Helteinen Heinolan tokokoe

Nämä kokeet näyttää menevän periaatteella helle tai rankkasade. Seuraavassa sitten taitaa sataa. Onneksi tuolla oli semmoinen kiva pieni metsikkö missä pystyi varjossa varttumaan vuoroaan. Ei taaskaan ihannetilanne kylläkään että yhdessä ootellaan, mutta johan sitä Vantaan kokeessa treenattiin eikä se nyt lopulta suoritukseen vaikuttanut kuitenkaan. Koe oli tosiaan viime sunnuntaina Heinolassa ja tuomarina Salme Mujunen. Jotenkin tuo nimi jo loi semmoisen ennakkojännityksen, ja kuvittelin että on hirmuisen tiukka tuomari. Joissain asioissa kyllä olikin, ääntelevistä eli liikkeitten aikana haukkuvista koirista ei välitä yhtään. Pisteet tippuu hurjasti. Yhdellä koirakolla oli tosi kaunista seuruuta, mutta kutonen tuli kun koiraparka innoissaan haukahteli ajoittain. Sitten taas ainakaan avoimessa luokassa ei rokottanut puolia pisteitä semmosista, kun esim. liikkeestä seis-koiran tassu pysähtyessä meni vielä puoli askelta eteenpäin, kympin sillä sai. Ja varmasti huomasi, en uskokaan etteikö se sihti olisi tarkka ;) Tässä yksi teksti häneltä, hänen jutuistaan ja kirjoistaan olen saanut paljon ajateltavaa ja vinkkejä omien koirien koulutukseen. Ja siitäpä ehkä myös sitä vinkkiä saa mitä arvostaa ja etsii siellä tokokokeessa arvostelemistaan koirakoista. No niin, pidemmittä puheitta itse asiaan...


Voittajassa oli kuusi koirakkoa, ekaa kertaa jouduttiin sitten tämmöiseen tilanteeseen että liikkeet tehtiin osissa. Ensin tuli tieto että kahdessa osassa, mutta siellä kehässä käytiinkin lopulta neljä eri kertaa. Tulipahan treenattua kehäänmenoja ja -poistumisia urakalla :D Sinänsä ihan aiheellinen treeni, ja koetilanteessa vielä. Alkuun ajattelin että voi apua, Cassu ei ehdi rauhoittumaan yhtään ja höyryää sitten joka kerta kun kehään päästään. Tässä kohtaa oli onni että oli helle, ja se jo vähän muutenkin rauhoitti tuota elikkoa. Toisaalta taas semmoisille koirillehan se oli ihan mahtavaa, joita pitää välillä nostaa että jaksavat läpi kokeen. Mutta tämä sitten venytti koetta niin, että kun aloitusajaksi oli merkattu klo 14 niin klo 17 lähdin sitten kotiin. Aloitus kyllä venyi tuosta, ja minä kun aina haluan olla ajoissa paikalla, niin mehän oltiin törötetty siellä jo yhdestä lähtien. Ehhhehe. Hän vielä kysyi kun ekaa kertaa mentiin kehään, että haluaako selityksen kanssa pisteet vai vaan arvosanan. Mä valitsin tietty vaan sen arvosanan. Pelotti että Cassu alkaa komentamaan jos siinä aletaan puhumaan. Vaikka ei se sitä kyllä ole tehnyt kehässä, mutta on ne ajatukset lujassa.




Ensimmäisenä paikkamakuu, 10. Normaalin rauhallinen. Tukka silmillä niinkuin näkyy :D

Seuraavassa satsissa seuruu, liikkeestä istuminen ja luoksetulo.
Seuruu 9!!!!!!!!!! Mä niin arvostan tätä ysiä, kun sen sai Salmelta! Se tuntuikin tosi hyvältä, ja tietenkään ei nyt sitten ole videota juuri tästä kokeesta. Kuvia onneksi on, kiitos Mari Ali-raatikaisen, kuvat on hänen luvalla blogissa. Tämä on niin Cassun jes-juttu nykyään ja nyt se saatiin kokeessakin näkymään, kun ei tukehduttu eikä ollut lätäköitä :)







Liikkeestä istuminen: 8. Oli mennyt norminopeasti istumaan, ja samantien iskenyt joku kirppu ja kapsuttanut oikeaa korvaa. Kun käännyin niin ihmettelin että miten se istuu tolleen puoliksi lonkalla. Ajattelin että onko mennyt maahan ja tajunnut virheensä ja noussut istumaan. Salme sitten kertoi kuinka kävi, muuten olisi tullut kuulemma kymppi.

Luoksetulo: 7. Oli jotenkin ihan hullun pitkä matka, mä joko mittaan liian lyhyitä tai sitten liikkurilla oli pitkät jalat :D Täytyy alkaa treenaamaan ylipitkillä matkoilla noita stoppeja. Lähti ekalla, ei pysähtynyt seisomaan ekalla, hidasti vaan ja tartti kaks käskyä. Loppuosa meni hyvin.

Kehästä pois ja oottelemaan seuraavaa liikettä muitten koirien ajaksi. Oltiin siis viimeisenä suoritusvuorossa. Olin tässä vaiheessa niin rento että pystyin seuraamaan muittenkin suorituksia hetkittäin. Ihankuin olis ollut jossain koulutuksessa missä kaikki käy vuorotellen testaamassa osaamistaan :D Jännittävänä ihmisenä tuo monta kertaa kehäänmeno olis voinut olla myös painajainen, kun ei pääsekään kerralla siitä piinasta.

Seuraavaksi olikin pelkkä ruutu, joka rakennettiin ainoastaan tätä varten ja myös purettiin samantien pois. Ei tuotakaan missään kokeessa ole tehty. Tai siis missä me ollaan oltu.

Ruutu: 8. Kehän reunalla sanoin Cassulle kun odoteltiin vuoroa, että missä ruutu? Katsoi oikeaan suuntaan ja kehuin. Vielä kun mentiin lähetyspaikalle toistin saman. Katsoi taaskin oikeaan suuntaan. Lähti hyvin, meni ruutuun ja selkeästi haki oikeaa paikkaa. En pysäyttänyt samantien, vaan rauhassa annoin sen etsiä itse paikkansa. Jäi silti oikeaan sivuun, jostain syystä meinaa nyt hakeutua siihen laitaan. Mutta hatunnosto mulle että maltoin, ja meni sitten myös heti ekalla maahan!! Jesh! Käskynä lyhyt mah. (ennen oli maaaaahan. Aattelin että jos johtuu käskystäkin se että kokeessa ei mee ekalla, niin testasin. Hyvä että testasin.) Tuosta syystä oletettavasti se kasi, koska loppuosa meni tosi hienosti!! Mua nauratti kun kävelin kohti Salmea, kuulin kun Cassu tulee kauheella vauhdilla läähättäen sivulle. Ja oikeelle puolelle jopa, ja tajusi jarruttaa kohdalla ;) Kattokaa tota vikaa kuvaa, on se <3





Sitten mentiinkin taas pois kehästä, tässä kohtaa tietty mahtavaa että pääsi palkkaamaan tuon tosi hyvän ruudun muutenkin kuin sanallisesti. Ainiin!! Hän tykkää myös siitä että koirat palkataan sosiaalisella palkalla kunnolla, tai ei ainakaan siitä mitenkään rokottanut eikä osoittanut että ei olisi sopivaa käytöstä hihkua kehässä ;)

Jälkjellä noudot, tunnari ja kaket. Metskuahan me oltiin treenattu suunnilleen joka päivä, metodilla "metsku on maailman paras asia!" Palkkana yhdestä nostosta kokonainen nakki, yhdestä tuomisesta kokonainen nakki, sivulla pidosta kokonainen nakki jne....Koska ei se nyt ennenkään mikään maailman kamalin asia ollut, jätkä vaan rokotti mua siitä kovasta komentamisesta Pörstin kokeessa. Haastetta haastetta. Ja tässä välissähän mä tein sen virheen, mitä ei olisi pitänyt tehdä. Aloin laskea pisteitä!! Oli niin paljon aikaa kulutettavana että, laskin jos lopuista pisteistä tulee sata, niin varmasti ykkösessä ollaan. Arvatkaapa ketä sitten rupesi jännittämään...

Ja eikuntaas hommiin....Hyppynouto: 8. Muuten täysi kymppi, mutta pyöräytti kapulaa ja vähän puri. Tässä muuten se toinen asia mistä rokottaa paljon. Sanoi tosiaan että muuten olis ollut kymppi. (unohti jo vissiin että en haluais kommentteja, tässä setissä kommentoi kaikkea. Ei se haitannut.) Tää on kyllä muuten niin Cassun bravuuri, loikkaa hypyn kaukaa ja liitää yli, noutaa nopeasti, tulee suoraan liitämällä takaisin ja suih viereen.




Ja sitten se metsku...yhdelle ihmiselle kapula palautettiin kun heitti liian lyhyen, ja mä aattelin aiemmin että yritän heittää mahd lähelle ettei mee taas sinne hevonkuuseen se kapula. No se siitä ajatuksesta. Kysyin että mihin asti mun pitää tähdätä, niin Salme tuumas vaan että 10 metrin päähän, enkä osannut ajatella miten kaukana se on. Vinttasin taas kapulan menemään, ja sitten jännitti että tuoko se nyt taas sitä tuolta kuusesta. Meni, tajus että jaa metsku, otti heti ja palautti laukalla ja suih tarkasti viereen!! KYMPPI! Siis mahtavaa, mä olin niiiiiiiiiiiin onnellinen! Heli oli samassa kokeessa evl-ää varttumassa, sanoi että ne Cassun palautukset oli tosi kauniita, tulee niin hyvin viereen ja jäi oikeeseen kohtaan silleen ping! Tässä mä oon!



Tunnari: 7. Vuorossa tosiaan tunnari, ja nyt jännitti ja tuosta metskusta olin niin iloinen että kädet täris ihan hulluna. Sanoin että ei mulla oo kynää! Liikkuri vissiin huomasi että olin vähän hätääntyneen oloinen, ja sanoi että mulla on! Häntä myös nauratti että se pitäis saada osumaan tohon pihtien väliin, kun kädet tärisi niin että ei meinnannut osua :D Lopulta osui. Hyvin lähti kapuloille, ne oli tällä kertaa ympyrässä, meni tuntsien luo, nosti ihan samantien oman--- ja sitten tiputti ja tarkisti muutkin ja toi sen oman. Toi ihan hiton siististi vierelle, ei pureksinut eikä ollut pudottamassa, en hätäillyt ottamisessa itse eikä muutakaan sählinkiä tässä. Salme sanoi että vähän hätäisen oloinen, kerroin että rivissä oleville se rauhoittuu paremmin. Ja karvat tekee vähän haastavaksi nähdä mitä tekee. Tottahan se.

Kaket: 9. Nämä tiesin että jos lähtee eka vaihto hyvin, menee mahtavasti, niinkuin ne on viime aikoina mennyt. Eka vaihto oli muistaakseni istu, en ole yhtään kyllä varma. Mutta nousi epäröimättä, oli kumpi hyvänsä. Ja sitten olikin helppo tunne näitä tehdä. Ihan ekaa kertaa taisi tulla semmoinen tunne että se tosiaan kuunteli ne käskyt, eikä tehnyt käsimerkeillä. Oli tässäkin normia pidempi matka muka, mutta näitä olen tehnyt kyllä jo evl-mitalla, kun tuntuu että mä mittaan kaikissa matkan väärin. Hyvä että olen tehnytkin. Ihan sairaan hienot vaihdot, jossain vaihdossa oli mennyt taaksepäin vähän, mutta muuten upeat!

Tässä vaiheessa saatiin jopa yleisöltä aplodit, oli se niin mahtava ukkeli :) Salme sanoi että kokonaisuutena erinomaisen ihanaa yhteistyötä, josta antoi vielä 9,5 ja kokonaispisteet siis 269,5 eli meidän toinen ykkönen. Oli kokeen ainoa ykkönen eli sijoitus 1./6. Kyllä me se koulari tänä kesänä meinataan saada!

Mikä ilahdutti suunnattomasti, on se että viikon treenauksella liikkeiden loppuosat on ihan eri näköisiä, tarkkoja ja palautukset on vieressä oikeassa paikassa eikä takana tai vinossa tai räkästä heti. Uusi treenin aihe sitten mihin eniten paneudutaan seuraavaksi on tuo luoksetulo ja ruutu edelleen. Muita ylläpidetään tietty samalla. Ja missähän mun ohjatun noudon kapulat on, tietääkö kukaan?? Ostin semmoiset enkä löydä mistään. Mihinköhän oon ne jättänyt...kohta pitää toden teolla siirtyä niihin evl:n liikkeisiin! Jesh!

Kommentit