radalla ajattelin, että tuo kepeiltä takaisin lähtö tuo ongelman, jos tuo. Ja toihan se, kun oikeen siinä sitä ajatteli ja silti meni hätäilemään, eikä vienyt kunnolla loppuun niitä kepukoita. Jippo ei vielä niin varma noissa kepeissä ole. Niitä siinä sitten husittiin uusiksi pariin otteeseen. Ihanaa on tuo, että Jippo senkuin yrittää, eikä masennu, vaikkei nyt ihan kohdilleen osukaan :D Onnistun tekemään jopa onnistuneen takaaleikkauksenkin, vaikkei sitä hirveesti ole treenattukaan. Muutenhan tämä rata oli sujuva, eli sieltä kepeiltä ainoa virhe. Ja minä nyt juoksin kuin raskaana oleva lehmä kummallakin radalla, mutta ei pidetä minään....
Toka radalla sain tosi kivasti renkaan jälkeen käännettyä hypyltä ysikympin kulman rytminmuutoksella. Tää kohta onnistui kivasti. Tälläkin radalla kompastukseksi tuli ne kepit, ysikympin kulma ei oikeen sujunut. Ei Jipolla ollut ajatustakaan lähteä keppejä tekemään, juoksi suoraan läpi niistä. Sitten en ohjaa Jippoa A:lle kuin käskyllä, niin hienosti irtoaa putkeen. Tässä hylly sitten. Se kyllä hanakasti lähtee nuo putket etsimään, kontaktiesteille se pitää ihan oikeasti ohjata todella tiukasti että sen vuorossa olevan valkkaa.
Kivat radat oli Johanna tehnyt, sujuvan juostavat missä oli pientä kikkailua kumminkin. Ja ihan ehjän näköistä menoahan tuo muuten, ihan näyttäis kuin kuuluttaiskin kolmosiin :D
Tampereen kisat 8.8.
Viime viikonloppuna käytiin Tampereella, mietiskelin sitä ennen että ne meidän kisavirheet tulee taas kaikki kepeiltä. Keppikulmat on vaikeampia, enkä mä pönttö ole niitä sen enempää ees treenannut Jipon kanssa. Otinpa sitten oikein asiakseen niitä tehdä, jopa kolmena päivänä muutaman toisto iltalenkin jälkeen tehtiin. Niitä ysikympin kulmia, sekä avoon että umpikulmaan. Ja hitto kun menikin hienosti! Oikeen ihan itte osas taittaa avokulmaankin torstai-vai perjantai-iltana. Kolmen lihapullan treenit, puoliksi kaikki ja molempiin suuntiin niitä kulmia. Jännä muuten että treenaaminen auttaa, kisatavoitteena Tampereella oli, että saadaan ehjät kisakepit, ja se onnistui! Eka radalla oli vielä tosi vaikea aloitus, vauhdilla piti kääntyä takasin tulosuuntaan kepeille. Ja mä näytin ihan pro:lta kun vein sen niille, en ollut eessä enkä mitään, oltiin molemmat hyviä! Toki kompastukseksi muodostui radan alussa jo se toinen meidän ongelma, putki-puomierottelu :D Muuten se eka rata oli ihan sikahyvä, tosi tyytyväinen maalissa!
Toka radalla ehdin jo aattelemaan, että tästähän vois vaikka tulla nolla, jos oikeen ohjais. Kun ei sitä erotteluakaan ollut. Aatellahan saa, mun rytminmuutos suoran päästä putkeen, saa Jipon kääntymään ihan hullun tiukasti, ja menee väärään päähän putkea. Oli aika erikoisen tiukka reaktio tuohon ohjaukseen. Toisaalta, se kun ei ole se Cassu-juna, mitä piti aina vähän yliohjata, niin olis mennyt varmaan ihan normikäännöllä sinne oikeaan päähän putkea. Opinpahan taas jotain. Tälläkin radalla hiton hienot kepit, toki paljon helpompi vientikin. No pomppaa se possu kyllä kontaktinkin sitten, ja tulee keinusta ohi, tuo oli ehkä vähän taas semmoinen-se osaa-vaikkei-ihan vielä osaakaan-juttu. Treenilistalla käskyllä keinulle hakeutuminen myös. Mun takareisi "kivasti" revähti tuossa suoran kiihdytyksessä, ja konkkaamistahan tuo loppurata vähän on. Adrenaliinin voimin pääsee kyllä maaliin, mutta hitto että sattui. Toivotaan että saan sen nyt kuntoon ensi viikonlopuksi. Se meni joskus aiemmin, ja vaikka muka kuinka lämppäis, oikeen hölkkäilin ja venyttelin ennen rataa, niin heti kun pitää kunnolla kiihdyttää, niin se repeää. Ärsytys.
Tykkäsin ihan mielettömästi näistäkin radoista, justiin tämmösiä niiden pitääkin olla. Sujuvia, juostavia, ja kumminkin ohjausta vaativia. Tuomarina Reetta Pirttikoski.
Niin ja hei! Tulipahan testattua ekaa kertaa tuo Jipon juoksussa kisaaminenkin. Pikkunen hätä iski aamulla, Kimi laittoi viestiäklo 6 että nyt sen juoksut on alkanut, minä aamu-seiskaan töissä, kisamatkalle pitäis lähteä klo 11.45 viimeistään. Ei muutakuin vielä äkkiä Mustin ja Mirrin kautta hakemaan juoksupökät siinä yhdentoista aikaan. Joita tietenkään ei ikinä ennen oo edes jalassa pidetty. Ei näyttänyt pökät eikä juoksut haittaavan, ei ihmetellyt niitä ollenkaan. Joten ensi viikonloppuna mennään Tuusulaan kisaamaan. Rouhennon Kati siinä sanoikin, että ihan hyvä kisata juoksussakin, mistä sen ikinä voi tietää että jos sattuu arvokisojenkin aikaan ne. Totta! On se kyllä muutenkin niin ihana kisakaveri tuo Jippo, yhtä iloinen oli keli tai mikä tahansa mitä vaan. Se vaan menee iloisena rataa :) Ja käy väliajoilla kerjäämässä kaikilta herkkuja ja rapsutuksia. Ja aina niitä saakin, kun on niin söpö :D Meidän duunikin tuolla radalla alkaa näyttämään ihan yhteistyöltä! Aletaan jo ehkä vähän hitsautumaan yhteen. On siihen vielä matkaa, että ajatuksia luetaan, mutta pikkuhiljaa!
Kommentit